Eɗen puɗɗoo e ndeeɗoo tonngoode, yaltinde deftere nde musiɗɗo men Umar Abdalla Wele wallifi, yowitiinde e ganndal weeyo. Eɗen njaakonii maa ɗum ɓeydan yimɓe ganndal, hokka ɗum en ɓeydaaɗe faamde taariinde mum en, haa artinoon e « luggeendi » walla mbiyen « niɓɓe kammu« e kaawisaaji mum. Teskuyaaji mon noon ina coklaa no feewi. Fooyre Ɓamtaare.
Hol Umar Abdalla Wele?
UmarAbdalla Wele, jibinaa ko 1954 to Jowol. Omo anndiraa « Baaba Loocol »(e nder galle maɓɓe), omo wiyee kadi « Barme e Kuundal to wuro maɓɓe Jowol ɗo. Duɗal makko gadanal ko ɗoon o janngi. O janngii kadi to Kayhayɗi haa o dañi « berwe » e hitaande 1972. O heɓi bakkaa makko (BAC ‘C (ko fayti e hiiso) ko 1975. O neldaa Riisi ngam heɓde toon karallagal ko fayti e ganndal weeyo « aasiñoor » (1975-1981), ko fayti e « Tijjagol » (Prévision). O wonii mawɗo metewo e hitaande 1988 to Nuwasoot ɗo. O wonii mawɗo Joorde metewo to boowal laaɗe diwooje Nuwasoot (1988-1992).O liggiima e jooɗorde metewo e boowe laaɗe diwooje : Caad (1992-1995), Santarafrik (1995-1997), Burkina (1997-2008). Ko faytie defte ɗe o winndi e Pulaar ko ɗee ɗoo : Ganndal weeyo (leydi), Ganndal koode, Deftel jime, Macungaangu. Ko fayti e Farayse, ko ɗee ɗoo defte o winndi : « Ce que je pense » (miijo makko), « Prévoir le temps pour sauver la vie » (Anndinnde ko arata ngam sowde pittaali), « le temps et la santé » (dumunnaaji e cellal aadee), « le réchauffement » (nguleeki weeyaango aduna), « A propos de la Mauritanie » (ko fayti e Murtani e kitaale caɗeele (1988-1991). (Ɗe defte fof ko baɗtateede e fulfulde). O waɗiino jeewte e Rajo Muritani ko fayti Gannde Weeyo e Koode, ko fayti kadi e jime (e gonndigal Al hajji Sammba Sih e Aliw Siree Bah, saaktooɓe kabaruuji). Jooni o gollotoo ko to Joodorɗe ASECNA mawnde to Ndakaaru (Senegaal).
Ngardiindi Ganndal “astoronomia” firtata ko ganndal paytungal e koode. Naange, leydi, lewru, koode e geɗe goɗɗe nannduɗe e leydi jilatooɗe e nder ndoogu (walla mbiyen nder asamaan walla nder kammu), ndenndi ngoni TAGEЕFO (winndere). Ɗo kadi, gereknaaɓe na njoginii ɗum konngol (ngol njogor-ɗen huutoraade yeeso), biyeteengol “ kosmos ”. Kosmos ko tageefo (winndere) : naange, lewru, koođe, koode ciirtotooɗe ekn… Ko ngal ɗo ganndal astoronomiya hollata mahateeri, walla dille e ñyaaku kala geɗe gonɗe e weeyo asamaan, kala ko woni e tageefo ngo.
Faandaare ganndal astoronomiya fawii ko e toɓɓe tati :
Jannginde e anndinde ñyaaku ko fayti e geɗe asamaan jiyeteeɗe, anndinde nokkuuji gongal geɗe ɗe, mawneeki e mbaydi majje. Nde toɓɓere tuugii ko e laabi e doosɗe janngaaɗe, ganndaaɗe, paytuɗe e tagoodi walla ɓanndu ; (ɗoo noon, tagoodi walla ɓanndu, ko kala huunde memotoonde : haayre, rubundere, ɓanndu, henndu, ceenal, leggal, jamndi, ndiyam… Ɗee doosɗe ko njanngaa ɓurii duuɓi 300, ɗum waɗi, ko fayti e ndee toɓɓere, astoronomiya ena jogitii no feewi.
Anndinde ñyaaku geɗe ɗe, no ɗe ngaadorii, no ɗe mahorii, tamperaatiir weeyo majje e tekkeendi mum, keertiiɗi weeyo majje ekn. Ko fayti e ndee toɓɓere ɗiɗaɓere, astoronomiya ko anndi heen ena hakindii.
