ɗum ko naamnal ngal depitee biyeteeɗo Yakuub wul Moyne nanaamndii e nder joɗnde Asammbele ngenndi. Yakuub wul Moyne wiyi : » baɗtugol Senusi e juuɗe laamu Libi ina luulndii piɓle e baɗe moƴƴe, sibu alaa ko laamu Muritani waɗi so wonaa yeeyde Senusi laamu Libi. Kono eɗen naamndii : hol to kaalis keɓaaɗo e nguu njeeygu woni? » O jaabtii : “ ɗii ɗoo 200 miliyoŋ dolaar ɗe laamu Muritani wiyi ko dokkal Libi, majjii. Ƴeewaa noon Kuuɓal Dowla ngal huninooma wonde dokke ummoriiɗe leyɗe goɗɗe, maa naatne e hiisa ngalu Dowla (bidsee), kollitee parlemaa (cuuɗi sardi) ”.
Eɗen ciftina tan Abdallaahi Senusi ko Libinaajo, keynum Kaddaafi, gooto e ɓurnooɓe ɓallaade mo. E kitaale 1980, kanko wonnoo kalfinaaɗo kisal ndernderal leydi Libi. Oon sahaa luulndiiɓe heewɓe mbaraama e kasooji leydi ndii. E hitaande 2002 Kaddaafi halfini mo gardagol sarwisaaji sirlu koninkaagu. E hitaande 1999 Farayse ñaawii mo (tawi o tawaaka) sabu makko yooɓtoreede jeyeede e yandinnooɓe ndiwoowa DC-10 UTA, ɗo 170 neɗɗo mbaasnoo pittaali mum en.
E wiyde luulndiiɓe laamu Kaddaafi, omo jeyaa e warɓe 1 200 sokanooɓe e kasoo Abuu Salim e hitaande 1996. Omo tuumaa kadi jeyeede e tuntinoɓe ngam warde laamɗo Abdallaah mo Sawuud e hitaande 2003. Nde murto ummii Libi, omo jeyanoo e ardiiɓe mumtutol luundiiɓe ɓee, haa arti noon to Bangaasi. Naawirde winndere ndee nii waɗii wiɗto ko faati e ɗuum, tee ina yiyloo mo : omo takkaa warhoore aadee. Caggal nde Kaddaafi waraa, o majjiri yimɓe. Kono, ñalnde 17 marse 2012 o nanngaa to kanndaa Nuwaasoot ɗoo, omo ummorii Maruk, omo jogii kaayitaaji Mali. Gila ndeen noon, laamu Libi kesu nguu e leydi Farayse e Naawirde kuuge winndere ina njiɗi, gooto fof, heɓde mo. Kono, laamu Muritani ellee heñaaki (walla tawa ko o gontanɗo ɗum ‘kuudi ɓesɗo’) e seertude e makko. Won wiyooɓe omo mooftani Muritaninaaɓe heewɓe waɗooɓe politik siruuji e sahaa nde ngaratnoo to Kadaafi sujjande ɗum, walla ndaartude ngalu…
Ɓe mbiyi ko ɗuum addani Muritani nanngude mo hoto o saaktude ɗiin sirluuji, sibu, e wiyde maɓɓe haa hannde, so wonaano ɗuum, Muritani wadatnoo tan ko no Maruk e Mali mbaɗi nii, so faalkisaade mo, mbaasa nanngude mo.
