Mbaydiiji koorkaaji Koorka mbaɗɗiika :Ramadaan. Baɗɗagol koorka : ɓuraana e sunna laawɗinii baɗɗagol koorka. Alla wiyi : “ kala e mon jiyɗo lewru, yo o hoor lewru koorka ndu fof. ” SIMOORE 2, AAYE 185. Nelaaɗo (S.A.S.) wiyi : “ jookli lislaam ko joy (5), jookdu tataɓuru ndu ko koorka lewru Ramadaan ”. Koorka lewru Ramadaan ndu ko dewal Alla keewngal faayiida, sabu Nelaaɗo (S.A.S.) wiyi : “ kala mo hoori lewru Ramadaan ina goongɗini Alla, ina joortii njoɓdi Alla, ma yaaafe bakkatuuji mum bonɗi. ” Waasde hoorde e dow amdu (hono belaaɗe) ko gollal ɓurngal bonɗe, hay sinno ko ñalawma gooto tan e nder lewru Ramadaan ndu. Sabu ko ɗum bakkaat mo yaafetaake. Juulɗo fof ina foti anndude no rewrata Alla.
Hol potɗo hoorde ?
Koorka ina waɗɗii e kala juulɗo kellifaaɗo, jogiiɗo hakkilantaagal timmungal. ɓeeɗoo arooɓe noon potaani hoorde : nayeejo nattuɗo jogaade kattanɗe hoorde ; ñawɗo : so tawii koorka ka ina ɓeyda ñawu ngu ; debbo reedu, cowiiɗo, e koriiɗo, e muyninoowo : ngam reende cellal yumma o kam e ɓiɗɗo o ; debbo ellinɗo (duŋiiɗo fuɗnaange, maa piiliiɗo) walla gonduɗo e ƴiiƴam ɓesngu ; ɗanniiɗo : lislaam ina newnani mo yo o taƴ koorka makko. Kono noon ɓeeɗoo ina poti yoɓde balɗe potɗe e ɗe ɓe kooraano ɗe. Alla wiyi : “ Kala e mon mo sellaani, walla gonɗo e ɗanngal, yo o hoor caggal ɗum balɗe potɗe eɗe o hooraano ɗe. ” SIMOORE 2, AAYE 185.
Doosɗe ndaɗɗudi koorka
Doosɗe ndaɗɗudi koorka ko ɗeeɗo garooje : anniya : juulɗo fiɓat anniya hoorde, ngam ɗooftaade Alla. So tawii koorka ka ko farilla, anniya mum ƴettetee ko ko adii fajiri. Kono, so tawii koorka ka ko gattal (sunna), anniya o ina waawi ƴettoyeede caggal fajiri, walla nii caggal nde naange fuɗi, e dow sarɗi noon : tawa noon neɗɗo o ñaamaani, yaraani ; waasde ñaamde e yarde e jotondireede ngena, gila puɗal haa mutal naange.
Geɗe bonnooje koorka
Bonnata koorka ko : waasde anniyaade nde hoorata nde ; anniyaade taƴde koorka mum e yolnde he, hay so neɗɗo ñaamaani yaraani ; naatgol e nder kuuse ñaamde, ko nde waawi wonde fof, maa walla njaram, taawa ko hunuko rewri, walla hinere, walla nofru, tawa ko e teyaaɗe ; jotondireede ngena Tesko no moƴƴi : so tawii neɗɗo yejjitii ñaamii, maa walla yarii, ɗum bonnataa koorka makko. Sabu ɗum Nelaaɗo (S.A.S.) wiyi : “ oon mo yejjiti ñaami, walla yari, tawi tinaani, yo jokku koorka mum, sabu ko Alla ñaamni mo, yarni mo. Kono noon so tawii neɗɗo aamdiniima, waɗii geɗal bonnowal koorka, o foti ko waɗde “ kaffaara ” (“ iddiyya ”) ciforiiɗo rimɗinde jiyaaɗo, maa walla hoorde lebbi ɗiɗi deggondirɗi, walla ñaamninde miskineeɓe capanɗe jeegom (60), wonande kala ñalawma bonnaaɗo. Wonande koorka sunna (gattal) noon , “ kaffaara ” alaa. Geɗe jiɗaade e koorka ko : neeɓnude (leelnude) kejjaari (mbaynaari ) ; ñaamde wattannde jamma ; yaawde taƴde, caggal nde naange muti ; naaflude (“laylude ”). Nelaaɗo (S.A.S.) wiyi : “ Leñol am seerataa e jam, ɗoon ɗo engol yaaccina kumtaari, e ɗoon ɗo engol neeɓna kej jaari ”. Taƴiree koorka mon tamaroore wootere, maa tamarooje tati, walla tamarooje joy. So tawii on ndañaani tamarooje, taƴiree ndiyam. Duwaawu duweteeɗo caggal taƴgol ngol ko : “ ɗahaɓa aɗɗamawu wabtallatil uruuqu wa sabatal ajuru inshaa Allaahu. ” ; huutoraade coccorgal e koorka ; heɓɓinde golle dewal Alla : hono jaŋde ɓuraana, njuuluuji jamma, ekn ; rokkude asakal muddo hoore ; waɗde ihtikaat (ɗuufnaade e nder jamaa) ; waɗde umra, wonande joganiiɓe ɗum kattanɗe ; waalde juulde (wuurtinde) jamma leylatul Qadiri, e jikrude (hono innude Alla), e duwaade.
Geɗe ɗe potaani waɗeede e koorka ko :
haala ka alaa faayiida ; waɗde geɗe kaɗaaɗe (ko wayi no fenaande, e ñohre, e pijirlooji kaantoriɗɗi, ekon) ; waɗde ko bonnata Ramadaan (looƴtaade tuuta e amdinaaaare, e gufƴagol pakitngol.
Koorka e gattal :
ko wonaa e Ramadaan Kaan koorka ina yamiraa, kono wonaa e farilla. Hoorde woon e ñalawmaaji e nder hitaande, hono : balɗe jeegom (ɓ) e nder lewru humtoraandu (“ shawaal ”) ; ñalawma Arfa : ñande 9 lewru Taaske ; ñalawma 10 lewru Haaraan ; balɗe sappo e joy (15) gadane e lewru Yaawa (“ shaabaan ”) ; balɗe lewlawal :hono ñalnde 13, e 14, e 15, e nder kala lewru dariindu, ñalnde alkamiisa, e ñalnde altine yontere kala ; balɗe ɗiɗi fof hoorde heen ñalawma gooto.
Ñalɗi kaɗaaɗi hooreede :
Ina haɗaa hooreede : ñalawma Arfa, wonande gonɗo e Hijjoore ; ñalnde Juulde Koorka ; ñalnde Juulde Taaske, e balɗe tati (3) caggal taaske ; ñalnde aljumaa tan (alaa e sago ñalngu ngu lommboo) ; ñalnde aset tan (alaa e sago ñalngu ngu lommboo) ; balɗe sappo e joy battane e lewru yaawa, so wonaa joɓoowo ; ñalawma luural (ñalnde capanɗe tati (30) lewru yaawa) ; hoorde hitaande no woorunoo tawa taƴaani.
Firo Aamadu Umar Jah
