Oɗon nganndi kam, oon persidaa wonaa e Afrik woni. Afrik ɗo hooreeɓe leyɗe konata ngaluuji leyɗe mum en, ɗalda ɓiɗɓe leydi heege. E nder yoga e leyɗe winndere ndee boom, ngalu hooreeɓe leyɗe ina ɓurti no feewi, haa ko ɗum na addani ɓe taƴondirde e nguundam ɓesnguuji maɓɓe…
Ɗuum dey toɗɗaaki leydi mbiyeteendi Uruguway (Uruguay). Hooreejo ndiin leydi, woni hooreejo bajjo e winndere ndee, koɗɗo e galle dappuɗo, tee dokkitoowo ko ɓuri heewde e njoɓdi mum pelle ballitooje roofolɓe. O wiyetee ko Jose Mujica. O saliima hoɗde e galle jooɗɗo baɗanaaɗo hooreejo leydi oo, o hoɗoyi e galle jom suudu makko, gonɗo e saraaji laamorgo leydi ndii. Tee, reeni mo ɗoon ko gardeeɓe ɗiɗo fat e dawangel maɓɓe.
Kanko e hoore makko e jom suudu makko, toppitii sardiŋŋe galle oo. Njoɓdi makko ko 9 300 euroo (hedde miliyoŋaaji tati e teemedde joy ugiyya), kono, heen 90% (cappaɓe jeenay, woni hedde miliyoŋaaji tati e teemedde ɗiɗi ugiyya) o rokkitta ɗum ko pelle ballitooje roofolɓe… O heddortee ko hedde 350 000 UM.
Kono ina wiyee hay huunde o ŋakkiraaka, sibu ɗuum ina huuɓni haajuuji makko kala. O wiyi “ko nii nguurdunoo-mi ko ɓooyi. Ko keddoraa-mi koo, ina wuura mi ”. Ƴeewdaa ɗum e njoɓdi Jaagorɗo (ministre) e leydi men ! ! ! Walla hooreejo leydi men, biyeteeɗo ina heɓa hedde miliyoŋaaji je ɗiɗi lewru kala, ruttotooɓe kadi ƴetta ko mbelaa kala…
Hono no waɗɗorii hooreeɓe leydi ndii nii hitaande kala, o bayyinii ngalu makko : 1 411 oroo (540 000 UM) wonande hitaande 2010 ndee. Hikka, o waɗtii heen jawdi jom suudu makko (boowal e tarakteeruuji e galle mum) ; fof so hiisaama wonoya hedde 168 000 oroo (hedde 65 miliyoŋ ugiyya), kono, ɗum ɗoo jaasi ngalu cukko makko, jaasi kadi ngalu mo o lomtii e gardagol leydi ndii.
Mujica toɗɗanoo yo ardo leydi ndii ko e hitaande 2009. O meeɗiino jeyeede e yimɓe geriyaa Uruguwaay wiyeteeɓe Tupamaros en. Ko ine wona kure 6 meeɗii naatde e ɓalndu makko. O waɗi duuɓi 14 kasoo, hade makko woppịteede e hitaande 1985. O wiyi nii ko toon o janngi ɗam ɗoo nguurndam : “ yimɓe ina mbiya mi, persidaa ɓurɗo waasde, kono miin, mi tinaani ngaal baasal. Woni baasɗo ko gollantooɓe jawdi ngam bonnude ɗum, ɓe njonetaake. Dañal walla baasal ko e ɓernde neɗɗo wonata…”
Bookara Aamadu Bah
