Kelmeendi-Terminologie
Ndee ɗoo winndannde faati ko e celluka pulaar/fulfulde renndinnde binndanɗe tati tuugorɗe paatuɗe e cellingol binndi, e taro, baymaanaagal, e pelle inɗe, e pirlitgol golle e doosɗe kuɓtodinɗe binndol.
Faandaare mayre ko rokkude yimɓe fof, haa teeŋti e jannginooɓe e janngooɓe, e topotooɓe ndaɗɗudi laaɓtundi, cañiindi, mbaawndi huutoreede nder jaŋde Pulaar kam he kuutorɗe limrewal jogorɗe feewneede, kam he eɓɓaaɗe ƴoƴre tafaande.
Ƴoogirɗe tuugorɗe
- Guide de transcription et de lecture du Pulaar – ILN (Dabi binndugol e taro Pulaar- DƊNG)
- Grammaire moderne du Pulaar – Yéro Sylla (Celluka Pulaar kesa-Yero Sillaa)
- Rapport Fulcom d’harmonisation du Fulfulde – Bamako 2010 (Ciimtol gootiɗingol Fulfulde – Bamako 2010)
Kala ɗo waɗi heen luural, ko ciimtol Fulcom Bamako 2010 wonata tuugorgal gootiɗingol ngol.
Yamre limrewe ƴoƴre tafaande
Kaa celluka maa won kadi ndaɗɗudi gerngal limrewal baawngal huutoreede he ekkingol kuutorɗe ƴoƴre tafaande wonande Pulaar : ballitorɗe karallaagal jaŋde, cahtirɗe, pirirɗe ekkorɗe, duttorɗe jaŋde golgollondirooje.
Maa keɓe cañiiɗe njokku e saakteede ngam haa wiiñotooɓe, e topotooɓe, e jannginooɓe, e dente daraniiɗe ɗemɗe Afrik mbaawa naftoraade ɗe.
Eɓɓaande udditiinde, wayloytoonde
Ɗum ɗoo ko fuɗɗoode golle tan. Maa binndanɗe kese, e yeruuji goɗɗi, e ekkorɗe kese, e kelmeendi karalleeri, e tuugorɗe karallaagal jaŋde ngalɗinoy Duttorgal ngal seeɗa-seeɗa.
Balle cahtagol goongɗuɗe, galɗinooje ndii ndaɗɗudi kala ine katojinaa.
FƁPM – Fedde Ɓamtaare Pulaar he Muritani
kam e ɓamtaare ɗemɗe ngenndiije kala e ƴellitaare mum en nder limrewal.
Eey ndeen deftere celluka ina fadaa.
Mbele noon hannde fotaani darneede duɗal winnderewal e nder suudu karalle kese ɗe, winndere pulaar fof soɗoo e ngaal duɗal.
So soɗiima heen daña ɗo wostondiri miijooji tawa ko tintondiral ɗemngal ngal fof.
Tawde wontii jangde e binndi, yimɓe ɓe kollee won’de ko ɗemngal ngal haali hoyre mum, yimɓe ɓe ndewa e ɗuum, loosa e ngool loosol, loosannde wootere.
Mbela maa ɗemngal wonan fof en ceerno gooto, tawde ɗemngal ngal reenanii en hoyre mum e no sarorii nii fof haa ngal waɗtaama janngeede.
{En njiyii e winndannde »CAHTOGOL – CELLITIN’GOL »} ko goonga ɗemngal waawaa waasde jiggaade »saatogol » haa ni mo heɓindaaki ɗemngal ngal won keɓindogol anndataa ɗum, sikkata tan ko pulaar.
Sabu ko ɓuri heewde e ko ɗemngal jiggii walla ni mbiyen ko haalooɓe ɗemngal njiggii, ɗum wonata e ɗemgal ko no puccu njoñoowu (calotoongu) ni : wonaa no mbelira-ɗaa fof pirlitiraa ɗum, yeru so en mbiyii helmere, maa en »helmere » jaɓantaa wontude gollal muumal ko wayi no haalde – ñaamde – yarde.
A waawaa wiyde helemde – helmii mbiɗo helma, nde tawnoo jettu-ɗaa ko ko ɗemngal ngal jeyaa, ko aan tan haaliri ɗum ɗemngal ngal.
Ɗaccaneene hakke ñaagaama.