Kanel e Usmaan gite e leydi, kunuɗe e kaaƴe, sukaaɓejibinannde Farayse momtii gonɗi haa laaɓi jamma 4 morso 2009 to Bonneuil sur Marne 94 (Val de Marne). Ɗii lebbi kala, wonanoo ko heblude ko jogori wonde goo kawral ɓurngal mawnude e kawre yonta jibinannde Farayse, tawa ko pulaagu ummanaa. Ndeke so sukaaɓe ummaniima heɓɓaade mawɓe e ƴellitde pulaar e pine pulfule, hoto mo heddii caggal. Hiirde ndee waɗii soobo-yooɓe haa waɗti rufde Alla e njuɓɓudi ndii hawrude, e yimɓe ɓe notoraade keewal, gooto fof ena ñaantorii comci mum ɗi ɓuri horsinde ! E innde am heeriinde e innde Pulaagu.com, mi tawtoraama hiirde nde mi yejjittaa. Kadi mi yejjitaаni on sabu mi addaniii on ciimtol nate e leppi ngam hollude-on no hiirde ndee wayi welde.
Ko sahnga 23 :45 oto amen joofi hakkunde dingiral werlaaji takko saal ɗo hiirde nde waɗata ɗo. Hade ɗum, mi ummii ma Le Havre, miɗo wonndi e Abuu Naŋ e Aamadu Lam, sukaaɓe jibinaaɓe ɗo е Farayse, kono ɓe ɓamaani jikkuuji janani. Ko kamɓe ngarani mi haa galle, njol-mi caggal oto miɗo wayi hono laamɗo e nder laamɓe ! Wutte, tuuba e turki fof ena ranwi tal, miɗo waɗdi heen paɗe mukke oole ! Ndeke mi famdinaani hiirde sukaaɓe nde sabu miɗo anndi hakilantaagal kesal gonngal e jolɗe e maɓɓe : yiɗde hoore mum, daranaade pinal mum.
Guy aamadu, Hooreejo YL
Min nduñii min payi Pari. Kono min celii Ruwaa ngam addorde naalaŋke men, ngenndiyaŋke men moƴƴo mo aldaa e ɓurnaade, oon woni Daawuuda Sammba Jeey. Min ngummii Ruwaa, naange ena raaŋana mutde haa min cooynii yuman kolowlowe, ena aaynoo leeruuji mum to woɗɗi, ndeke so a sooyniima Tour Eiffel, anndu Pari nattii woɗɗude ! Ngati nde werlaa amen duƴƴi e nokku hee, jaɓɓii min ko cukalel laaɓa juuɗe mo mawɓe kattotoo, sukaaɓe laboo, oon woni Guy Aamadu Siisoko, Hooreejo Fedde Yiɗde Leñol. Nde wonnoo min meeɗaani yiyondirde, min calmondiri teddungo sanne. Jaɓɓii min kadi ko Huley Demimba Dem. Ɓe calmini haa saɗi joofi, ɓe ɓami saakuuji amen, ɓe ngardii, ɓe ngoni caggal, Hooreejo ena sawndii mi, miin payi nder saal, jinnaaɓe Hooreejo ngari mbismii min.
Hiirde ndee fuɗɗorii ko hoɗdu, ko cewɗi ceŋiiɗi belɗi e ɓernde, muusɗi e miijo sabu ko ɗi nawtooji to Fuuta e Kummbaaru. Cewɗi ena tunnga, karlaaɗi ena ndaasa e segene Daawuuda Sammba Jeey, sukaaɓe teddinii pinal, mawninii Fuuta so ardinde cosaan men. So Alla Daawuuda honngii, kirwinii. Kono o toƴƴi kadi daande o yimi, o waajii, o wasiyii yo sukaaɓe ɓeydu yooɗnude, ɓeyda hollude holi kañum en, teddina iwdi mum en. O haali e Pulaar, o haali e Farayse. Daawuuda ƴeeŋi, awluɓe men dariiɓe gila hannde araani njoli : Seek Tiibu Sammbu mo MBummba wuro Almaamy ena wonndi e cuddiiɗo mum Avsata Siriif. Seek, alaa keɗotooɗo daande mum waasa mooƴeede ɓanndu. Seek Sammbu yiɗde mum pinal men ummoraaki to wonde mo Gawlo, alaa ; ko e ɓernde makko ummii. Aysata siriif yooɗnii sabu daande makko ena weli, ena yurminii, tawtoraaɓe poɓɓani ɓe haa juuɗe mum en kuɓɓi. Yaayaa Lam (Daande Maayo 76). Ko ndeen sukaaɓe men yimooɓe RAP ɓee naati dingiral ngal. Adii ko diɗɗal sukaaɓe ummoriiɓe to Le Havre. Ɓe mbiyetee ko « Daande Maayo 76″. Kamɓe fof ko ɗo e Farayse ɓe njibinaa, ɓee mawni. Ɓe eerii yimɓe yo ɓadtito, sukaaɓe ɓe fof ngummii ngari haa njiimi e maɓɓe ! Ɓe nduƴƴi, gulaali ngulli ! Eɓe ndappa e Pulaar mo alaa ella, eɓe ciimta pinal men hanki, eɓe manta jinnaaɓe nehɓe ɓe ɓe haa ɓe mbaawi naftoraade pinal mum en. Huunde ndee ena jirwi haa won e mawɓe seeɗa ndoŋki deeƴde, ngoni e rippude ! « Daande Maayo 76 » ƴeenii ɗomɗitaaka.
