E deftere men nde mbinnduɗon e Nguurndam Tijjaani Aan, caggal sankaare mum, en keɓiino wiyde heen wonde ko e ndeen maayde gonɗi Leñol ngol fof ngardata. En cifinooma heen jaale mawɗe jahrunooɗe leñol ngol e darnde nde gootal heen fof darinoo e sahaa mum. Kono ndeke won bette mawɗe goɗɗe keddinoo, ngaraani:

Cankagol Yero Dooro Jallo, ñalnde alet, 5 lewru mbooy( mars) 2006, nattugol Mustafa Booli Kan lollirɗo Saydu Kan, ñalnde alkamisa 28 lewru siilto hitaande 2006 e birnagol Doktoor Umaar Kan e hitaande 2008.

Ɓokki mawki ɗoofiima fukkiima e ceene ndii  leydi
Baramlefi cariima nder mbooyi Fuuta ko mo ngenndi
Cate kelii cammalle koccen ko en muum ndenndi
Ɗaɗi janal maayaani nguuri ko sewnde boli-ndenndi.

Murtuɗo woppirii en heege e ɗomka nder yolnde
Almaddaa mooftii daande eeltunoonde no hulnde
Sunaare ɓesngu alaa ɗo haaɗti ko hoore wulnde
Duneyaa wonaa paso sanɗaaji noddii yurmeende.

Yurmeende Geno saawat ɓanndu hormundu
Almaami Mammadu yolbinii nguurndam adunaaru
Pinal e ganndal ɗoo nguurndam taƴtii yettii faru
Daande deƴƴii rimere eggoore nde jimɗi sooyru.

Leñol Fulɓe waasii ngenndiyanke mawɗo : Mammadu Sammba Joop saŋkiima hannde, ɗo e Nuwaasoot hedde waktuuji 12 (midi). Saŋkaare Murtuɗo ko baasal mawngal wonande leñol fulɓe, haa arti noon e gollooɓe e ɓamtugol Pulaar/Fulfulde. Oɗon mbaawi heɗtaade daande makko e yimre makko wiyeteende  "Maayde", e joofirde ndeeɗoo winndannde

"Won ko wonnoo ɗo. Ina wona, wonataa, ko tinndol ! Wonnoo ɗo ko sitte-sitte"

"Sitte -Sitte” ko konngol cakkitiingol ngol Muammaar El Kaddaafi hooreejo leydi Libi, hooreejo e oo mudda Dental Afrik (UA), haalnoo ñalnde joofnirde batu njuɓɓinanoongu to Galle mooɓondire (Palais des Congrès), ɗo e Nuwaasoot, ndenndinngu gollotooɓe politik luurdunooɓe gila pollugol laamu Siidi Wul Sheekh Abdallaahi ñalnde 6 ut 2008. Ngol ɗoon konngol noon wonti beytol e nder dente denndaangal yimɓe ƴaañnooɓe kuudetaa mo Seneraal Abdul Asiis saabinoo.

Al Hajji Umar Bonngoo, jibinaa ko e hitaande 1935, saŋkii ko ñalnde 8 suwee 2009. Kanko woni persidaa ɗiɗmo leydi Gabon. O heɓi laamu ko ñalnde 2 desammbar 1967. O wiyetenoo ko Albert Bernard Bonngoo hade makko tuubde e hitaande 1973. O jeyanoo ko e leñol biyeteengol Bateke e Obamba. O waɗi jaŋde makko leslesre e hakkundeere ko Konngo, hade makko waɗde sarwiis militeer. Nde o yalti heen o naati e sarwisaaji sekere Farayse, caggal ɗum o tawtoyi Leon Mba jogorɗo wonde persidaa Gabon.

E nder lebbi tati, gardinooɗo taamasoor, meeɗnooɗo wonde jaagorgal konu, e kanndidaa e woote gardagol leydi, mbaraama. Neɗɗo goɗɗo, meeɗnooɗo wonde gardiiɗo jaagorɗe, ko majjuɗo, anndaaka ɗo heedi. Goɗɗo kadi ina wiyee waraama. Gine Bisaaw naattii e nder neergre e warngooji, lebbi tati caggal warngo persidaa Nino Wieraa. Ɗum fof sabu bone laamu. Hare laamu hakkunde goomuuji PAIGC, parti gardiiɗo laamu o, e pelle leƴƴi.

Fedde jalluɗi jam ko fedde mogooji, nde ardii ɗum biyeteeɗo Demmba Saar. Fedde nde sosaa ko e hitaande 2004. Tuggude ndeen fayde jooni nde fiilii leppi ɗiɗi, nde yuɓɓinii kadi njilluuji keewɗi e nder leydi ndi.  Fooyre Ɓamtaare jokkondirii e koolaaɗo kuuɓal fedde nde, ngam anndinde ndee fedde daraniinde findinde e jannginde.

Fooyre Ɓamtaare : Ceerno Ibraahiima, aɗa waawi haalande banndiraaɓe ɓe hol ko woni fedde «Jalluɗi jam»?

-  Ibraahiima Sillaa (KK) : Jalluɗi jam ko fedde dartoriinde yuɓɓinde mogooji e jaŋde Pulaar, sosaande e hitaande 2004. A nde jogii duɗal to joɗnde Basra mayre to Basra, sara hotel Kummbi Saleh. Hooreejo fedde nde ko Demmba Saar, ko miin woni koolaaɗo kuuɓal mayre.

Ñalnde 4 suwee 2009, Obama waɗii, to Keer, leydi Ejipt, diskuur mawɗo, mo juulɓe e aarabeeɓe mbeltii e mum, e ko ɓuri heewde.