Hono no o heewnoo waɗde hitaande kala, hooreejo leydi ndii, Muhammed Abdel Asiis, waɗii yeewtere mawnde, yaltinaande e tele e rajo, ngam mawninde ñalnde fiilanoo hooreejo leydi, so 6 ut 2009. Eɗen ciftina tan o heɓtunoo laamu kadi ko ñalnde 6 ut 2008.
E nder ndeen yeewtere, o heɓii hollitde ko o gollii gila ndeen, jaaynooɓe kadi njettinii mo naamne mum en, o jaabtii ɗe, woodi kadi rokkaaɓe konngol kaali miijooji mum en. Ngal ɗoo pottital noon hebli ɗum tigi rigi ko parti laamu nguu, hono UPR. Ko ɗum tagi, denndaangal jagge laamu nguu (hilifaaɓe, Hoolaaɓe kuuɓe, ardiiɓe …), walla denndaangal yiɗɓe mawɗo oo seedoo, “ngarii ”, alaa heen luutaaɗo kewu oo. Ko ɗum nii tagi, so a ƴeewii yimɓe tawtoraaɓe ɓee ina njooɗii, cikkataa ko Nuwaasoot ngon-ɗaa, a waawaa goongdinde ko Attaar hooreejo leydi ndii suɓii haaldoyde e yimɓe leydi ndii. Kadi, hay gooto anndaa so tawii ko yeewtere jaaynde, walla so diiño, walla so tawii ko dental poɓɓungol…
Mi anndaa so on njeeɓii ɗum e tele Muritani, kono hiirde ndee fuɗɗorii ko jiiɓru mawndu. Persidaa men, garɗo “ haaldude e ɓesngu ”, addori ko ordinateer. O woni e yiilde doombel ngel, limooje ina pilta, nate ina njirloo. Ko ɓuri raɓɓiɗde koo, o wiyi “ joɗɗini-mi ɗoo, ko woote ɗe ngalaa guli. 70% walla ko ɓuri ɗuum e nder tuugnorgal am siynaama, e wiyde juɓɓule adunankooje. Jamminooje faggudu men fof ina ɗelka : yo won ƴellitaare faggudu men, yo won kaalis men, yo won PIB ”. 107 miliyaar njaltinaama ngam haɓde e baasal. Nanondiral awo mbaɗdu-ɗen e Orop ngal maa jibinan en 113 miliyoŋ oroo. ” E wiyde hooreejo leydi ndii, “ leydi ndii ɓeydiima heewde kuuraa : Nuwaasoot, joginoo ko 25 megaawat, hannde ina yenñtina 76 megaawat ; Nuwaadibu joginoo ko megaawatuuji 10, hannde ina jogii heen 32. ”
E wiyde makko “ ɓeydagol coodguuli ngol ko huunde huuɓtodinnde winndere ndeе ” ; “ bonni jangde leydi ndii ko waasde ɗum yahdude e soklaaji men to bannge golle… Jangde faggudu e sariya (fannuuji coñce) alaа nafoore.” Ɗum ko huunde e lonngere adannde ndee.
Lonngere ɗiɗmere ndee joopii ko pooɗee-nduuree hakkunde makko e luulndo politik ngoo. O wiyi : “ hay gooto fiyaaka ɗoo, hay gooto leptaaka ɗoo, yimɓe ina mbellitaa waɗde ko mbelaa, ko luulndo ngoo haalata koo woodaani… ”.
Lonngere tataɓere ndee, ko haala Mali e bonanndeeji baɗnooɗi e leydi ndii kam e njiyaagu e hafeere libinaajo biyeteeɗo Senuusi. Abdel Asiis wiyi : “ ko kewi Mali koo, ko huunde sooynanoonde, sibu Mali alaano konu. Caɗeele Muritani wondi ɗee tan njonii ɗum, ndi waawaa toppitaade caɗeele woɗɓe. Nawndugol caɗeele Mali ina ɗaɓɓi dowla tiiɗɗo, mo Malinaaɓɓe kala keɓtini. Kala feere Afrik ƴetti ngam wallitde Mali heɓtude 65% ɗi waasi e leydi mum ɗii, maa Muritani jeye heen ”.O wiyi kadi “ bonanndeeji baɗnooɗi e leydi ndii kala cafraama rewrude e njuulu Kayhayɗi e ndaamordi ndokkaandi e dokkugol golle. Hafeere foksineeruuji diiwanoodi ɗii noon, woni ko е ƴeeweede ”. Wonande njiyaagu, o wiyi “ ko ɗum huunde haɗaande, kono ko batte mum tan keddii, ɗeen ngoni baasal e majjere ”. “ Senusi noon ina jogodii e ñaawoore luural ; so ñaawoore seertii e makko, ma o tottite ɓe o foti tottiteede ɓее ”.