Mafia Doondu » !
Sukaaɓe woɗɓe ɓami mikorooji : « Mafia Doondu » ! Ɓee sukaaɓe kadi ngummii ko Le Havre, ɗo fuutaŋke hersaani wonde hoore mum, ɗo wutte haawaani tuubakooɓe sabu ko yiɗɓe koye mum en tan ngoni toon. Sukaaɓe Mafia Doondu toƴƴii belɗe e daaɗe, njimi daasiiɗi. So Alla ko ɓe ŋanaaji tigi. Ɓe ƴeeŋii min njonaaka, kono haame amen juutaani nde Skarpa joli.
Skarpa
Kanko Skarpa o ummii ko Torcy (77), omo wonndi e musidɓe makko. So a yiyii ɓe, a sikkataa ko ɓe Afriknaaɓe ! Rap maɓɓe ena ɓoodi ena daasii… Ɓee deɓi ko duppude saal o, Alla e sukaaɓe ɓe mammude e maɓɓe..
Amooɓe, haalooɓe njalniika
Caggal maɓɓe, ko amooɓe, haalooɓe njalniika ndewi heen, haa teeŋti e M. Tombolaa…
Kanel Joop
Hiirde nde mawnii kono naywaani… Haa sahnga 4 :00 subaka yimɓe ena cooda biyeeji ena naata ! Ko oon Sahaa jontaaɗo men, gawlo ngenndiyankooɓe, naalaŋke men, gaw sukaaɓe e mawɓe, jiɗɗo yimɓe, ŋarɗinɗo yimɓe waɗi jawdi caggal, naati dingiral ngal : ngal oon ko Kanel Joop wiyetee. Kanel nde toƴƴi daande, laamu hooti ɗo umminoo ! toƴƴi daande, laamu Filiyoo, Banaale, Fooloo alaa e baaruuji makko lolluɗi ɗi o yimaani. Yanti heen omo ñaanntii haa o waɗti yaltinde peete ! Kanel weltanaama haa ɓurti sabu heewɓe e arɓe ɓee ko kaŋko ngari yiyde !
Usmaan Gannge
Ena sikketenoo so Kanel yaltii tan dingiral ngal maayat, haa Usmaan Gannge joli. O foɓɓanaa haa juuɗe kuɓɓi sahnga nde o toƴƴi « haɗi renndo men welde…« . Usmaan ko jirwuɗo, ko moƴƴo kadi ko keɗeteeɗo. O haali ɗoon haala moƴƴa feewde e renndo sukaaɓe ngo, o holliti ɓe kadi ko e darnde ɓe tawi mo, kono nde maɓɓe ndee ena tiiɗi mo. Gooto e sahaaji ɓurɗi welde e hiirde nde woni nde o noddi Kanel Joop yo yimdu e makkо. Kanel arti, kelle poɓɓi, ɓe njimi kadi haa pittaali mbeltii… Usmaan ena anndaa wonaa naafige, o hollii renndo ngo ɗo yiɗde makko e Kanel tolnii. Minen kadi amin nganndi ko goonga sabu Kanel ko debbo ngenndiyanke moƴƴo, tiiɗaaɗo fuutankaagal.
Hiirde nde fusi ko caggal nde awluɓe men e sukaaɓe ɓee naatti dingiral ena ngaddi ñaayo yombayɓe, dewle cosaan. Jombaajo e duusooɓe mum ena piilii, ena cacci haa yooɗi, awluɓe ena ndewi e mum en ena njima, ena manta… Seek Tiibu Sammbu holli kadi hol ko woni haŋki to baɗte cosaan, to baɗte dewle, hol no waɗirtenoo… Hay gooto tinaani ndeke gite laaɓii… Jamma wayniima, Alla weetii haa laaɓi. Yimɓe ɓe mbayi no bettaaɓe nih ! hol no ɗum wonirta ? Oo welo-welo fof tan ko yoo gas jooni jooni tan ? Laaɓii wonde hiirde goo mawnde fedde Yiɗde Leñol gasii tan haa laaɓi…
Heddii mbayniigu, duwawuuji e njettoor fayde e kala daraninooɗo yo hiirde nde yuɓɓu. Mo wuuri, yo ɓur !
Kudol Ibraahiima SAAR Mo Pulaagu.com
