Coftal pelle politik : 2012 joofrii mooɓondire. Ina jeyaa e geɗe teskinɗe baɗɗe e maayirɗe hitaande 2012 ndee, batuuji pelle politik, sibu, caggal batu diisnondiral AJD/MR e Pottital RFD e Mooɓondiral Tawaasul, UFP (Dental Doole Ɓamtaare) kam ne yuɓɓinii batu mum mооɓоndiral tataɓu tuggi 27 haa 31 desaambar 2012.
Mooɓondiral Tawaasul
Heerto Tawaasul udditii batu mum mooɓondiral ɗiɗmu ñalnde 20/12/12 ɗoo e Nuwaasoot. Tawaasul woni heerto (parti) mo Muhammed Jamiil Mansuur ardii oo. Kо o parti islaamiyeejo (islamiste). Omo wiyee kadi RNRD woni Rassemblement national pour la Réforme et le Développement. Hoɗɓe heewɓe tawtoraama joɗnde ndee : gila e Rased Gannuusi, hooreejo parti islaamiyeejo Tuunus biyeteeɗo Ennahdaa, jаɓɓаaɗo ɗoo jaɓɓungal mawngal ñalnde alarba 19/12 haa e Abdallaahi Baha hooreejo dillere Ibaadurahmaan en to Senegaal e Seriñ Baabu e cukko hooreejo biro politik Hamas mo Palestiin, hono Muusaa Abuu Mersuug. Ina tawtoranoo joɗnde ndee kadi hoohooɓe ɗiɗo ardiiɓe partiiji lislaamiiji to Alaseri. Won ummiiɓe haa Turki e Malesi e Libi e Siiri, fof noon ko jeyaaɓe e dille lislaamiije. Tawaasul hollitii ina jogii sehilaaɓe heewɓe e winndere ndee.
Ko noon kadi, yellitagol dille lislameeje aduna hannde oo, ndokkii mo doole e leydi hee. Tawaasul kadi ko parti jogiiɗo, sabu “ balle jawdi ummortooɗe ɗum e Pelle ɗe ngonaa laamuyeeje keewɗe (ONG) kam e ɗanniyankooɓe alduɓe wonɓe to leyɗe golf aarabiijo e dowlaaji jogiiɗi jamaŋ e nder Afrik ”. Muhammed Jamiil Mansuur toɗɗitaama yo ardo parti Tawaasul oo, keɓtinaaɗo e hitaande 2008, ɗum noon, jahroowo hannde e duuɓi nay.
Diisnondiral AJD/MR
Fedde politik anndiraande AJD/MR yuɓɓinii batu mum diisnondiral ñalnde aljumaa 14 desaambar 2012 to Galle Sukaaɓe Keso e nder wuro Nuwaasoot, e gardagol hooreejo ndiin njuɓɓudi hono Sileymaani Mammadu Kan. Batu nguu yeewtii ko faati e ngonka leydi ndii e diiwaan oo e winndere ndee to bannge politik e renndo e faggudu.
Ina jeyaa e toɓɓe batu nguu daɓɓiri laamu, ɗee ɗoo geɗe garooje “ ɗaɓɓirde laamuu nguu nde newnata, heñoroo binnditagol ngol tawa ina sosa nokkuuji binnditirɗi e nder gardorɗe denndangal ronndismaaji e kominaaji e kala ɗo Muritani jogii jooɗorde dipolomasi e winndere ndee ” ;
– “ kirjina laamu nguu nde ƴettata kuule katojinaaɗe ngam juɓɓingol woote bellitaaɗe, laabtude e nder lajal jabningal, mbele juɓɓule parlemaa e meeriiji ina kebta dagagol mbaasnoo ko ɓuri hitaande jooni ” ; “ e min paayi e baasgol laamu nguu heñaade ƴettude peeje juumtude ngam dartinde keɓtugol leyɗe yimɓe hoɗɓe daande maayo, tee min ciftinora heen miijo amen ɗuumiingo ” kala politik ndema foti wadɗeede ko e ɓesnguuji ɗi ɗum toɗɗii ɗii ” ;
Fedde ndee rokkii kadi miijo ”
- Min teskiima ndaamordi siwil en taccinanooɓe ndokkaa ndii, kono kaamtii ko yoga e foksineeruuji joginooɗi heen hakke njejjitaa koo, yanti e baasgol teskaade ko yettitaaɓe ɓee njooɗii ngollaaki koo, e kiisagol hakkeeji mum en, yantude e baasgol rokkitde hoɗnaaɓe daande maayo ɓee leyɗe mum en e galleeji mumen e ndariindi mum en, e ngaluuji mum en goɗɗi loppitaaɗi ” ;
- “ Min mbiya laamu nguu yo artir Muritaninaaɓe mooliiɓe to Mali, ɓamta gartirgol taccinanooɓe to Senegaal ” ;
- “ min mbiya laamu nguu yo artir Muritaninaaɓe mooliiɓe to Mali, ɓamta gartirgol taccinanooɓe to Senegaal ” ;
- “ ngeeroo depiteejie senaateeruujinde cakkitta eɓɓaande sariya muumtoore sariya jaafotooɗo warkoyeeɓe yettanoodo e suwee 1993, tee min teentina kabɓagol amen e baɗɗiide peeñingol goonga, e siftorde e ñaawoore ngam ñawndugol gagga warngooji ”.
