E nder nduu lewru Saawiyee 2009, ñalɗi 6 e 7, Fedde « Action Delta Sevaré » yuɓɓinii ñalɗi Jolol Burgu to wuro Konsa, leydi Uuruɓe-Duuɗe. Yahani toon Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani ko musiɗɓe Abdullaay Sal, e Alhajji Ifira Boli, e Aamadu Malal Gey.

Ngol ciimtol maa hollit no golle ɗe njahri, gila e ngonka Uurɓe-Duuɗe e firo « Jolol Burgu » haa heɓi yuɓɓo dillere nder e ñamiri keɓaandi heen.

Fulɓe mbiyi “Aadee ko nelel, mo woni fof e nelal mum e no rokkiraa”. Abuu Caam ina waawnoo suɓaade golle ɗe o tawiri jibnaaɓe makko : ɗato, tafngo maa cañu. Omo waawnoo kadi yahrude liggey tuubaako, omo dawa omo jofta, walla o ƴefta kaadam o janngina gannde tuubakiri, hono no heewɓe e ɓe o janngidi mbaɗi nii. Kono Abuu labii ko yahrude senngo naalankaagal.

Caamel jibinaa ko wuro Maadina Njaacɓe, ko ɗoon o naati jaŋde. O mawni ko hakkunde Pete e Nguyi. Yoga e wondiiɓe makko nder diɗɗal “Ngaari Laaw” ko ñeeñɗanɓe naalaŋkaagal.

Daartol iiñcuru ndu : So on njiɗii mbiyon ɗum «dillere ooñtugol» walla kuudetaa, geɗe gootel ina laaɓti : jandingol laamu Siidi wul Sheek Abdallaahi oo subaka 6 ut 2008, jibinii luural ɓeydongaal, ñalnde kala, yaajde e mettude mettude ñawndude.

 Darnde gollooɓe politik waylaaki ko maantini, Siidi fof e woppiteede, «jeewte kuftodinɗe demokaraasi» (JKD) fof e yuɓɓineede (ɗe won e tooñooɓe inniri «Jeewte Demokaraasi Senerooji»),

Waktuuji seeɗa caggal kabrugol sankaare Laasana Konte (talaata 23 desammbar 2008), kapiteen biyeteeɗo Muusaa Dadis Kamara haali e rajo Gine holliti wonde « tuggude hannde, Doosɗe leydi ndi njowaama, kam e denndaangal golle politik e senndikaa ». « Guwarnamaa o e denndaangal juɓɓule ndenndaandiyankooje pusaama ». O wiyi wonde « Goomu diisnondiral » ndenndinngu kooninkooɓe e siwil en maa sose ko neeɓaani. Nii woni, ngolɗoo kadi, larme Gine fadi ko haa persidaa saŋkii, nde waɗi kuudetaa.

John Atta-Mills, toɗɗaaɗo hooreejo leydi Ganaa ñalnde 3 saawiyee 2009, ƴettii golle ñalnde alarba 7 saawiyee. O woondii e tawtoreede ujunnaaji keewɗi Ganaanaaɓe kam e hooreeɓe leyɗe Afrik keewɗe. O lomtii ko John Kuofor. Ko ngolɗoo woni ɗiɗmol, e nder duuɓi sappo jawtuɗi ɗi, ko luulndo ina heɓta laamu rewrude e woote.

Ko ina tolnoo jooni e e ko ɓadii jonte tati hakkilaaji fof kucci ko to  diwaan fuɗnaange hakkundeejo sabu wolde feeñnde hakkunde Israyiil e fedde wiyeteende Hamaas, wonnde to leydi Palestiin, walla noon mbiyen ko boomaare nde Israyiil en kuccini e leñol Palestiin.  Waɗi en siforaade ndee hare no boomaare leñol nii, sabu so tawii woytoraandu Israyiil ko wiyde wonde «fedde Hamaas ina weddoo misilaaji e nder leydi mum, ina owna hakkilaaji ɓesngu mum», hakkile nanngaani wonde njoftiigu mum foti wonde ko waɗde abiyonaaji ina berloo bommbooji e koɗorɗe, gollirɗe (duɗal ONU) haa ko ina booma siwil en (rewɓe e sukaaɓe) ɓe nganndu-ɗaa alaa ko jotondiri ɗum en e konuyankaagal.

Mbeɗe yiɗi mi yimat ngenndi am

Hoore am teddaani balabe am

Mi wuurtinat pinal am

Muritani mi yiɗii ma mi añtataa

Ko e maa nokki jayngol ngenndiyankaagal

Nde yaynii jaambareeɓe ndimaagu leydi am.

Lomto Ammbasadeer Amerik e Muritani, hono biyeteeɗo «Dennis Hankins »  jaabiima naamne jaaynde wiyeteende El Emel El Jedid, jowitiiɗe e iiñcuru politik wonndu e Muritani hannde ndu. Ɗum waɗnoo ko ñalnde Alet 7 desammbar 2008. Fooyre Ɓamtaare firanii on yeewtere nde no diidorinoo.

- 22 sulyee 1994, to Gammbi, Yaayaa Jaamee liɓi laamu Daawuuda Jaawara gardinooɗi leydi ndi gila 1965.

E gooto e tonngooɗe men ɓennuɗe en mbiyii no maa en njokkondire e Aamadu Bah ngam waɗde winndannde faytunde e makko:

F.Ɓ: Aamadu Bah,holi wuro ngo njeya-ɗaa?

A.B: Feeralla

F.Ɓ: Holi hitaande pellit-ɗaa wonde naalanke?

A.B: Hitaande 1998.

F.Ɓ: Holi yiɗde maa e naalankaagal?

A.B: Ko idii fof wallitde lenyol ngol no ɓamtorii caggal ɗum ko ƴeewde no ƴellitorii-mi banngeeji ɗi kala.

Ñalnde 3 lewru Abiril, to saare Memphis, Martin Luther King wiyii : « Mbeɗe ni ŋabbi e dow haayre, njonngii-mi oya bannge mayre, cooynii-mi leydi podaandi. Kono mbeɗe sikki mi waawataa yahdude e mon toon… ». Jaŋgo mum tan, neɗɗo añamleñamo felli mo kural e goddol, o wari oo ceernaajo ɓaleejo daraninooɗo wellitaare Ɓaleeɓe Dowlaaji Dentuɗi Amerik USA). Nguurndam caggal maayde, tiimgal Luther King yiynoo e koyɗol wonti goonga nder leydi makko : leydi Amerik nayeeri.  Duuɓi capanɗe-nay-e-joy (45) caggal ɗuum, Barack Obama, jahroowo hannde e duuɓi 47, udditii poofaali Baleeɓe, wayi ko no toɓo ubbiti kuɗooli, leppini leydi eeɓindoondi caggal duuɓi e kitaale yooro bongo.

Ko ina tolnoo e yimɓe ujunere e teemedde jeenay e capanɗe joy e tati (1.953) mboomiima oo jamma 26 Settaamburu 2002. Hay ɗum ne ko ko sikkaa tan, won wiyooɓe ɓurii ɗoon. Wonii heen haa jooni njiytaaka. Laana « Le Joolaa » inan feŋŋinii e ɓakkere geec, reedu mum ina suuri haa hannde yimɓe roŋkunooɓe yaltude. Hikka waɗata duuɓi jeegom haa hiɓɓi.