‘Ɓataake jowitiiɗo e binnditagol Feewɗee Jaagorɗo Geɗe nder Leydi e Bellitgol

Muujibu : Binnditagol yimɓe

Aan Jaagorɗo
E min pooɗta hakkille maa e sifaa jooɗtoriɗɗo no binnditagol yimɓe e karnal Etaa Siwil waɗirtee e nder Mukaataaji Nuwaasoot, tawi ko e nder leydi ɗo ujunnaaje ujunnaaje yimɓe mbillanoo, taccinaa, koynaa, mbiyaa njeyaaka e leydi, sabu tan ngonaa safalɓe. Gila e fuɗɗoode golle ɗee, min mbinndiino petisiyoŋ, min kuutorii kadi peeje goɗɗe ngam hollitde faayre amen sabu niɓɓiɗgol golle binnditagol ɗee. Faayre amen ina mawnunoo no feewi sibu terɗe jeyaaɗe e Nokkuuji Jaɓɓordi Biɗɓe leydi ɗii (CAC) peeñninaani mbaydi Muritani e nder leƴƴi mum kala. Eɗen cunii heen no feewi, sibu, e nder terɗe 54 potɗe ardaade golle ɗee e nder Mukaataaji leydi ndii, ko 4 fat ngoni heen ɓaleeɓe. Ina himmi ciftinen laamu nguu, . wonde beldital ngenndi katojinangal ngal, kam e Muritani galɗirɗo eddaaji mum ceertuɗi ɗii, mbaawaa laataade ɗoon ɗo denndaangal fannuuji nguundam e golle leydi ndii peccaaka hakkunde majji. Yanti e ɗuum, baasgol woodde binndaaɗe laaɓtuɗe, kollitooje laabi ɗo ngol ɗoo binnditagol poti tuugaade.
Ko hulanoo koo, ko ɗuum woni ko waɗi nde golle ɗee puɗɗaa e Nuwaasoot baŋ yoo baŋ ko yimɓe na kollita mette mum en, na ngullitoo :

Ŋakkeende kellifuya yimɓe halfinaaɓe binnditagol ngol, gollortooɓе no mbeliraa, ɓe alaa ɗo tuugnotoo so wonaa e jeese arooɓe winnditaade ɓee.Ɓe ngonti ko goomu horo Muritaninaagal, ciftinooje baɗe e kiñgol koddiwaaryaagal (ivoirité) ;

• Cokoraagal won ɗeen naamne naamneteeɗe ina teskini. Ko wayi no : Ko a pullo walla ko a Haalpulaar ? “ Limtan min leeɗe wuro maaniiwo”. “Limtan min inɗe meeruuji e senaateeruuji nokku maaniijo”. Ɗum ɗoo noon, alaa fof ɗo rewi laawol, sibu wonaa waɗde anket woni golle goomuuji ɗii, alaa ko haali wiyde ina hiña Muritaninaagal neɗɗo, huunde nde nganndu-ɗaa, ko ñaawoore tan rokkaa kaan mbaawka.

Calagol winnditaade yimɓe (teeŋti noon) e suddiiɓe Muritaninaaɓe, resaaɓe ko ina ɓura duuɓi noogaas, heɓɓe kaayitaaji e fawaade e laabi sariya goodnooɗi ndeen ɗii. Hannde, laamu ngu yiɗi ko siynude laabi sariya ɓiyleydaagu kesi ɗii, tawi noon sariya jaɓaani ngool duttanagol geɗe daginooɗe.

Nawdude binnditagol hellifaaɓe (dañɓe ko ɓuri duuɓi 45) e binnditagol jinnaaɓe mum en (baabiraaɗo) walla wiyee yo addu seedewol sankaare mum, ko huunde nde waawaa jaɓnaade, sibu ina luulndii sariya, ina luulndii hakke wellitaare ɓiyleydi suɓaade jeyeede e leydi ndi welaa.

Ɗee baɗe ɗe njaɓnaaki ina ngaddana won heen wiyde jiknaaɓe mum en nguuraani, mbele tan haa mbaawa winnditaade kam ene koye mum en, sibu jiknaaɓe mum ko nayeeɓe no feewi, walla tawa ngoni ko e nokkuuji joñiiɗi. Ɓeydi bone majjum kadi, ɗum ɓuri fof huccineede ko e ɓаleeɓe tan.

Gaa gaa ɗuum, baasgol woodde laabi ɗowooji binnditagol ngol, ina ɓeyda fitinaaji tee ina uddita damal mbuuñaari; ɗum jiidaa e teppagol denndaangal yimɓе ɓе кaayitaaji mum en nɗuumti (ndiwti lajal), ɓe nganndu-ɗaa alaa sago pada haa jiknaaɓe mum en mbinnditoo, tawi noon ɓeen ngoni ko e nokkuuji joñiiɗi, ɗi njettotaako.

Ko fawaade e ɗee ɗoo geɗe kala, e teskaade kadi mbaydi paltoor feewde e won ɗiin leƴƴi leydi ndii (haa arti noon e ɓaleeɓe), ɗee geɗe baɗtuɗe ɗee golle potnooɗe wonde golle ɓiyleydaagu, golle peccooru e heedi-heeda, addani min naamnaade :

• Bayyingol binndaaɗe ɗowooje binnditagol ngol mbele yimɓe ina ngannda ko woni hakke mum en ;
• Jowgol jooni jooni golle ɗee, ha ɗe laɓɓtitineе ;
• Gummingol yeewtere nuunɗunde hakkunde gollodiiɓe ɓurɓe maantinde ɓee : pelle renndo, e pelle politik, e laamu, ngam lelnude sardiiji ɗo binnditagol ngol potata tuugaade ;
• Teskagol leƴƴi ɗii kala so ardiiɓe golle ɗee ina cuɓее.

E min njaakorii ma a faam min. Calminaali amen ɓurɗi moƴƴude feewde e maa.

Siifi ɓataake oo ko ɗee ɗoo pelle :

1. Dental pellengenndiije daraniiɗe hakkeeji aadee e Muritani (FONADH)
2. Fedde rewɓe ardiiɓe galleeji (AFCF)
3. Fedde Muritani daraniinde Jojjangde Aadee (AMDH)
4. Fedde Muritani ngam Ɓamtaare Ɗemngal e Pinal Sooninke (AMPLCS)
5. Fedde Ɓamtaare Pulaare Muritani (ARPRIM)
6. Fedde tiiɗtingol Demokaraasi e Nehdi Biyleydaagu (ARDEC)
7. Goomu Kaɓɓondiral e ɓe lor Jaɓɓugol Jojjangde Aadee ƴettii (CSVVDHM),
8. Goomu Wiɗto e Njiylawu ko fayti e Demokaraasi e Ƴellitaare Faggudu e Renndo (GERRDES)
9. Каɓɓondiral Afriknaawal Jojjangde Aadee (Catal Muritani)
10. Kaɓɓondiral Muritaninaawal Jojjangde Aadee (LMDH)
11. Kawtal Loraaɓe e Ewenmaaji 1989 – 1991 (REVE)
12. Dillere Rewɓe Maayraaɓe e Boccitiibe,
13. habbondirɓe ngam Ndimaagu Aadee (MVRUDH)
14. SOS-Esclaves
15. Jokkondiral Juɓɓule Pelle Renndo ngam Ƴellitaare Biyleydaagu (RPC)
16. Mbayyinee ko coodaton (PCQVP)

Fulo : Bookara Aamadu Bah