Jaabtawol luulndo e jaayɗe, e pelle renndo ñalnde altine 6 tan, jokkorɗe luulndo (COD), kam e ko ɓurí heewde e jaayɗe kollitii ko waɗaa Attaar koo, » wayi ko no fijo nii « . Won wiyɓe ina jaaki ɗum en mbele Abdel Asiis haaldatnoo ko е ɓesngu (woni ko ɓuri heewde e yimbе ɓee) walla tawii o haaldatnoo ko e juɓɓule adunakooje e yimɓe ɓe njeyaaka e leydi ndii. Waɗi ɓe wiyde noon, ko nguun ɓesngu faamataa limooje ɗe o rokki ɗee, gila e ɓeto kuuraa ngo o haali ngoo, haa e kaalis mo o wiyi oo, sibu, e oon sahaa gooto, coodguuli ko ko ɓeydotoo ñalnde kala, tee kuuraa e Nuwaasoot ko ko fuɗditii kuppiraaji mum. Ɓe mbiyi so tawii ko e ɓesngu o haaldatnoo, o fotnoo haalde ko haala maaro e nebam e nguurndam jawdi ekn.
E yeewtere jokkorɗe luulndo ngoo yuɓɓinnoo ngoo ne, Ahmed wul Siidi Baaba wiyi “ alaa ko Asiis wondi so wonaa yawaade ɓesngu Muritani, tee limooje ɗe o rokki ɗee fof ko fenaande, sibu ɓesngu nguu wuuri hannde ko e caɗeele mawde. To bannge bonnugol jawdi ne, Muritani hiisetee ko e leyɗe ɓurɗe heewde mbuuñaari ”. Muhammed wul Mawluud, hooreejo UFP hollitii wonde “ wiyde ina yedda ko woodi, ko wuuraa, hay huunde firtaani. Ñanngeede Asiis e haala mum kaa boom ina ngoongɗini wonde caɗeele e iiñcuru politik mawndu ina woodi e leydi hee. Ina wayi no kadi, yooro hikka ngoo, wirtii laamu nguu, sibu alaa fof ko ngu waɗi ko maantini ngam wallitde yimɓe ɓee e jom en jawdi ɓee no kisniri e no ndaɗndiri jawɗeele mum en. Yanti heen, jeyeede ɓe e addanɓе Maali caɗeele, ina foti haɗde en ɗoyngol hannde .”
O wiyi kadi “Wul Bederdiin kam ne holliti ko kewu Attaar wonaa jokkondiral e ɓesngu, ko jokkondiral Asiis e yimɓe mum, sibu luulndo ngoo e jaayɗe ɗee noddaaka heen. O wiyi noon, so Abel Asiis wiyii wonde » tabitinii tuugnorgal mum hakke 70%, hoto yimɓe njeddu ɗum, sibu wonnoo tuugnorgal makko tan ko faggaade jawdi kanko tan gooto, rewrude e porlugol ngaluuji leydi ndii. Ɗum ɗoon noon, o tabitinii ɗuum tigi ”.
So o wiyii kadi wonde ɓeydagol coodguuli ko huunde huftodinnde, ina wayi no ko o jejjitɗo, walla jejjikiniiɗo ɗuum ina jeyanoo e hujjaaji ɗi ɓe ndallinirnoo pollugol laamu Sidioca. Wiyde mo noon “ laamu heɓrotoo tan ko woote ” ma a taw ko “ raɓɓidde miijo, sibu o heɓri laamu ko jamfa (kuudetaa) wonaa woote ”. So “ wellitaare kadi ko ina woodi e leydi hee ”, gollotooɓe (ubriyeeji Aksuus e Nuwaadibu e Tasiast ekn kam e TPMN e IRA e COD nganndaa. » Kaa haala boom ina soofi e hunuko makko, sibu maayde Lamin Manngaan ko heccere tawo ”. E wiyde Fedde TPMN, “ Lamin Manngaan waraama laawol goɗngol ” sibu haala Abdel Asiis kaa alaa ko firti so wonaa “ Lamin Manngaan dañi ko ko haandi ”, ko ɗum tagi ko jooni ɓe paamii “ hol ko haɗi harkoyeeɓe ɓee faweede kuugal ”. E wiyde fedde ndee, haala makko kaa ko “ wellitde doole kisal leydi ndii waɗde ko mbelaa е ɓiɗɓe leydi ndii, haa teeŋti noon kadi so tawii ko ɓe ɓaleeɓe ”.
