Suka e sifaa kuuɓtidinɗo ko tagoore jibinaande e galle, jeytoraande e wuro. Jiygol mayre aduna ko weltaare mawnde wonande jibnaaɓe, jiidaaɓe e hoɗdiiɓe.
Innde mayre tabitinta ko jokkere enɗam, kawral e nafondiral hakkunde hoɗdiiɓe.
Daawe tagoodi suka ina ciforoo ɗe taƴe:
a) Ummaade hitaande haa duuɓi joy
E nder ɗiiɗoo duuɓi, suka jibinaaɗo o woni ko daawal ndeenka, njurum e korsa. O yeƴotoo ko hakkunde juuɗe yumma, taaniraaɓe, denɗiraaɓe e mawniraaɓe. Fawaade e mbaydi maa katanɗe o ardi e aduna, mo woni e maɓɓe kala ina jeynoroo mo, ina sifoo mo maa yanoo mo, ina fooɗtanamo gilli. E ngal ɗo daawal ko sato galle e ɓadiiɓe mahata huunde e neɗɗaagu makko: Jeertaali, kulol, cuusol, softeende, fijirde e jaleeɗe, dillere terɗe. Tonngitaare ɗemngal, neesu maa jikkuuji makko (welde- hittude) ina puɗɗoo ɗoo feeñde sabu ko ɗoo kadi o heɓata yoga e jamirooje, haɗdeeji e deentaali.
b) Umaade duuɓi joy haa sappo e ɗiɗi
Suka o e nder ɗii duuɓi, ina tawee e jonɗe ceertuɗe; E nder galle: Keɓal won kattanɗe jooɓiiɗe miijo e hakkille ko wayino peeral ngal sato makko tabitinta ina puɗɗoo heɓreede jeewte haa e tinndi e cifti sabu kala heen geɗel ina soomi sifaa aduna ɓennuɗo, guuraaɗo maa cooynaaɗe (cuusal, muñal, koddigal, ballondiral, ndeenka enɗam, nehdi, kattanɗe, gacce, jaambaraagal, jaamburaagal, yondinaare,gondigal e ko wonaa ɗuum). Ɗe jeeewte ina kuutertenoo e nguurndam suka haa o tolnoo e duuɓi 15 maa ɓura.
Musiɗɗaagal e yahdiiɓe, pinal dingiral, heblo fedde e ekkor gollal (ndema, ngaynaaka, awo, cañu ) maa moori, kettuki,ñembo suudu (wonande rewɓe) ina puɗɗoo fiɓaade e makko.
Ko e nder ngal ɗoo daawal kadi o heewi naatneede jaŋde kuraana maa ekkol. Ko ceerno makko heewi jokkitde ko o heɓaano e nehdi ko jiidaa e huñaare cimooje e bindanɗe jaŋde.
c) Ummaade duuɓi sappo e ɗiɗi fayi sappo e jeetati
E nder ngal ɗoo daawal, suka yeeƴtanto denddaagal humpitooji dañnoo e daawe ɓennuɗe dow ɗe, o fuɗɗoo yiytaade hoyre makko to bannge fedde e jolo ko ina tabitina peeral hakille e ngondiigu. To bannge wuro, hakkilantaagal renndowal feeñana mo, o fuɗɗo daranaade nafooje tammbiiɗe ɓural e faabu (ɗofte, geɗe mguurndam). Cagataagal mokko timmirta ko wuro jogoo e makko hoolaare feeñnde to golle, jonɗe e jamirooje, kono kanko ne o joganoo wuro ngo piɓle nawrooje yeeso , ƴellitooje (yiylaade ngalu, haɓde e humambinnaagal, jogaade coftal).
