Musiiba bonɗo, so ɗii kuudetaaji puɗɗitiiɗi e Afrik hirnaange, caggal daawal deeƴre seeɗa. Idorii ko Muritani, leydi ndi meeɗaa heen seertude. Tuggude , ɗiɗmiti ɗum ko Gine Bisaawu, hay so tawii juutaani, fayi Gine Konaakiri, hay so tawii ko teŋre kadi waɗaa kuudetaa, arti e Gine Bisaawo, caggal warngo gardiiɗo konu mum, hono Tagme Na Waye jamma 1 fayi ɗiɗi marse 2009.

Lebbi jooni ko (…) Goomu koninkooɓe ina golloroo les ngam etaade ñawndude gagga muusɗo warngooji. Ɗo adan ɗo, pelle daraniiɗe jooltugol hujjaaji ɓe bonanndeeji ɗi njannoo, kollitiino softeende mawnde ngam wallitde ɓe*. Kono, e balɗe cakkitiiɗe ɗe, ellee won luural joli hakkunde maɓɓe. Hol ko ɗum woni ? Hol ko koninkooɓe ɓe njoganii ñawndugol oo gagga muusɗo, mbele ndee ñawannde ina dañanee safaara ?

Huunde e jaabawuuli …

Ñalnde 4 mars 2009, Ñaawoore kuuge winndereyankoore (Cour pénale Inernationale – CPI) jooɗiinde to wuro ina wiyee La Haye to leydi mbiyeteendi Pays-Bas, ñaawii wonde Omar el Beshiir, hooreejo leydi Sudaan, ina foti nanngeede sabu warhooreeji nder wolde (crimes de guerre) e warhoore winnderankoore (crime contre l’humanité) to diiwaan biyeteeɗo Darfuur, gonɗo e nder leydi Sudaan. Ñaawoore nde ina yooɓtorii mo geɗe ɗiɗi :

Mooɓondiral jeegaɓal Maalde Demokarasi / Dillere ngam Heerto Gollal (LD/MPT) jooɗiima nyalnde Aset 20 e Alet 21 Deesambar 2008 to CICES Ndakaaru (CICES ko nehaande hakkunde-leyɗe ngam njulaagu e gostondiral nde Senegaal), ɓurɗo lollirde « Foire ». Sikke-alaa maa ngal mooɓondiral LD/MPT woppu jeloode nder dawrugol catiindi Ndenndaandi Senegaal.

Udditi golle Mooɓondiral ngal ko Abdullaay Baccili, koolaaɗo kuuɓal LD/MPT.

« E nguu ñalngu eɗen ndenti sabu ko yaakaare moƴƴere ɓurnu-ɗen kulol, ko dental ɓurani en ceeral». Ko ngol konngol Barack Obama werlii ñande fiilngo mum.

Ko ɓuri teeŋtude e konngol Oboma ɓuri yowitaade ko e iiñturu bonndu wuuraandu e nder Ameriik hannde, yarlitaare nde o ɗaɓɓiri ɓesngu Ameriik, ko yowitii e dawrugol makko winndereyankeewol,

 Naatirde

« Amerikanaaɓe njuumaani. Ñalnde 20 saawiyee 2009 wonanii ɓe ñalngu daartol. Won e ñalɗi ina mbayla nguurndam leydi, hay so tawii muumtataa ko ɓenni, kono tawa ina njibina ɗamaamuya kappanɗe goɗɗe. Ñalawma oo kala, alaa ko waawi wirnude himme kewkewe ɗe :

 Porfeseer Luc Montagnier, keɓooɗo hikka njeenaari mbiyeteendi « Prix Nobel » ko fayti e safaara wiyi ina yaakorii wonde feso safroowo Sida ina waawi dañeede ɗo e « duuɓi nay haa joy ».