Ko noon kadi COREMI, fedde renndinnde baayeeji e soofaaji loranooɗi e rewɓe hesniiɓe seppiri ñalnde 14 ut 2012 ngam hollitde mette e haala Abdel Asiis ɗo wiyata “ hafeere bonanndeeji ñawndaama e tuugaade e peeje COVIRE sakkitnoo ”. E wiyde Mammadu EL Huseyn Kan, hooreejo COVIRE keso oo, hafeere bonanndeeji “ waawaa sellude tawi goonga anndaaka, ɗo nuunɗal wadaaka, ɗo ñaawoore laaɓtunde wadaaka ”. Fedde nde ɗaɓbii nde seneraal “ Jah Aadama woɗɗintee oo doosiyee ” nde “ sariya yaafuya 1993 mumtatee, leeptooɓe ñaawee ”.
Ko e ngoon yeeso kadi Fedde IRA yuɓɓini diiño damal jaagordu ñaawoore ngam hollitde ko hooreejo leydi oo haali koo, so wiyde wonde njiyaagu ko huunde nde “ won ɓeen kuutortoo ngam woodde to bannge politik ” walla “ E Muritani, woni jiyaaɗo tan ko jiɗɗo ɗum wonde ”. E wiyde IRAA “ takkude heedanooɓe jiyaaɓe huutoraade ɗum en, ina hollita wonde Abdel Asiis ko cemmbinoowo njiyaagu daɓɓiɗɗo miijo ”.
Podooje e golle
So tawiino, no ɗemngal Farayse wiyrata nii “ la promesse estune dette ” (fodoore ko ñamaande), tawatnoo, e wiyde jaaynde Le Calame, e kudol Siidi wul Kowri, ko “ Persidaa Muritani e laamu mum ndañii heen ko foti e leeɓi hoore heewde. Sibu, podooje maɓɓe ko noon mbayi heewde ”. “Tawatnoo, e nduuɗoo lewru ut 2012 ngon-ɗen nduu, otel Khayma nattii wonde huɓeere ɓurnde toowɗe e Nuwaasoot, jumaa Sawuud nattii wonde jumaa ɓurɗo mawnude e jumaaji wuro ngoo, … tawatnoo ko yimɓe fof ina ngolloo, soomaas alaa, tawatnoo ko uujo feewde teeru dartiima sibu isinaaji cosaama e nokkuuji keewɗi e leydi hee ; gila e isin teewu to Neema, isin rakkal to Eeleega, ɗatirka kolɓoore to Kayhayɗi ekn. Tawtnoo ko Muttaar Lasaarnaaɓe ceertii e ɗomka ko ɓooyi. Tawtnoo ko gudroŋ Kiifa-Tintaan joofii ko ɓooyi… ”.
Jaaynde ndee ruttii e huunde e podooje jagge laamu Asiis podnoo : Ñalnde 7 saawiyee 2011, mawɗo hilifaaɓe hono Mullaay wul Muhammed Lagdaaf, wiyiino, yeeso depiteeji men, wonde maa laamu mum heɓ 15 miliyoŋ dolaar (4 264 650 000 ugiyya) ngam sompude eɓɓaaɗe mbaylaandi geɗe ummiiɗe e ngaynaaka e nder diiwanuuji leydi ndii. O limti : isin kosam to Neema jeñtinoowo 30 000 l/ñ, bosori keso jentinoowo 40 haa 50 T/ñ, kam e isin rakkal to Eeleega… ; ɗatirka kesa to Kayhayɗi, isin giriyaas to Muttaar Lasaar… lebbi 20 caggal ɗuum, alaa heen fof ko njiy-ɗen heen tawo. Ɗum jiidaa kadi e fodoore mahgol duɗal jaaɓi haaɗtirde safaara jawdi to Kiifa.
