Diidngo Cahe Ndonaandi (Fondation des Cités du Patrimoine) yuɓɓinii hikka koolol mum 14ɓol tuggi 19 haa 23 bowte (desaamburu) 2025 e nder wootere e cahe ganne wiyeteende Waadaan. Diiwanuuji Muritani no ndiidorinoo, alaa heen keddiiɗo. Ɗeen cahe ko nay : Tishit, Shigiti, Waadaan e sahre Walaata. Lasi ɗe ko Aamadu Muktaar Mboh e hitaande 1996. Oon sahaa ko kañum wonnoo koolaaɗo kuuɓal Unesco.
E ndeen dillere, diiwaan heen fof neldii keele e nder haralleeɓe mum to bannge ñeenal e fitiram-gollaagu gila e wayluɓe ɓaleeri e ndaneeri, sakkeeɓe, lawɓe, goobooɓe, sañooɓe cañu ganni e kesu haa heɓi naalaŋkooɓe ɓooyɓe e hesɓe. Hay yeeyooɓe e ñameele e njarameeje luutaaka wolde Waadaan.
Ñalawmaaji ɗii ndesanaa ko wejooji njeñtudi ñeeñe e ɓesnooje puɗi ko wayi no tamarooje, murtooɗe, gellooje, jaaɓe, ekn, haa e nebbe jawdi e leɗɗe. So leelewal naange majjitii, wirniima e ridooji niɓɓere, naalaŋkooɓe, yimiyaŋkooɓe e magoyaŋkooɓe loma yolnde haa fajiri feera, ngoriiji njogga. Ɗoon, ko daaɗe koɗli, taballeeji, buubaaji, coorumbe, bawɗi e sabareeji mbaalata jaɓ-jaɓondirde e daaɗe yimooɓe, jaraale yimiyaŋkooɓe e tinndinooje magoyaŋkooɓe.
FƁPM e koolol Waadaan
Fedde Ɓamtaare Pulaar Muritani, no yoga e gure walla e pelle teelɗuɗe, nootitinooma kañum ne e nguun kewu. Ngam addude ballal mayre e teskinde e ɗiin ñalɗi, nde ummini ko seto maantiniingo wejooɓe e magoyaŋkooɓe e gardagol Caygal Dimal lollirɗo Aysata Aamadu Bah, kalfinaaɗo Pinal e nder Yiilirde Ngenndiire. To bannge wejo, holliraa toon ko jeese tati : karallaagal maalaw labbo e ñeeñal foosiri sakke, kono kadi ngo laaɓtinii golle fedde ndee to bannge binndol, gila e jaaynde lewriire Fooyre Ɓamtaare, defte diine e ɓiyleydaagu, cellal e senaare, dabiiji taro e binndol haa e defte jime e coñce ɗe Gelongal Fuuta wallifii.
Ñalnde 18, heedde 7w35h, werlaa gadano oo dilli feewde Waadaan. O jolni ko wejooɓe ɗiɗo hono Aliiw Hammadi Soh, labbo Ligisaybanaajo e Muusaa Aamadu Tuure, sakke jeyaaɗo Wenndiŋ wondude e huufooɓe ɗiɗo: Caygal Dimal mawɗo lappol ngol e Gelongal Fuuta.
Seto ngoo, ñalnde heen, hacitoyii ko Akjuuj e njooɓaari mum, ngo wottoyii Attaar e ñaamirde Abdallaahi Taheer, ñaamirde nde ngo yooɓnanoo. Ngo naatoyi kikiiɗe kiirɗo e sahre Waadaan. Ngo leeltii yiyondirde e Mustafa, kalfinaaɗo jippule koolol ngol sabu jaɓɓungal mawɗo leydi ndii ena saɗtinnoo jiragol werlaaji ɗii e oon sahaa. Leelaani Caygal Dimal e Gelongal keɓi jippunde e ɗowoowo mum feewde e jippunde hesere ndee. Nde ɓe njettii, ɓe tawi jippunde ndee ena waɗi tiifaande sabu won jippinanooɓe heen ko adii garal maɓɓe. Ɓooytaani, gorko goɗɗo ari e maɓɓe ena tami kaayit goɗɗo e junngo. O nawi ɓe galle goɗɗo to biyeteeɗo Mohammed Mowluud e joom-suudu mum Xadijettu Mint Xuwoylid. Ko ɗoon wejooɓe e huufooɓe mumen ngoni haa koolol Waadaan gasi.
Werlaaji ɗiɗi cakkitinooɗi ɗii naati Waadaan ko kikiiɗe kiirɗo, ñalnde 22 bowte 2025 e gardagol Aamadu Saane. Ɗi potnoo addude ko magoyaŋkooɓe njeetato e sofereeɓe ɗiɗo, kamɓe fof ɓe ngona sappo(10) kono heen gooto, gantini. Arɓe sakket ɓee noon ndañaani caɗeele jippunde nde tawnoo ɓe taƴondiraano e huufooɓe ɓee to bannge ɓoggol. Ɓe tawi ko jippunde maɓɓe heblaama. Nde ɓe njettii dingiral kewuuji ngal, njaatigi maɓɓe noddaa, ari. Werlaaji ndeggondiri feewde jippunde hesere ndee, huufooɓe ɓe mbismii, mbaynii ɓe, payti jippunde mumen.
