Geɗe nay kewooje e nder weeyo, hakkunde tagopeeje, ina mbaawi saabaade ɗum, mbooma winndere nde, muumta nguurndam e leydi ndi haa laaɓa.

Ina waawi wonde pelɓondiral (cokkondiral) : woni leydi buɓɓondira (sokkondira) e tagofeere woɗnde. Ɗum meeɗii kewde : ɓarakke majjum ina tawee to Meksik, e nokku ina wiyee Yukatan. Ɗum waɗii ko ina wona 65 miliyoŋ hitaande. Ko e oon sahaa tagooje biyeteeɗe « dinosoor » majji. Ko tagofeere walla « hoodere laaci » walla haayre mawnde, nde njaajeendi mum tolnii e kiloomeeteruuji 10.

Dental Dowlaaji Amerik (Etaa Sunii) walla e raɓɓiɗinaade Amerik ko dental (federaasiyoŋ) capanɗe joy (50) dowla. Heen 48 takkondiri. Ndi ɓilii ko hakkunde Geec Atlantik e Geec Pasifik ; heedi ndi bannge worgo ko Meksik, bannge rewo ko Kanadaa, bannge worgo ko Meksik. Dowlaaji ɗiɗi keddiiɗi ɗi ko Alaska (bannge hirnaange Kanadaa) e Haway (hakkunde Geec Pasifik). Ko ina wona 14 duuɗe cariiɗe e nder Geec Karaybe e Pasifik. Laamorgo Dental Amerik ko Washington, nder distirik Kolommbiya, mo nganndu-ɗaa jeyaaka e dowlaaji 50 kaalaaɗi ɗi.

Muritani no diidorinoo hannde ko ko moɗti foofaandu, ina fadi e anndude ɗo «hafeere wul Naaji» jogori joofde. Gila e wonduɓe e laamu haa e luulndiiɓe, gila e gollooɓe faggudu luulndiiɓe maa ɓadiiɓe Abdel Asiis haa e jagge laamu calɓotooɗe e juuɗe laamɗo hannde o walla ɗuurtotooɓe ɗum en, gila e ɓesngu goongɗinoowu kala ko ari haa e ɗamtindiiɓe moƴƴere sabu laamaandi duuɓi 50 ndi feewaani, gila e foɓɓanooɓe golle persidaa hannde o haa e ñiŋooɓe ɗum, e wondude noon e dalillaaji.

Ñalawma gooto e ñalawmaaji, ñalɗi Alla ina keewi limotaako, saqqa heɓi gorko gooto, saqqa jippaade ndaɗɗudi nattugol ngoraagu. Gorko oo ko desɗo rewɓe tato sukaaɓe, tee o jibidinii e gooto heen fof. Nde saqqa oo juuti e makko o renndini rewɓe ɓee o haalani ɓe ko heɓtii-mo ko. O holli ɓe joɗnde alanaa-mo ko o jahoowo safroyaade haa ɗo o dañoyi jam fof. Ɗuum noon o waawaa happande ɓe nde o artata ɓayri ko noon ɗum siforii, o naamnii ɓe heen miijo maɓɓe.

Nelson Manndelaa e Feredrik de Klerk keɓii njeenaari ndi sabu mum en firtirde Apartaayd kaaldigal. Manndelaa sokaama duuɓi 27. E hitaande 1994 o woni ɓaleejo gadano hooreejo Afrik worgo.

Hikka kadi Amerik hollii ko kam ardii to bannge ganndal, sibu mum heɓde ko ɓuri heewde e njeenaaje Nobel ɗe. Ɗuum noon wonaa hikka fuɗɗii. Ɗum fuɗɗii ko gila nde njeenaari ndi sosaa e hitaande 1901.