Ñalnde 27 noowammbar 2011, Kuuɓal jaagorɗo awo hono Siidi Muhammed wul Siidi ardiima gaafgol haayre nokku mbaylaandi awo, 28 kiloomeeteer worgo Nuwaasoot. O wiyi “sosiyateeji ɗiɗi winndereeji maa mbaɗtu nokku oo nokku ƴellitaare. Miliyaaruuji ɗiɗi maa njaltine ngam ɗuum. 2 000 neɗɗo maa ƴette heen ngam gollaade ”. E ñalawma hannde oo, nokku oo ko karawal.
Ñalnde 24 noowammbar 2010, jaagorɗo geɗe faggudu e ƴellitaare hono Siidi wul Tah kam e hooreejo Banke Islameejo ngam Ƴellitaare (BID), hono Ahmed Mahmuud Aali, ngardiima gaafgol haayre joɗnde BID e Muritani : huɓeere nde 16 etaas … fotnde jiimtude e Nuwaasoot fof, nde mahngo mum fotnoo joofde e mee 2012… Gila ndeen, koyngal aadee dartaaki ɗoon, tee hay gooto saytoraani ɗum.
Ñalnde 1 suwee 2010, jaagorɗo geɗe Lislaam hono Ahmed wul Nenni, haali e tele Muritani, e nderyeewtere wiyeteende “ Le gouvernement dans la balance ” o wiyi “ laamu nguu ina anniyii, ko vooyataa, mahde jumaa baawɗo nawde ujunnaaje sappo neɗɗo. » Eɗen padi haa hannde ! ! !
Ñalnde 21 noowammbar 2010, jaagorɗo Kozki hono Ismaayiil wul Beddewul Seek Sidiya, habrii, to Nbeyket Lahwach, too e lowlowi Hod Fuɗnaange, wonde laamu nguu maa fuɗɗo e lebbi garooji ɗii, mahngo kuɓeeje keewɗe, ina heen jumaa mawɗo baawɗo nawde ko ɓuri ko oya haalnoo koo, sibu oo ɗoo maa naw 15 000 neɗɗo. Haa hannde golle puɗɗɗaaki tawo… Ina wiyee boom yamiroore ummoriima mo dow, ina wiya mo, yo o “ mumtu jumaa oo e golle mawɗo leydi ndii anniyii waɗde ”.
Ñalnde 25 noowammbar 2010, to Suwoyraat, persidaa Muhammed Abdel Asiis hunaniima Mhawudaatnaaɓe mahngo koɗorɗe baɗɗe denndaangal geɗe cokleteeɗe. E wiyde makko, haralleeɓe ceedtiima wonde geɗe bonɗe e cellal ina ngoodi e nokku hee. O hunanii ɓe kadi huuɓnande wuro ngoo soklaaji mum kala to bannge diƴƴe ko neeɓaani. Ɗum jiidaa e cennugol wuro ngoo, kam e joɓgol hakkeeji dawnotooɓе SNIM… Ɗum ɗoon fof ko adii darorɗe 2011. Mhawudaatnaaɓe е Suwoyraatnaaɓ e dawnotooɓе SNIM ine padi e yiyde henndu ɗee ɗoo podooje.
Laawol ngol joofataa. Ko noon dogooɓe e laawol Nuwaasoot-Neema mbiyata hettere wonde hakkunde Kiifa e Tintaan ndee, nde golle mum (ko fawaade e fodoore mawɗo hilifaaɓe) potnoo joofde e lewru mee ɓennundu nduu. Fotde 12 751 681 235 ugiyya yaltinaama ngam mawngo majjum, golle ɗee puɗɗiima ñalnde 26 noowammbar 2009, kono, e nder 145 kiloomeeteer potɗi maheede ɗii, ko 30 heen fat mahaa gila ndeen, yanti e kilooji 24 nder wuro Tintaan ngoo. Makta Lasaar ina wondi e ɗomka ko ɓooyi.
Ñalnde 23 noowammbar 2010, persidaa Abdel Asiis ardiima gaafgol haayre eɓɓaande Bouhchiche, fotnoonde ñawndande wuro ngoo caɗeele mum ndiyam. Ñalnde heen o wiyi “Ndee ɗoo еɓɓаande ina himmani laamu nguu no feewi, sibu ko nafoore yimɓe nokku oo fof ” Kono, hay jonte jawtude ɗee tan, » yimɓe wuro ngoo ceppii kadi sabu caɗeele ndiyam… ” So waameeji toɓooli cakkitiiɗi ɗii nawaani ko heddinoo e ɗamaawu laatagol ɗee podooje kay !
Bookara Aamadu Bah
Yoogirde : Le Calame