Beetawe, ñalnde 23 bowte, mawɓe lappol ngol calminoyi arnooɓe haŋki, ciftini ɓe kadi wonde ko oon jamma garoowo ɓe mbaɗata mago maɓɓe faydungo e Ngootaagu Ngenndi Muritani, so Geno jaɓii.
Caggal hiraande, nulaaɓe Fedde Ɓamtaare Pulaar kawritoyi to dingiral kiirɗeeli. Kalfinaaɗo njuɓɓudi dingiral ngal ari, yiydude e Gelongal Fuuta ngam anndude no loowdi hiirde ndee lelorii caggal nde Aamadu Saane nebbisii, yuɓɓitini gaaci potnooɗi duusde golle maɓɓe e nder dingiral.
Ɓure koolol Waadaan
E ɓure koolol Waadaan ena njeyaa heen yahde, yiyde e jokkondirde e yimɓe ɓe pine ceertuɗe, guri ɓalli ceertuɗe, ɗemɗe ceertuɗe, ummoriiɓe e diiwanuuji ceertuɗi walla e leyɗeele ceertuɗe. Maa a janngu e mumen ko heewi, maa a wostondir e mumen kadi ko heewi. Ɗuum ena addana neɗɗo waylaade. Gaagaa ɗuum, fartaŋŋe ɓurɗo mawnude oo ko njillu mawɗo leydi ndii hono Mohammed El Xazwaani, tekku-tekku haa e wejirde Fedde Ɓamtaare e ɗowngo jaagorɗo pinal Huseynu Wul Meddu e jaagorɗo koolaaɗo kuuɓal, jogo-konngol laamu hono Ceerno Muktaar Lam gorko Calgu Cile beelel ngaari e gardiiɗo Banndargee ena wiyee Naami Wul Kaaber Salahi.
Mawɗo leydi ndii darodiima e men ko juuti, heɗtiima en no feewi, kadi yiyii ko mbaɗno-ɗen e wejo. En ndañii kadi nannude mo huunde e soklaani fedde ndee, teeŋti e ballal makko, kaŋko mawɗo leydi ndii e no galle oo jokkitiraa, galle mo jaagorɗo pinal Huseynu Wul Meddu aafnoo haayre mum adannde ñalnde….
Nde mawɗo leydi seerti e men ɓennani ko wejo debbo Sahre ndoogunaajo e rewɓe jowolnaaɓe ɗiɗo (debbo sooninke e debbo pullo). Caggal ɓeen, o yaaɓani tillisaaji nay Cahe Ndonaandi ena ndeggondiri to bannge worgo dingiral ngal. Ɗiin tillisaaji ko ɓaleeji, njiidaa e tillisaaji keddiiɗi ɗii. Ko e ɗiin o waynorii, o yahi. O dañaani yettodaade bejirɗe ɗee fof. Ko maa janngo e mum, jaagorɗo Pinal timmitini ko o dañaano yettaade, kaŋko mawɗo leydi ndii. Nde oon ari haa e wejirde men, hollitii wonde maa waɗtu hakkille e semmbe mum fof e ko ɗaɓɓirno-ɗen mawɗo leydi ndii.
Gaagaa ɗii fartaŋeeji ɗi toɗɗi-ɗen dow ko yahdude e kisal, artida e kisal, ena daɗi e tanaaji ɗanngal ko aldaa e caɗeele dental ngal nganndu-ɗaa ko denndinngal jikkuuji ceertuɗi.
Caɗeele koolol Waadaan
Caggal sahaa mo Hinndu Mintu Ayniina wonnoo jaagorɗo Pinal, Fedde Ɓamtaare Pulaar meeɗaani seertude e caɗeele. Kono hikka kadi maa mbiyaa ɓuri haaɗde lamɗam e kooli jawtuɗi ɗii. Jaagorɗo pinal kañum fof e jooɗodeede, haaldeede hunuko e nofru, waɗaneede binndol e neldeede, e kañum e hoore mum e nelddude jiiloowo Diidngo Cahe Ndonaandi, nafaani hay dara, ɓeydii nii ko bonde. Cate jaagorde kalfinaaɗe golle kooli ɗii, gootal heen fof ko mbaawndi e bannge mo halfinaa oo. So jahal yontii, werlaaji keɓotaako, gaasuwaal newotaako, jippunde to fayaa too ena saɗti. Huunde heen fof ko ena heɓee ko maa caggal sippiro saɗtungo e dukooji mettuɗi. Heednaaɓe heen ɓee ne mbaɗirta ɗum ko yo mettu, ko yo haaɓno mbele leƴƴi ɓaleeji ɗii( Fulɓe, Sooniŋkooɓe e Jolfuɓe) ena ngedda walla ñalnde woɗnde eɗi mbaasa artude.
Gelongal Fuuta lollirɗo,
Njaay Saydu Aamadu