Hol anndinoore (firo) suka
1) Anndinoore suka fuutanke (hanki)
a. Suka ko yontannde: Ɗum woni njiƴƴiigu duuɓi, mawnidde e wuro maa falnde wootere tawa hadi kuutondiral to bannge aduna ina woodondiraa (o wona jahdiiɗo e cukaagu, kuutondirteeɗo e cagataagal, goyondirteeɗo e duttorgal e nayeeewu)
b. Suka ko ngoƴa aduna: Ɗum woni jolo dingiral ko ina adda pinal e peeral hakkille. Humpito, faayidaagal. Goodondiral e musiɗɗaagal e jaŋde gollal tabitta ko e ngal ɗoo daawal nguurndam.
c- suka ko nehdi e jimme neɗɗaagal: Ɗum woni nehdi hakkunde wonduɓe, nehdi fayde e jibnaaɓe e heccuɓe, nehdi tabitiroori teddungal sabu hay esiraagal ko heen fodatee. Mbaydi e jikku mo woni kala heen yuurnittee. Cukaagu ko sutura e hurum sabu suka wirnoto gite mawɗo, ko hono noon mawɗo ne faalkisto golle suka (dinngire, kiirɗe, ɗofte e kurne). Ndeke cukaagu ina waawi wiyeede ko jolo e jamirooje mum e kaɗooje mum. Ina hasii noon ciftinen nguurndam fuuta hanki fawinoo ko e ndema, awo, ngaynaaka e golle ñeeñal keeriiɗe (mahngo, cañu, tafngo ekn) etee kinɗe e pasiraagal ina toownoo jonnde e nder renndo ngo. Ɗum waɗnoo ɓiyɓe heewɓe nduttantoo ko golle donaaɗe. Renndo ngo ina hiisi to bannge nehdi e ngondiigu etee soklaaji yummaaji ɓesnguuji ɗi fof ko kakindinooɗi, jahdunooɗi e kattanɗe .Ɗum waɗi newuya e ɗooftaare njeyanoo ko e calɗi dente men. Aduna kesam-hesaagu, ƴellitaare gannde kese, doole kumpital e kuccanɗe tamgol doole faggudu e pine hannde ngoodaano hanki.
2) anndinoore suka e kuuɓal
Sikke alaa mo wiyi ina sifoo suka hannde, ina haani teeŋtina darnde e gannditirɗe suka Muritaninaajo e kuuɓal, suka gannditiranooɗo e nder winndere nde pinal mum, coftal mum, ƴoƴre mum e aada mum daranaade piɓle moƴƴe nawrooje leydi e nokkuuji mum keeriiɗi yeeso.
Suka noon e kuuɓal ina saɗti heertinde ɗo fuɗɗii e ɗo haaɗi e nder nguurndam aadee,kono yimɓe heewɓe kawrii wonde foti siforeede suka ko mo duuɓi mum lommbii hakkunde 15 e 35 ndunngu. Ndee tayre duuɓi tuugnaaki hay sariya gooto ko jiidaa e tesko meho tan. So tawii cukaagu fawii ko e tolno duuɓi, ɓuri nannaade ko jokkonndirde cukaagu e hakkille sabu: Neɗɗo ina heewa duuɓi tawa ina heddii e cukaagu maa famɗa duuɓi tawa ko jikku mawɗo jogii.Mbiyen tan wonde gannditirgal teskingal cukaagu yowitii ko e jikku mum e softeende mum e nder renndo*:
- Jikku e softeende yiɗde waylude tippudi renndo e mbaadi kesiri, salanaade ɗum won geɗe, riiiwtannde ɗum aadaaji daɗaaɗi e sompande ɗum jikkuuji kesi jahduɗe e ngonka, jokkondirɗi e nguurndam,
- Jikku e softeende riiwtude fitinaaji ɗi ngañamtumaagu, añan – nguraagu e añamleƴƴaagu e heedi-heeda caabotoo hakkunde ɓesngu,
- Jikku e softeende tuugniiɗe e pinal e finaa-tawaa leñol tawa aɗi alɗinira ɗe geɗe ɓure kesamhesaagu ngonka hannde, sikke alaa noon kala ɗo jikkuuji moƴƴi ndoganaa, maa yiye aafooɓe e tonngooɓe ɓesngu e renndo mum en ɗo gootel ngam humtude hujjaaji mum en keeriiɗi.
