Fuuta : Helmere Fuuta ndee joopii ko leydi Fulɓe, walla mbiyen ɗo ɓe ngonnoo leñol ɓurngol doolnude to bannge politik e pinal. E wiyde Aamadu Hampaate Bah, Fuutaaji ko tati : Kiiɗndi, Keyri e Jula. Hol ko woni heen goonga ? Fuuta Kiiɗndi oo nawori ko Fuuta Tooro e Fuuta Saahal.
Oo Fuuta cakkitiiɗo ina heertinaa no feewi haa innde mum bonnaa waɗtaa Fuuta Kinngi. Ina waawi tawa ko kanko woni Fuuta gidiiɗo joganaade hoore mum njuɓɓudi politik keeriindi, innde makko firti ko “ ɓooyɗo ”. Ina jeyaa e makko Hod oo e Awkeer e Termes e Tagante e Bakunu e Regeyba haa teeŋti noon e diiwaan Ñooro Saahal oo. Ɗum ɗoo woni koɗki Fulɓe nduumiindi ngadanndi. Ko ɗoo ɓe ummorii, ɓe carii e nokku ɗiɗmo Fuuta kiidndi oo, ɓurɗo anndireede Fuuta Tooro. Fuuta Keyri walla Fuuta keso tolnondiri ko e juɓɓule politik tafaaɗe caggal 1725. Ɗum woni Fuuta Jaloŋ, Maasina, Laamaandi Sokoto e Laamidaaji rewо Niijeriyaa e rewo Kamaruun.
Fuuta Jula oon noon joopii ko denndaangal dente ɗanniyankooɓe Fulɓe e Haalpulaar en caggal pusgu Laamu Umaral Fuutiyyu e njiimaandi koloñaal. Fuuta Tooro ɓurnoo yaajirde ko rewo maayo Senegaal. E sifaa kuɓtodindo, oo nokku tuggudo hakkunde Muritani haa Ferlo fuɗɗiima faadtude ummaade teem XVIIɓiire sabu baɗte bontugol weeyo (yooro) kam e naatgol berbeer en. Baylagol sato kadi ina jeyaa e geɗe teeŋtude battinde e koaki hee. Ko wiyetee “ Taraab el Hajra ”, ko anndiranoo wonde wuddu Muritani koo, hay kañum jeyaa ko e mbootu Fuuta Tooro. Ko diiwaan nguurndam niibɗam tuugidame ndema kam e guurnɗam eggiyankaagal tuugiɗam e nehngo jawdi.
Ko e dow jokkondiral tule kaaƴe e kolaaɗe bertiɗe gure mawɗe galduɗe ndarii, ɗe nganndu-ɗaa e yonta laamu Ganaa, ko kam ñiiɓni njulaagu tacci saharaa. Sooninkooɓe, sosnooɓe laamu Ganaa njeyaa ko e yimɓe teeru arɓe e oo diiwaan hedde teem IVɓiire. Ina daartee wonde won koyngal e Omayaad en ummii e ɓaleeɓe, naatnungal lislaam e nder Sooninkooɓe Biirru (Waalata hannde oo) е nder teem VIIɓiire. Ɓeen sooninkooɓе koɗdunoo e oon diiwaan ko e fulɓe egiiyankooɓe e nder Baten. Oon nokku kadi ko nokku kawrital hakkunde aynaaɓе berbeer en ummoriiɓe rewo e ɓaleeɓe jeyaanooɓe e nokku hee. Ko yooro e tellagol berbeer en ngaddani nokku oo wontude nokku eggiyankaagu e jillondiral. Nii woni Mesduuf en e wulaad Mbaarek en ina njillondiri no feewi e sooninkooɓe e fulɓe e bambarankoоɓе. E wiyde Seek Sidiya, hoɗnoo e worgo Muritani oo (Al gibla) hade gargol tirbiiji Lemtuuna en ko idii Abuu Bakr, ko Baleeɓe, ɗum ɗoon noon ko tuggude Adraar haa yettii maayo ndiyam mbelɗam (Senegaal) ngo ɓe mbiyata haa e ñalawma hannde oo Abdyaak. Ɓeen ɓaleeɓe cosiino gure ure mawɗe e leydi ndii no diidorinoo, won heen koɗaaɗe haa hannde, won heen nattude hoɗeede. Ɓe ngasi boyli luggi e nder Saharaa hee (yeru woyndu Saar Atar Ederik) wonndu hakkunde Attaar e Fderik) ; seede majjum mo alaa guli ko goodaangal baɗte ndiin mahdi e nder nokkuuji kodaadi ɗii e nder kadi e nokkuuji moraaɗe e nder ladde nde hoɗaaka. Ɗeen baɗte ɓooyde no feewi walla ko heddii e mum en ko seede mo yeddodaako ngaal goodaangal. Heen sahaaji ko kuutorɗe tawetee ina ubbii e leydi, yeru loonde ubbitanoonɗe saraaji ina waɗi kaŋŋe haa heewi sara Maal (Barakna) e kitaale 80, nde jaayɗe kaalnoo haala mum.
