« Jam ɓuri Hammadi » ko tiitoonde ndokkuno-ɗen winndannde mbaɗno-ɗen nde hooreejo leydi ɓennuɗo o, hono Siidi wul Sheex Abdallaahi, waɗi diskuur ngam habrude gartugol mooliiɓe. Ko ñalnde aljumaa 29 suwee 2007 wonnoo. Waɗnoo en wiyde noon ko yenaneede wonde ko feere moƴƴere wallitoore tiiɗtinde ngootaagu ngenndi ndi. Ngol ɗoo laawol ne waɗi en wiyde “ jam ɓuri hammadi ” ko kellifuya mo sukaaɓe janngooɓe (sanɗaaji) to duɗal jaaɓi haaɗtirde Nuwaasoot kolli, sabu mum en fellitde salaade felɓondirde e suɓaade kaaldigal ngam ñawndude luure mum en jowitiiɗe e ɗemɗe, luure ɗe haalaluuji jaagorɗe laamu caabii.
Sukaaɓe mbaɗii ko mawɓe ndonki, sibu to bannge politik, ronkaama yo laamu ngu e luulngo ngo kaaldu caɗeele leydi ndi. Laamu ngu ina sikka kala ɗaɓɓuɗo kaaldigal ko meerotooɗoo naatde e guwamama mum. Ko ɗum woni ko hooreejo leydi ndi, hono Muhamed wul Abdel Asiis haali, wiyi feccataa laamu mum e hay gooto. Ko e meetiŋ mo o yuɓɓinnoo to Arafat e lewru mars o wiynoo : “ min peccataa laamu amen e luulndo ngo, hay kettel. Eɓe poti anndude ɗuum, ɓe njabа ɗum… ”.
Luulndo ngoo ne ina jokki e ɗaɓɓude ngaal kaaldigal. Eɗen nganndi tan nanondiral Ndakaaru wasiyinooma kaaldigal hakkunde denndaangal waɗooɓe politik e leydi ndi, hay so tawii woote ɓennii. Nafoore ngaal kaaldigal feeñanii yimɓe fof hannde. Sibu ellee jaagorɗe laamu ngu ngalanaa geɗe ɗowooje fiyakuuji leydi ndi e koɗdigal hakkunde leƴƴi leydi ndí, miijo laaɓtungo. Finnde mum ko haala gardiiɗo jaagorɗe adannoo sanɗaaji jannguɗi ɗemngal Farayse hollude mettere mum en, caggal ɗum, nde jaagorɗo jaŋde hakkundeere e rowrowre haali ngam deeynude ɓe, haala makko ɓeydi bone, sibu mum jibinde fitina goɗɗo to bannge sanɗaaji jannguɗi Arab. Tee, haa hannde roŋkaama yo mawɗo leydi ndi wood ko haali ngam deeynude ɓerɗe yimɓe. Ko ɗii haalaluuji pepindaaɗi e ndee deƴƴere ngaddani heewɓe wiyde wonde laamu ngu alanaa ɗee ɗoo caɗeele miijo laaɓtungo. Won wiyooɓe nii yiɗde maɓɓe « ko addude fitinaaji sabu maɓɓe ronkude waɗde hay huunde to bannge dawrugol e nguumɗam yimɓe ɓe, haa arti noon e miskineebe, sibu ɓeydagol coodguuli, e ŋakkeende ngalu« .
Ɓeydi sikkeejikadi, yimɓe fof ina njaakorinoo maa laamu ngu faw kuugal e “ yahnooɓe hoofnanaade laamɗo leydi goɗɗo, hono hooreejo Libi ” mo nganndu-ɗaa anndiraaka wonde ballitoowo e ɗeeyre… Kono, to oon bannge kadi, hay dara alaa ko dilli. Ɗee geɗe fof ina ɓeydi faayre ɓesngu ngu, ina uddi hakkillaaji yimɓe ɓe. Ko ɗum addani en yettude sanɗaaji Iniwersitee Nuwaasoot, sabu mum en faamde nafoore kaaldigal e salaade fitina, salaade won ɓeen seɓɓitiiɓe kuutoroo faayre mum en ngam felɓondirde ɓesngu Muritani. E nder bayyinaango ngo pelle sanɗaaji ɗii kala ciifi, ina wiyaa heen “Ɓe cosi goomu ndenndinngu denndaangal pelle maɓɓe ngam diisnondirde e rewindaade caɗeele maɓɓe”.
Enen, to bannge men, eɗen njenanaa ɓure kaaldigal, eɗen cemmbina ngal. Eɗen mbasiyoo denndaangal Muritaninaaɓe nde calotoo huutoreede e pelɓondire, nde ɓe njaajnata ɓerɗe maɓɓe mbele hoddiiɓe maɓɓe ina keƴa heen. Wonande jaŋde nde, enen ngoongɗin-ɗen ko jaŋde ɗemɗe ngenndiije ɗee kala (Arab, Pulaar, Sooninke e Wolof), kam e kuutoragol ɗemngal Farayse ngam hisnude nafooje denndaangal Muritaninaaɓe heblaaɓe e ngaal ɗemngal. So dañaama kadi ɓeyden heen Engele, Sinuwaa… ɓeyden heen kala ina wallita en marde gannde ngam ƴellitde leydi men e nanondirde e aduna o.
Bookara Aamadu Bah
Kabaaru: Pelle pine (Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani, Fedde Ƴellitaare ɗemngal Wolof e Fedde Ƴellitaare Ɗemngal Sooninke) njuɓɓinii ñalɗi wiɗto ngam heblude ballal mum en e mbayliigu tippudi nehdi e jaŋde, ñalnde aljumaa 17 e aset 18 abriil to Ekkol Jam Lih.