E nder sukaaɓe, hare miijooji maa hare jontanɗe ina keewi feeñde hakkunde yiɗɓe nafoore huuɓtidinde e yiilotooɓe nafoore heeriinde
Hol sifaa suka hannde e fuuta?
En etiima sifaade dow too suka fuutanke to bannge nehdi njahdunoondi e ngonka hanki. Sikke alaa waylooji keewɗi njolii etee njumpii e nguurndam fuutankooɓe e jaati. Musiɗɗo men Kajjata Maalik Jallo maa yaajno e majji e konngol mum kono tan ma mi jubban en e majji seeɗa. Kanji cifortoo mi:
a) aduna kesamhesaagu
- Juljultondiral aduna hannde dowlirɗo ƴellitaare kaɓirɗe e daabaaji to banngeeji kala (wertaango, gannde, kabaruuji, kumpital) ngaddanii aduna o ɓattondirde no duunde,
- Waylooji doole tageefo e gollal nguura, kimmugol soklaaji keeriiɗi ina ngaddani yimɓe ɓe seertude haajuuji e darɗe goodanooɗe hanki. Ko ɗiin waylooji jaajɗi e aduna hannde o ngaddani ɓesnguuji men jigganɗe kese ɗe njeyanooka e neesu suka fuutanke tawi kadi ko mbelloto-ɗen heen ko en mbaawaa jaɓnude ɗum renndo men jogiingo aadaaji tabitɗi e nder mum. Nii woni, nehdi tumarankeeri ina laya, ɗemɗe mum ina calta e nder men, pittaali ina pooɗanoo jolo kesamhesaagu jananiiwo. Ɗum saabii:
- Baylagol fanuuji keewɗi potnooɗi nehde suka e neesu renndo mum, gila e dingiral, fedde, pijirlooji haa e golle jokkooje enɗam e ballondiral
- Jiidigal ngoyaaji ina ustoo, horamhoraagu ina lomtoo,
- Ngonka sukaaɓe wayliima sabu hanki wonnoo ko mo woni kala ina jogiinoo fiɓnde naftude ngam ɗooftaade konngol « so doole ndonkii yoo doole keɓɓo »
b) To jaŋde e nehdi
- Sukaaɓe heewɓe ɓe aduna hoomti celat laawol jaŋde gila ngalaa won tolno ngam yiɗde yiytude jawdi law, ɓe uujana teeruuji e cadeele e soklaaji mum. Ɓe mbaasa ganndal etee ɓe keɓataa gollal so wonaa « mineebaraagal » ko nganndu- ɗen ko liggeey doole mo yooɓaaki miijo e hakkille (to bannge karallaagal golle)So tawii jaŋde e gollal ngalaa, jombaani humambinnaagu e bonandeeji mum koɗoo oon suka hannde,
- Nehdi e hurum fayde e mawɓe wayliima, sukaaɓe heewɓe ko nooynotooɓe, yaawɓe aannude renndo, ɓe faggooji e gumpaali ɗi ngalaa daliilu e nder pinal men. Teskaama ustaare nehdi e gollal sukaaɓe ɓe fayde e renndo (ɗoyli keewɗi, dawi beetɗi, ɓalli maayɗi etee kala ɗo suka heedantunoo jibnaaɗo mum hanki, hannde ko jibnaaɗo heedanta ɗoon ɓiɗɗo
c) Pinal
Hay so tawii keeri to bannge pine ndottaaka sabu alɗinta pine leƴƴi kodduɗi, keedondirɗi, jotondirɗi tan ko jiggondiral naftowal fawaade e yiyannde e yiɗde yontande leƴƴi ɗi. Kono ceedto-ɗen « micikaaji », gaaci e hitooji keewɗi heɗteede hannde ko paaynooji jontanɗe ɓennuɗe (mawɓe) sabu won e kuutorɗe ko kaljinoje jonɗe (jamaaji, jumaaji) etee leppi naalankoogal hannde, hay sinno aɗi njaltina kuutorɗe hanki (kolli, buubaaji, ñaañooji), ɗi ɓuri yahdude ko e duƴƴe, leewaali, beesaali e ñaaƴaali koɗi e nder renndo ngo. Teskaama hay to bannge haala beñagol kelmeendi e konngi sukaaɓe hannde.
d) Kettuki (koltu) e ngonka
Koltu ko sutura noddi etee kettuki fotnoo wonde ko cinkal leñol, peeñirgal coñce e ñeeñal men, geɗal gannditirgal leñol ngol hakkunde leƴƴi hono no jeloode wayi e jawdi. Hannde noon so leƴƴi cukaaji ƴi ndentii, hol no ɗi ceerndirtoo?