Joɗnde ndee ɗaɓbii kadi tabitingol sariya karminɗo njiyaagu, teskiima ko laamu nguu felliti ɓeydude njoɓɗeele koo, kono nde daɓɓi nde ɗuum yettotoo to yahɓe alteret ɓee. Nde hollitii kadi ngoƴa mayre e ngonka Mali e Siri e Gasa. Batu nguu lomtinii terɗe ɗe ngantu jaggi ko ɓuri lebbi tati, e fawaade e kuulal 22 doosɗe parti oo.
Mooɓondiral UFP
Mooɓondiral ngal udditi ko ñalnde 27 desaambar 2012 to Galle Mooɓondire Nuwaasoot. Hoɗɓe heewɓe ummoriiɓe caggal leydi e nder leydi hee, tawtoraama. Ina jeyaa heen meeɗnooɓe ardaade leydi ndii, hono Siidi Wul Seek Abdallaahi e Eli Wul Muhammed Faal, yantude e hooreejo Sarɗirdu hono Masawuud wul Bulkayri e garɗo njuɓɓudi luulndo, hono Ahmed wul Daddaa, e Ahmed wul Hamsa gardiiɗo CUN, e hooreejo parti Tawaasul hono Muhammed Jamiil Mansuur, e gardiiɗo MPR hono Haamiidu Baaba Kan, Muhammed wul Muhammed Lemiin garɗo UPR ina ardi e cukko mum, e Bojel wul Humoyd garɗo Wiam, e Ahmed wul Siidi Baaba garɗo RDU e COD (e ngal ɗoo daawal), е Mahfuud wul Bettaah garɗo CD, e Mammadu Alasan Bah garɗo PLEJ, e Mustafaa wul Abeydarahmaan garɗo RD, e Laaji Tarawore koolaaɗo kuuɓal APP, e nulaaɗo Sawaab, e hoohooɓe politik e renndo heewɓе.
Wonande ummoriiɓe caggal leydi, partiiji 4 Senegaal tawtoraama : Usmaan Tanoor Jeŋ garɗo PS, e Abdullaay Baccili garɗo LD/MPT, Aliyiin Badara Siisee cukko garɗo APR (parti Makki Sal), goonooɗo jaagorɗo geɗe caggal leydi Senegaal haa e lewru oktoobar ɓennundu nduu, e jonaaɗo PIT mo Usmaan Dansoko.
Partiiji ɗiɗi Malinaaji : hooreejo PSP, hono Umar Hamadun Dikko e koolaaɗo Kuuɓal PARENA hono Jigibaa Keytaa (jaagorɗo ɓooyɗo), e Muhammed Lemiin wul Ahmed (hooreejo jaagorɗe ɓooyɗo) wonande leydi Saharaa e nelaaɗo USFP mo Maruk e nelaaɗo Nahdaa mo Tunisi.