Aadaaji safalɓe goɗɗi ina mbiya wonde ɓaleeɓe tellorii ko rewo. Ɓe koɗnoo ndeen ko e Tiris e Insiiri e Adraar e Tagant e Awker. Ina wiyee ɓe mahii heen gure mawɗe, ɗo ɓe puɗɗii riiweede e teeminannde XIɓiire.. Idiiɓe arde anndaaɓe ɓee, ko Soninkooɓe. Ko kamɓe ngoni ɗoon keeweendi fotde duuɓi 1 400 hitaande. Haa e teeminannde XIIIɓiire, leƴƴi goɗɗi garɗi ɗoon kala keewi ko saayde e leƴƴi ɓaleeji ɗii, yo a taw ko jiimɗi walla jii maaɗi kala.
Ɗiin aadaaji safalɓe kadi wonde idii hoɗde e Adraar ko wiyeteeɓe Ganngaara en (ɓeen ko remooɓe) e Fulɓe e Asuwanik en. E dumunna mo leƴƴi ɗii nduumotoo gootol fof e nokku mum, Haayre Ngaal (Asaaba e worgo Tagante) njaggiranoo ko no keerol Fuuta bannge rewo e fuɗnaange rewo. Bannge worgo, Fuuta taccii maayo haa nawori nokku gonɗo rewo daande Ferlo. Nde Fuuta ɓuri famɗude ndee, ko nokku gonɗo hakkunde jumaa Dagana e Demmbankaani, dow maayo, tee ɓurnoo hoɗde e mum ko Fulɓe e Tukuloor en. Ko ɗoon woni mbootu laamaandi Tekruur ɓooyndi ndii (hakkunde tem. Vɓiire e teem. XIIɓiire), woni kadi hettere ɓurnde wuurde e laamu Deeniyankooɓe, woni kadi nokku ɓurɗo teeŋtude e Ndenndaandi Diine Tooroɓɓе. Ko idii gargol laamu deeniyankooɓe e gardagol Koli Tengella, e ndenndaandi diine tooroɓɓe ndi Ceerno Suleymaan Baal kam e njiimaandi Jolof, laamuuji cuuɗi joy ɗii ɗoo, njiimii Fuuta :
- Jaa Oogo en : tuggi 508 haa 720
- Toñnjon en : tuggi 720 haa 826
- Manna en : tuggi 826 haa 1082
- Laam Taaga en : tuggi 1 082 haa 1 122
- Laam Termes en : tuggi 1 122 haa 1 456
- -Kalfaandi Jolof dow Fuuta : tuggi 1 456 haa 1506
Laamu suudu Jaa Oogo (508-720) Faɗɗuɓe ɓuri anndireede ko innde Jaa oogo. Aadaaji ɗii kala ina kawri wonde ko kamɓe naatni walla kam cari golle njamndi (mbaylaagu) e leydi hee. No Sumaaworo Kantee, laamɗo wayluɓe jiimrunoo tulde manndee ndee nii ko adii garaangal Sunnjata Keytaa, ko noon wayluɓe Jaa oogo keɓri wune sosde laamu suudu ngadanu ngu Fuuta yejjittaa. Won wiyɓe ko ɓe fulɓe Jaawooɓe : innde Jaa oogo ndee firata ko Jaawo go’aɓo. Ine wiyee ɓe njettetee ko Jah, tee kо e mаɓɓе Banndelnaaɓе Cilon, jaanduuji ɓurdi mawnude diiwaan oo, ko e maɓɓe iwi. Wodɓe mbiyi alaa, seɓɓe Banndelnaaɓe, hoɗnooɓe e tule Ngelaan, hakkunde Cilon e Baarga, ko jiyaaɓe Jaa oogo wоpрunooɓe mbaylaagu ngonnoo. Kono aadaa ɓurɗo jaalaade oo wiyi ko Jaa Oogo ko lefol laamɓe Faɗɗuɓe. Firo maggol ko laamɗo oogirɗe (oogo). Kanko wonnoo laamɗo, mooftudo sirluuji baylugol oogirɗe (korkaaƴe e hematite) wadta ɗum njamndi, kam e peewnugol (tafgol) kuutorɗe tokoose (taande, bisirde, sisooje). Aɓe ciforee tumarankooɓe jom en darɗe en, ummoriiɓe fuɗnaange-rewo ina mbakkii kuducci mawɗi. Barakke mbaylaaji maɓɓe е kaynirɗe maɓɓe ina tawee kala ɗo korkaaƴe walla hematite ngoni haa heewi. Laamu maɓɓe ngu alaa ko jiimi Fuuta so wonaa duuɓi 130 haa 170, dañii laamɓe tato laamiiɓe ko juuti : Kummba Waali (duuɓi 30), Demmba Ndoom (duuɓi ɓ4) e Waali Njaw (duuɓi 56). Laamu suudu Toñnjon (720-826). Toñnjon en ko Seereraaɓe. Kamɓe lomtii Jaa Oogo en e hitaande 720. Seereraaɓe njiimii Fuuta tuggi 720 haa 826. Riiwi ɓe ɗoon ko Soninkooɓe Laamu Manna e hitaande 826. Laamu suudu Manna (826 -1 082).