Sabu kanji nanndi koltu, nanndi mbeñiika, nanndi pemmbi e ƴeewki, simmeeji jarateeɗi ɗi ina njilla dorogaaji ɗi tanaaji kulɓiniiɗi (ustam doole e kattanɗe, ustam cellal ɓanndu e kakkille, ustam gacce e softeende). Sukaaɓe heewɓe, rewɓe e worɓe ko wojjintooɓe ngam ɓooraade goobuuji nguri labaaɗi Alla hokkunooɓe. Ƴeewen noon: Hol ko ɓuri oo ɓaleejo no fino Alla yooɗde? Hol ko ɓuri oo mo boɗowol poolngol no kelloori yooɗde? Baɗɗo « keesal » ne holi foof to jooftintee ?
Banndiraaɗe, « keesal » ko bonande nguru ɓanndu, jibinta ko « kanseer », ko firtaare ngalu sabu kala ko aɗa sooda maa heddu heen coggu « keesal »o. Ɗii sifaaji fof e hiisde pirtaani alaa ɗo sukaaɓe pini, peerti sabu:
Pelle sukaaɓe keewɗe e nder cahe ina njogii ngoƴa e piɓle toowɗe ɓamtude e ƴellitde nokkuuji mum en maa faabaade ɗi e sahaa fataraaji,
Pelle sukaabe keewɗe ina njokkondira etee ndiisnondira e mawɓe ngam tabitinde pinal naftowal e nder nokkuuji mum en (ñalɗi pinal, coftal ɓalli, jaŋde mumtugol humambinaagu),
Mawɓe heewɓe kadi ina njeertina sukaaɓe e geɗe aduna gondaaɗe. Ndeke so kaaldigal e diisnondiral woodaani, so tawii feere rendaaka e nder juɓɓule men, hurum e teddungal eggat hakkunde wonduɓe haa teeŋnti noon e hakkunde mawɓe e sukaaɓe, deentondiral e jeertaali lomtoo yiɗde e piɓle moƴƴe.
Tonngol
Banndiraaɓe, sehilaaɓe, musiɓɓe tedduɓe. En etiima sifaade ko heewi e suka e cukaagu gila e tagoodi haa e ngonka mum hannde. ko heewi e ko ngoyti-ɗen maa cifi-ɗen jotondiri ko e baylogol weeyo ngo e nguurndam ɗam ,ɗum woni ngonka e jikkuuji goowanooɗi.
Sikke alaa noon kala waylooji ƴellitooji ganndal, pinal, doole faggudu e cellal, ko waylooji tambiiɗi ɓural. Kono kala waylooji teeŋtinooji lawakaagal, tekkooji fitinaaji ,doondotooɗi caru e ceeral juɓɓule haa teeŋti e doole cukaagu, ko waylooji bonnooji.
Hol ɗiin waylooji nafooji? Hol ɗiin waylooji gañaaɗi e hol darnde suka fuutanke hannde fawaade e oo aduna guuraaɗo ? Ko ɗe naamne Musiɗɗo Kajjata Maalik Jallo etotoo jaabanaade en, on njaaraama.
Ngam tabitinde teddungal e Musiɗɗo Kajjata malik Jallo mi etoto tonngude yoga e toɓɓe burɗe himmude e miijannde makko. Eɗen njaafnoomo noon sabu miijo lummbotoo ko e luggam etee konngol ñaaƴata ko hunuko joom mum.
Kajjata maalik wiyi: Hol ko sabii waylooji ɗi ?