Anndinde kuccam geɗe ɗe, no ɗe mbayoyta yeeso, hol ko ɗe ngontoyta. Ko fayti e ndee toɓɓere tataɓere, astoronomiya alaa ko anndi heen so wonaa miijooji walla sikke, sabu toɓɓere nde ena jiiɓii.
Ko ɗee toɓɓe tati astoronomiya waɗi e hoore mum ngam anndinde yimɓe ñaaku geɗe aduna. Ganndal Astoronomiya ko ɓami janngeede ɓooyii no feewi. Ngal ɓami janngeede ko gila annebi lisaa jibinaaka : ɓaleeɓe Misiranaaɓe ena nganndunoo ko fayti e maggal ko foti e duuɓi 3 000 hade jibineede Annebi lisaa (yo kisal won e mum), sabu e oon sahaa, diiniyankooɓe maɓɓe (elimaanuuji maɓɓe) ena mbaɗatnoo jotondiral hakkunde ilgol (naatgol walla jaltugol) maayo maɓɓe wiyeneengo Niil ngo e hoodere wootere wiyeteende Siirius : mayo ngo naatatnoo ko caggal nde ɓe njiyi hoodere nde subaka fof hade naange fuɗde e nder dumunna potɗo e lebbi ɗiɗi. To Siin, duuɓi 2 000 hade annebi lisaa jibineede, annduɓe ndii ɗoon leydi, ene nganndunoo hol no lewru yahrata e hol no naange yahrata. Ko ɗum waɗi e oon sahaa eɓe nganndi no lewru e naange njaggirtee. Eɓe nganndunoo kadi hol nde lewru ndu e naange nge njogori jaggeede. Ɗo men ɗo, haa hannde won e mawɓe men huutorotooɓe kuule asamaan : eɓe kuutoroo hoodere Jaayre, eɓe kuutoroo lappol biyeteengol lappol hakkunde jeeri e waalo, jiyeteengol ena niwɗa jamma, palingol e dow asamaan ngol. Eɗen nganndi so lewru dawii hol balɗe ndu heewi waɗde hade mayru daraade. Ɗum fof jeyaa ko e gannde kuule asamaan. Ndee ɗoo deftere fuɗɗaa winndeede ko e hitaande 1989. Hade mayre muulede nde huutoronooma e jeewte Rajo Muritani e tawtoreede saaktooɓe kabaruuji, Alhajji Sammba Sih e Aliw Siree Bah. Naamnde keewɗe naamndaama heen. Ko ɗum waɗi, so Allah Jaɓii, ma en eto jaabaade naamnde ɗe e kelle cakkitte deftere nde.
Ganndal noon e nder nguurndam neɗɗo, ɓeydoto tan. Ko ɗum waɗi won ko ɓeydaa e deftere nde ena seerti seeɗa e jeewte men Rajo Muritani ɗe, sabu won ko yiytaa e dow weeyo asamaan ngo e nder yolnde hakkunde jeewte ɗe e muulgol deftere nde, ɗum anndanooka e saanga jeewte ɗe. Tawde neɗɗo so anndii foti ko anndinde, alaa e sago ɗum ɓeyɗee e deftere nde mbele e ɗum ɓeydana en ganndal. Ko Allah jogii ganndal, ko kanko hokkata yimɓe sahaa fof ganndal kesal. E nder deftere nde noon, sahaa fof mboɗo yanoo (mboɗo tooña) heen e dendiraaɓe am yette Bah en, yettee Soh en e Wanwanɓe Jowol mbele e ɗum ɓeydoo waɗde lamɗam seeɗa. Pulaar kuutoraaɗo e deftere nde (Fulfulde huutoraande ndee) ko pulaar FUUTA TOORO, e nokku Ngenaar to Muritani e Senegaal. Haawnaaki Pulaar o ma ɗeɓ jiiboraade ɓiɗɓe yummiraaɓe men wonɓe fuɗnaange, tuggi Niseer rewi Caad haa Sudaan, sabu Fulfulde wonde toon nde, Fulfulde fuɗnaange-naaɓe ɓe ena ɗeɓi seerde seeɗa e pulaar himaange Afrik. Kono, so Alla jaɓii, caggal ndee ɗoo deftere, ma en eto waɗde saggitorde hakkunde pulfule ɗe, sabu FUULƁE FUKAWTI INNA KAWTI ABBA. NJANNGEN ! NJANNGEN ! NJANNGE !
Baaba Loosol Wele Jallo