Ko ɓe sooninkooɓe Haayre, ummiiɓe kam en e koye mum en to Wagadu. Ko kamɓe keɓtunoo Fuuta caggal nde ndiiwi Toñnjon en, ɓe compi laamu Manna e hitaande 826. Aadaaji teskii e laamɓe laamu suudu Manna tan ko inɗe laamɓe ɗiɗo, gadano oo e cakkitiiɗo oo, hono Mammadu Sumaare e Denngaan Sumaare. Hade maɓɓe arde Fuuta, ɓee ɗoo soninkooɓe ina njokkondirnoo e julaaɓe Aaraɓeeɓе е Berbeer en juulɓe. Ko kamɓe njokkondiri ɓeen e hoɗɓe worgo ɓee, haa teeŋti noon e yimɓe daande maaje Senegaal e Niiseer. Ndeke ko ɓe julaaɓe juulɗuɓe no feewi ɓe ngonnoo. Doole heen ko juulɓe ngonnoo ko adii laamu Waar Jaaɓi. Ina sikkaa tan, ko adii 826, Tekruur yowitinoo ko e laamu Ganaa. Ko ɗum addannoo “ Jula ” Gangara en wonde jokkorgal hakkunde jehreeji mawɗi njulaagu nder Saharaa e oogirɗe kaŋŋe Bure e Bammbuk.
Ɓe njettiima daande maayo Senegaal alɗirnoongo njeñtudi awo e ngaynaaka mum. Aɓe njeyaa e woownuɓe Bebeer Sanhajaa en gawri haa mbaɗti ñaamde ɗum. Laamɗo Manna en cakkitto wiyetee ko Cenngaan Sumaare. Laamɓe Fuuta fof ko kanko ɓurnoo ƴiiƴiiwo. Liɓi mo ko taƴre e galle Laam Taaga Abuu Bakri dañnooɗo heddaaɗe to Liitaama caggal nde Emiir maɓɓe sankii.
Laamu suudu Laam Taaga (1082-1 122) Laam Taaga en ko Lemtuuna en liɓnooɓe laamu suudu Manna en e hitaande 1 082 caggal nde Abuu Bakr Ibn Umar heɓti leydi ndii. Laamorgo maɓɓe ko Taaga wonnoo. Taaga noon ko e leslesol tulde wonde hakkunde Kumballi (Magaama hannde oo) e Daw. Libi Laamuu Laam Taaga en ko Fulɓe ummoriiɓe Termes. Laamu suudu Laam Termes en (1122-1456) Ko laamu fulɓe jaawɓe njiimngu Fuuta tuggi 1 122 haa 1456. Hade maɓɓe yettaade Fuuta hannde oo, ɓe ndewii Wagadu, Maasina, Tiisit, Giimi (sara Eeleega) e Hoore Weendu (ko anndiraa kadi Tamurt en Naaj). Ɗoon wonnoo hakkunde laamaandi ndii. Laaci weendu wonnoo laamorgo mаɓɓе. Ɗoon anndiraa hannde ko Ksar Al Baka. Ko ɗoon ɓe tellorii feewde worgo e hirnaange, ɓe ciiñti Giimi, sara Eeleega, nokku gontoyoowo laamorgo mаɓɓе. Ko kamɓe koɗdiiɓe maɓɓе heedɓe rewo, hono Hasaan en, mbiyata Idaydje (iwdi Jaaƴe). Arɗo maɓɓe ina gasa tawa ko Yero Diido, ɓiy Arɗo Njobbo Joomen. Ko ɗuum addani Kideyaat Arduban (Kaaƴon Arduban) innireede gooto e arɗooji Mbaañ. Idaydje nguurdunoo ko e Idaydje molli en, jiiduɓe e fulɓe. Ina wiyee ko ɓe jaawanɓe e maabuɓe wontuɓe safalɓe. Ine wiyee iwdi maɓɓe ko wuro Njawan nder Kuw nder Kuwar.
Winndi ɗum ko Wayga Abdullaay
gonnooɗo Garɗo Kuftodinɗo Caisse Nationale de Sécurité Sociale de Mauritanie.
Ƴoogirde : La première hégémonie Peule du Fuuta Toro de Almaami Abdul -Humpito Amadou heeriingo