- Jahtirgol faggudu ngaadanteewu (ndema, awo, ngaynaaka…) ndonkitngu huuɓnude soklaaji ñalndekalaaji ɓesngu men, tawi noon leyɗeele ƴellitiiɗe ɗe ko tamde jeñirɗe kala to bannge teknoloosiiji ndema, awo ekn
- Dowlugol e keƴgol kaalis e nder nguurndam sabu kala pinɗo yiyloyto etee alaa e sago o yiyta, so ina moyyi maa so ina weñii, hay sinno dañirɗe ɗe ko uddiiɗe
- Juljultondiral aduna o newiima: telefoŋ, internet haa ɓurti jotondirde e kattanɗe e ndoolndoolaagu won e leyɗeele haa yiyannde mum en waawtii belaaɗo e mettaaɗo, nehi ɗum e yiɗde mum en
- Kumpital sembinii ƴellitaare teknoloosi newnowo jokkondire e jeeyngal ko wayino telewisoŋ, telefoŋ, internet, satelitaaji e paaraboliiji. Subaka fof eɗen njiya ko en ngoowaani etee alaa e keerol maa kajo.
Ɗum waɗi leyɗeele pamare doole ɗe ko ñemtinooje, ñemmbooje, baɗtuɗe gite e dañal, jowitiiɗe e jom doole en. So doole potaani noon kala ñemmbo heewi jibinde ko hoomtiyaagal haa teeŋti to bannge pinal, neesu e nehdi yontannde hono sukaaɓe.
E yeru so sukaaɓe ɗeen leyɗeele ƴellitiiɗe keɓii 18 ndunngu, ɓe ndimɗii e njiimaadi jibnaaɗo. So ɗuum ina waɗi ɓural to bannge muuyaaɗe, ndimaagu e piɓle keeriiɗe suka o, ittataa noon won caɗeele bayɗe no:
– Certugol suka o e korsa e njurum e jokkere enɗam. Ɗum wonaa ko meeɗen
– Koltu maɓɓe wayi kono wiyde col, enen noon comcol ko suuraare e hurum
Ɗe geɗe cifi-ɗen fof noon e heƴde e renndo men, firtaani ko men hanki fof koko moƴƴi walla ko heddiiɓe hannde fof koko boni. Mbiyen tan mo ina jiggoo siggat sabu aduna yahata ko ina wayloo etee lefu mbayliigu aduna ina metti ɗoftude. Ngannden won geɗe hanki ngaamnotaako hannde sabu
- Dewgal waawnere ina jibina pelɓondial renndiiɓe aduna, bonna enɗam, tonnga ngonka resondirɓe e oon fannu
- Kalifaandi kiisndi hanki aamnotaako hannde, kono nehdi ina foti tabitde tawa mowoni kala ina teskii hakke goɗɗo o,
- Sinkaare ina woodnoo ko adii hande: Moori e cacci, tawe nebam keccam, ɗaɗi leɗɗe moƴƴinooji ɓalli, uuranteeri cuuɗi e comci, haɗaa ko geɗe dargooje ɓalli e guri hono « keesal »
- Hanki naatgol suka e dingiral ko weltaare wondude e kormondiral hakkunde rewɓe e worɓe ngam diiwtugol pergitte, kono kaalis ittii fof haa teeŋti e hurum.
Mi wiya on tan so tawii jiggore nde ko ganndal, karallaagal, siyaas e teknoloosiiji, ɗum bonaani sabu ko sodorde wonande ɓesnguuji men.
Hol no njiɗɗen sukaaɓe men mbaya haa nafta renndo men maa mbiyen hol no renndo men naftirta hoyre mum?
Bannndiraaɓe sehilaaɓe, ngannden ko sukaaɓe tan ngoni calti leñol gaafiiɗi ɗi njerɓataa, baawɗi tambaade ngol sabu ganndal, softeende e kattanɗe maɓɓe. Aɓe poti wiɗtude e yiytude peeje baawɗe yaltinde renndo ngo e caɗeele e iincuru aduna hannde gonaaɗo o. Ngam ɗuum:
Ɗanniiɓe: aɓe poti rentinde doole maɓɓe gonɗe e nokkuuji ɗanle, ɓe njuɓɓinaɗe ngam fewjidde eɓɓanɗe naftooje, ɓe mbaɗa e gure maɓɓe iwdi geɗe ɓesnooje nguura, ɓe ceerta e welnere, juurle ɗe ngalaa sarɗi.