Njeenaari Nobel ko njeenaari adunakoori. Ndi fuɗɗii rokkiteede ko e hitaande 1901. Njeenaari ndi ina rokkee hitaande kala yimɓe « ɓeydanɓe winndere nde huunde » to bannge wiɗto, to bannge njiylawu ganndal, to bannge ɓeydugol ganndal, to bannge gollal coñce maantinngal, walla sabu darnde mum en ngam yiylaade jam e deeƴre, e fawaade e yiɗde Alfred Nobel, ganndo cosnooɗo dinamit (dynamite).

E teeminannde noogaas e go’oɓiire, njeenaari ndi rokketee ko e lewru oktoobar hitaande kala. Kewu dokkitgol o ko 10 desammbar, ñalawma Alfred Nobel saŋkinoo.

20 oktoobar, ina wayi no o joofnii golle pirtugol juɓɓule leydi makko, omo waawi laamaade kaaɗdi nguurndam makko so o welaama. Ñalnde heen o yuɓɓini woote toɗɗagol 113 depitee parlemaa mo o fusnoo e lewru mee sabu tan enndii luulndaade mo, saliima mbayliigu doosɗe leydi. Ñalnde 4 ut o yuɓɓiinnoo woote ngam firtude dottugol manndaaji hooreejo leydi ndi : e nder doosɗe Niiseer, hay gooto waawaano laamaade ko ɓuri manndaaji ɗiɗi, woni duuɓi sappo.

E nder iiñcuru politik yerɓinnoondu leydi ndi kam e gargol Seneraal Abdel Asiis e laamu he e nder lebbi cakkitiiɗi ɗi, woodiino ko dilli seeɗa e hafeere maayraaɓe, haa arti noon e dokkugol ɓesnguuji e ronooɓe maayɓe e kewkewe 89-90, ndaamordi ciforiindi niiyene : 2 000 000 UM wonande ɓesnguuji ofisiyeeji e 1 800 000 UM wonande sukkuɓe ofiseeji e soldateeɓe.

Ndiiɗoo njoɓdi saabinooma duko mawngo yowitiingo e battane ñawndugol juumtungol, nuunɗungol gagga warngooji.

• Njeenaari Nobel annduɓe ko fayti e leer

Hikka, hokkaa njeenaari Nobel ko fayti e ganndal siyaas biyeteengal Fisik (physique) ko wiyeteeɓe Charles Kao, jiytuɗo ko wiyetee Fibre optique (Ɓoggol optik) e George Smith et Willard Boyle sabu wiɗto mum en udditde laawol portigol, sabu ko golle makko ngaddani miliyoŋaaji miliyoŋaaji apaareyuuji portilgol kam e kameraaji woodde.

Ñalnde kala hakkunde Ejit e Alaseri ina ɓeydoo bonde gila nde laaɓi hankadi wonde ko Alaseri yahata tawtoreede kawgel fuku adunankeewel potngel waɗde e hitaande 2010 to Afrik worgo. Ko ñalnde heen, ñalnde alarba 18-11-2009, to Omdurman to Sudaan, Alaseri fiyi Ejipt (1-0). Hade ɗum, leyɗe ɗiɗi ɗe pottiino to Alaseri gadanol, Alaseri fiyi ɓe (3-1), caggal ɗum to Keer, Ejipt hawi (2-0). 

Tomaas Sankara ko almuudo belɗo hakkille, laaɓtuɗo kaaɗtudi. Hitaande fawtii heen, caggal nde o heɓi berwe makko, o wayli tufnde, o waɗi kawgel ngam faytude e konunkaagal. Alla walli mo, hoddiro e fartaŋŋe ngonani mo, o jaɓɓaa e duɗal konunkaagal, ngal ɓe mbiyata ‘’Piritanee konunkooɓe kajogo’’ to sahre Wagadugu. Nde baaba makko nani ɗum, haawaa. Ko adii fof o tintinaani ɗum e ko refti heen, o jooɗtoranooki, kanko baabiraaɗo o wonde Tomaa Sankara ena weliri noon fof hakkille.