E. nder konngol makko udditirgol, Muhammed Mawluud wiyi wonde leeltini joɗnde mooɓondiral tataɓere udditoore ndee, ko kuudetaa 2008, sabu parti mum fawde nafoore leydi ndii dow nafoore mum. O holliti kadi ɓeydagol yimɓe e parti makko hee ; ina gasa tawa ina jeyaa e geɗe caabiiɗe ngool ɓeydagol keeweendi, darnde depiteeji UFP to Asaambele. Wiyooɓe UFP ko parti jannguɓe ɓee, walla ko parti mo heewaani yimɓe, o holliti ɗum en wonde UFP woni parti luulndo ɗiɗmo caggal RFD, sibu dañnoode depiteeji 9 e woote 2007, e wonde ɗum parti luulndo gooto jogiiɗo meeriiji nder leydi ndii (meeriiji 9) : Tiisiksa, Ɓoggee, Barkeol, e Moyte Tikkoobara e Bulli…, tee yimɓe ina ceedii moƴƴugol jogagol ɗiin meeriiji. E wiyde wul Mawluud “kuudetaa 6 ut 2008 ko warhoore demokaraasi ”. O siftini cosgol FNDD janngo mum e ɗo rewdanoo haa nanondiral Ndakaaru siifaa, e ko kewnoo caggal ɗuum, haa ƴettii ñalawma hannde oo. O siftini ko Muhammed wul Abdel Asiis “ fuɗɗi wuddere e cawgu ”sibu caggal ɗuum, en njiyii ko kewi Gine e Niiseer e Mali e leyɗe goɗɗe… hay so tawii noon won ɗo demokaraasi semmbolini, yeru to Senegaal. O arti e haala Mali ngam jeertinde » kala ko heɓtii Mali, luutataa Muritani. » O ruttii e Muritani ngam teeŋtinde jojjugol kaaldigal ngam ñawndude caɗeele leydi ndii.
Caggal balɗe nay (27-31) jeewte gulɗe, batu mooɓondiral hawri e binndaaɗe teskinɗe : kuccam parti oo, doosɗe makko e kawraade 9 jowitiiɗe e ngootaagu ngenndi e njiyaagu е ngonka faggudu e nguurndam yimɓe leydi ndii, e ndonaandi aadeeri (warngooji), e bonnugol jawdi (gabesi), e Mali, e Saharaa, e Palestiin. Arɗorde hesere kadi toɗɗaa, leloriinde nii :
- hooreejo : Muhammed wul Mawluud ;
- cukko gadano : Gurmo Abdul Loh ;
- cukko ɗiɗmo : Muhammed wul Kaliil ;
- cukko tataɓo : Kaliilu wul Dedde
- cukko nayaɓo : Kajjata Maalik Jallo ;
- cukko joyaɓo : Hasan Sumaare.
- Koolaaɗo Kuuɓal : Muhammed el Mustafaa wul Bederdiin,
- cukko kuuɓal gadano : Maamuudu Haaruuna Joop
- cukko kuuɓal ɗiɗmo : Muusaa wul Habiib
- cukko kuuɓal tataɓo : Muhammed Saalem
- Horeejo Diisnondiral : Bookara Muusaa Bah e
- Hooreejo Njuɓɓudi Horo e Maslugol : Dafaa Bakkari.
Batu nguu uddi ko hedde waktuuji 7 e feccere subaka 31 desaambar 2012 (batu nguu waaldi ko e golle).
Pottital RFD
Ñalnde talaata 18 desaambar, RFD yuɓɓinii pottital mawngal to boowal Ibn Abbaas, (sara jumaa Nuwaasoot ɓooyɗo oo). Sikkatnooɓe parti оо ko ɗeestiiɗo njuumii, sibu arɓe nootitaade e noddaango ngoo keɓɓinii boowal ngal. Ɗum noon ko yimɓe haa keewi ngari nootaade.
Ñalnde heen, jagge keewɗe parti oo ƴettii konngol ngam seyfitde Abdel Asiis, sibu ɓe mbiyi ko o “ bonnowo jawdi, ko o porloowo ngalu leydi ”, tee o “ waawaa ardaade leydi ”. E wiyde Abderahmaan wul Minni, fiyannde fiɗnde Asiis ndee, wonaa juumre, ko ɗum huunde “ joopiinde jikku renndo ”, ɗum noon “ yo ulemaa en njuurnito ɗum, sibu Muritani ko leydi juulɓe ”. Ahmed, nde ƴetti konngol, wiyi yo “ calo konu Muritani yaha haɓoyeede Mali ”. E wiyde makko “ alaa ko ndeen wolde addanta Muritani so wonaa bojji e musibbaaji ”. O wiyi “ hay so koninkooɓe Muritani njahaani Mali haɓoyeede, kuutoragol kanndaa Lemreyya e tuddule konu men gonɗe fuɗnaange, ko jeytoreede e wolde hee, tee ɗuum wonaa huunde jaɓeteende ”.
Caggal ɗuum o daɓɓi nde wiɗto waɗetee ngam anndude ɗo kaalis njeeygu kiri e liɗɗi e kaŋŋe e njamndi leydi ndii, naatata. Jangde e cellal yimɓe leydi ndii meeɗaa waade nii bonɗe, e miijo makko. E joofnirde, o wiyi yo Alla rokku Abdel Asiis jam, kono o daɓɓiri ɗum yo woppu laamu gila kelle ko law.
Bookara Aamadu Bah