Aɓe poti faggaade jawdi kono kadi hol to ɓe njejjit janngude e wiɗtude no ɓe kisnirta dañal maɓɓe soɓe ngartoyii, ɓe njiggoo ganndal naftowal, ɓe eggina won mbaawkaaki nokkuuji ɗannanaaɗi ɗi, ɓe saraɗi e cahe maɓɓe haa ɓe ɗannaaki ɓe keƴa heen. Ina haani ɓe ndaranoo jokkondire hakkunde cahe njaatigeeje ɗe e gure maɓɓe iwdi (punondiral gure).
Laamu ina foti tabitinde ballal mum e cukaagu leydi ndi e kuuɓal e sukaaɓe cahe joñiiɗe e ko heertii, kono laamu woppittaake e hoyre mum, alaa e sago mbaɗten hakkillaaji e e doole men oole, kuutoro-ɗen peelelal men, compen gollorɗe
ballondiral ƴellitooje. Ina haani kadi laamu sompa sariyaaji e jamirooje ɗowirɗe ɗeen eɓɓaaɗe naftooje ngam ɓesngu men ina hooloo etee serta e miijo ko laamu tan waawi maa foti gollinde
Rewɓe ina poti soɗeede e golle ngeñu (ndema,aawdi, masiŋaaji ndiyam, kowgol mballaaji,ndeenka e korgol golle jeñirɗe, njeeñcudu awo, ɓe keblanee koppeeji res-ndestaa ngam ɓe mbaawa ñawndande koye maɓɓe won soklaaji keeriiɗi e sifaa moƴƴo.
Sukaaɓe men ina poti haɓaade majjere sabu ƴellitaare waawaa feeñde ɗo majjere e humambinnaagu tuddini, ɓe ndewa jaŋde maɓɓe haa joofa maa yumta sabu jaŋde seeɗa ko posone etee mo reenaani ganndal maa karallaagal ko cugguɗo.Ko goonga noon tonngi keewɗi ina ngoodi to bannge jaŋde leydi ndi,to bannge miskinaagujibnaaɓe, to bannge fawre renndo, to bannge baasgol rewɗe e sukaaɓe sariya ceniiɗo paytuɗo e gollingol.
Ina haani kadi sukaaɓe men kaɓtoo ngaameela, feñayaagal, yowitaare e kala ñemmboojji daɗaaɗi e renndo ngo. Ngam ɗuum alaa e sago nguurtinen adaaji men naftooji, jahdude e ngonka hannde tawa eɗen kuutoroo kaɓirɗe tagooje jokkondiral (leppi haala e gaaci -DWD-filmuuji- nate- jeewte telewiisoŋ- duttorɗe e mbakanon internet -jaayɗeeli..)
Teeŋtinde Kaaldigal, jokkondiral e muñondiral hakkunde mawɓe e sukaaɓe ko huunde waɗɗiinde e jamaanu gonaaɗo o, ngam ɗuum:
- Mawɓe yoo nganndu won ko njiynoo etee ngoownoo ko gontaa hutoro etee kala suka yahdata tan ko e yonta mum hono no adunaaji ngaddiri.
- Sukaaɓe ne yoo paam won ko mawɗe ɓe ngoownoo ko weɗaani ɗoofde e hakkillaaji etee ɓe mbeeɓaani jaɓnude kewkewe hannde ɗe.
Ndeke nafoore men hannde yowitii ko e kaaldigal e nanondiral hakkunde mawɓe e sukaaɓe e kala nokku e kala sahaa guuraaɗo .
On njaaraama
UMAAR HAMMAAT DAAT E KAJJATA MAALIK JALLO
(Ñalɗi pinal fedde sukaaɓe ŋoral gidaale 18 haa 23 UT 2001)
