BINNDANƊE CAKKITIIƊE

Maaɗe tati pelle pine ngenndiije

Ko faati e naatnugol jaŋde ɗemɗe ngenndiije he Duɗal Ngenndiwal Njuɓɓudi laamu e Jaaynugol...

Jokkorde pelle pinal ngenndiije pulaar, sooninke e wolof (FƁPM, AMPLCS, APROLAWO) nanii, rewrude e jaayɗe, kurmbitgol, ñalnde alkamiisa 15 oktoobar 2020, tumbudu heblo he nder ɗemɗe ngenndiije wonande doge « ñaawoore » e « njuɓɓudi...
Mustafa Loh enndunooɗo warde Senngoor

“Istuwaar” jurminiiɗo mo Senegaalnaaɓe heewɓe nganndaa : Mustafa Loh, enndunooɗo warde Senngoor

Haa ko ɓooyaani koo (2004), kuugal warngo ina woodnoo to Senegaal. Won ko kewnoo he laamu Seengoor, uurtojum politik : enndugol warde Leyopool Sedaar Seengoor. Mustafa Loh, oon enndunooɗo yooɓaade balɗe persidaa...
koninkoooɓe waɗɓe kuudetaa to Mali

Mali : Yahnoonde artii

Kudetaa) jolii to Ndenndaandi Mali ñalnde subaka 18 Juko (ut) 2020. Kikiiɗe mum Ibrahiima Bubakara Keyitaa (IBK) e Jaagorgal mum garwaniiwal njaggaa mooftoyaa to Tuddunde Konu, to wuro Kati. Oon jamma IBK...
Asiis faade polis, lappol dariima

Ko ɓuri sasa yanii he woyndu

E oo dumunna fof hakkillaaji njowii ko e losko ngo Goomu Losko Dipiteeji (GLD)  ummaninoo feewde e jiilgol laamu Abdul Ajiiju (A.A.), jiilgol leydi Muritani ko ina tolnoo e duuɓi sappo.
Asiis yeeso Goomu losko Suudu Sarɗi

Losko ñaayngal ngalu leydi : Laawol faade polis ɗiggii

Lappol Muhammed Abdel Asiis (MAA) feewde polis dariima hankadi, ɓayri caggal nde o nanngaa yontere o woppitaa jofnde altine 24 ut 2020, o nodditaama kadi ñalnde talaata 25/8/2020 to polis kalfinaaɗo loskude...

Radiodiffusion Mauritanie Internationale (RMI-info.com) yeeynii Fooyre Ɓamtaare

Radiodiffusion Mauritanie Internationale hono RMI-info.com ko lowre kabaruuji kuuɓtodinɗi yaltoore e tammborɗe keewɗe (binndol, hito, wideyoo). Sosi nde ko sukaaɓe muritaninaaɓe wonɓe to leydi Farayse. Faandaare lowre ndee ko humpitde kala ɓe...
Asiis yeeso Goomu losko Suudu Sarɗi

Goomu losko Suudu sarɗi : to golle njahrata ?

Goomu losko suudu sarɗiyeeji, toɗɗanoongu gila e maayirɗe lewru saawiyee 2020, ina foti joofnɓude golle mum,  artira ɗum e nder ciimtol jahndugol e hawraande sifotoonde holi peeje potɗe ƴetteede e fawaade e...
Natal ŋarɗinirgal yaynirde e binndi diine lislaam

Laɓɓitingol tagegol Aadama (4)

Njokken winndannde tonngoode 191 Eɗen njokka nguuurndam baaba Aadama (JKM) fawaade e winndiyankooɓe  adiiɓe. Ibliis kuɗaaɗo oo, kañum ne yaltinaa-ma dental maleykaaji, o waɗtaama seyɗaani goɗɗitinaaɗo...
Ganndal sirliwal

Hol ganndal tammbii gostondiral sirluuji ?

Hiisiwal ko fannu ganndal doolnungu no feewi. Sirliwal ko lowre lobbere e nder Hiisiwal tamnde ganndal sirlu.E ndeeɗoo winndannde, e goɗɗe kadi dewooje e mayre, ndokkaten ko humpito adanngo toɗɗiingo ganndal sirlu,...
seppo ngam bittugol warngo Abbaas Jallo

Warngo Abbaas Jallo : Muritani ko nii tan ɗaccirtee ?

Muritani ina jeyaa e leyɗeele ɗe batu darni, mahi, ñiɓi ; ɗee leyɗeele compiraaɗe  heñaare, ko ɓuri heen yaajde, keewi wonde ko kebliraaɗe yoo fawto tan. Kono wonaa ɗum tan woni caɗeele ndiiɗoo...
deegowel, rover

Loskugol tagofeere Mars (Mbaañ) Ɓeeynirɗe tati (3) nduñii e mudda gooto

Nde Apollo 11 juurii e Lewru e hitaande 1969, heewɓe koddiri ko aadee heɓii kaaɗtudi ɗo waawi yettaade. Ƴeewaa noon, Lewru ko  yowitiinde Leydi tan (yowitii, taarotoo ko Leydi), tawi noon Mars...
Kaalden Goonga

KAALDEN GOONGA : So kodde nanndii e caakri, cuwaa koddo tawo

Ko noon ne, so ñiiri faaydaama e gosi, ñiiraaki tawo. Ɗee geɗe ɗiɗi fof kolli koko gollaa koo yonaani, yo liggey ɓeyde. Ene gasa tawa ko hono kaa ngonka addunoo konngol «gosoraaɗo...