«welaani haalde, kono ina gasa wona ɗoo e duuɓi nay maa joy ». Nde o naamndaa mbele o heñaaki ? O jaabii « ko e ɗeen golle ngon-ɗen ko ina wona jooni duuɓi sappo ». O wiyi noon wonde « feso safroowo » ɓuri newaade e « feso faddotoongo ». O heptinii noon wonde Sida ko ñawu caɗtungu faamde, tee haa hannde annduɓe ngoni ko etaade faamde ko saabii "paddorde ɓalndu neɗɗo ina colɓitoroo nii …" .

Ko Dooro Kudiyel o nodirtee, kono innde makko timmunde ko Maamuudu Demmba Bah.

Ko gooto e naalankooɓe heewɓe ɓe Muritani moofti tawi ko ñeeñɗuɓe e fannu naalankaagal. Dooro ko koɗoowo, jimoowo e binndoowo jime e jimɗi naatna ɗum en e nder gaaci. O feeñnini naalankaagal makko ko  e pelle ɓamtaare pulaar. To wuro makko liksayba Gorgol, ko kaŋko nii woni hannde kalfinaaɗo jaŋde catal ngal, ko idii ɗum o wonii e K.J.P to leydi Koddiwaar catal Segelaa.

Aminetu Haydaar foolii, sibu artii Saharaa Hirnaange ñalnde aljumaa 18 desammbar 2009, feccere jamma (00h15h)  e nder ndiwoowa, ummoraade Espaañ (kanndaa lasaret) caggal nde naati opitaal ñalawma gooto. Waɗde o wiyi, nde o yettii nde «ɗum ko poolgu jojjanɗe winndereyankooje, poolgu jojjanɗe aadee, poolgu Saharaa». 

Aminata Haydaar, debbo Saharaanaajo kaɓantooɗo ndimaagu leydi mum, yaltinaa Maruk feewde Espaañ ko ñalnde 14 noowammbar ɓennuɗo o, sabu mum yooɓtoreede yedditaade «jeyegol mum e Maruk», e wiyde ardiiɓe ndiin leydi. Maruk ɗaɓɓiino e Aminetu nde yaafnotoo.

 Caggal nde Siidi felliti artirde taccinaaɓe e mumtude macungaagu, cehilaagal makko e senerooji fuɗɗii bonde. Ngal boni noon ko nde Siidi felliti waylude guwarnama, caggal ɗum itti Seyn wul Seydaan e yimɓe mum, joɓranooɗo ballal mum Siidi, wonde hooreejo hilifaaɓe.

Laamɗo keso o hokki mo tuugnorgal golle makko. Ɗo o woni mawɗo hilifaaɓe ɗo, omo faami wonde hakkunde Siidi e militeeruuji nattii welde,

Udditgol waɗi ko duuɓi 20 caggal diidngo

Njeenaari wonande UMMAH

Jumaa «Alhajji Umar Taal» mo Ndakaaru udditaa ko ñalnde Aljumaa 24 Sawiyee hitaande 2008. Waliyaaɓe e seernaaɓe, hooreeɓe lesɗe, jagge laamu… heewɓe tawtoraama uddigol ngol. Ɓee heen ummii ko e diiwaan he, woɗɓe ummii ko lesɗe Aarabeeɓe, e ɗe Orop e Amerik. Ko ndeen Kalifu Ceerno Madaane Taal wiyi «oo jumaa ko njeenaari wonande Ummaah fof no woorunoo»,

So wiyaama haddinde ina soomi haddaade. Haddotoo noon, e aadaaji men, ko debbo. Ina waɗi wiyooɓe ɗum kadi juulnugol, sibu e hakkillaaji maɓɓe, so tawii debbo haddinaaka, ko soɓe wondi, juulataa. Wonande gorko wiyatee ko duhaade, ina soomi ɓoornaade tuuba; ina wiyee kadi naattineede.

Winndannde men hannde abbittoo tan ko e kaddingol debbo, sibu haalaluuji keewɗi, kam e miijooji keewɗi ina peeñi tawi ko luurondirɗi ko fayti e ɗuum.