Persidaa Siidi, balɗe seeɗa caggal nde addaa Lemden, waɗii diskuur kuccinaaɗo e ɓesngu Muritani. O wiyi : “Muritani kam e winndere ndee kala cikkatnoo ko Muritani naatanii daawal kesal, caggal nde ardinooɓe leydi ndi kunanii winndere nde, hakkunde 2005 e 2006, maa ngoppu politik, kam e gootgol Doosɗe leydi, caggal nde woodi ko waylaa e mum en, yantude e ko cuɓiɗon mi yo mi ardo leydi ndi”. O jokki : “Muritaninaaɓe cikkatnoo hankadi ko ceertii haa bada e kuudetaaji, naatanii tiiɗtingol ngootaagu ɓesngu mum en, haa teeŋti noon e gartirgol mooliiɓe e kuule ƴettaaɗe ngam mumtugol njiyaagu, mahgol pinal wellitaare e demokaraasi kam e ƴellitaare faggudu e renndo”. “E nder ɗiiɗoo lebbi 15, ko heewi gollaama to bannge gardagol tuugingol e demokaraasi. Ɗum addanii ngonka faggudu men moƴƴitde haa ɓesngu ngu fuɗɗii dakmitaade e ɓure gonnooɗe e tuugnorgal PSI, hono no FMI e Banke adunanke ceedtorii ɗum e nder batu njooɗinoongu ɗo e Nuwaasoot ñalnde 1 ut 2008, balɗe joy ko adii kuudetaa o. Ɗum jiidaa e balle keewɗe ɗe leydi ndi jogornooɗo heɓde, ɗe gollodiiɓe Muritani kuninoo e batu njooɗioongu to Pari e lewru desammbar 2007. Ɗum jiidaa e ummannde mawnde feewde e leydi ndi jom jawɗeele en ummoriiɓe e jookli windere ndee kala. To bannge wellitaare renndo e ɗooftagol jojjanɗe aadee, wellitaare jaayɗe, jaamburaagal ñaawoore, gollagol moƴƴol denndaangal juɓɓule leydi ndi, haa arti noon e parlemaa. Muritani tawi waɗtii wiyeede, e winndere hee kala, ko yeru moƴƴo to bannge wellitaare e demokaraasi e ƴettugol peeje moƴƴinooje ngootaagu ngenndi mum.
«Fof tasii ñalnde 6 ut 2008, nde ofisiyee potnooɗo ɗooftaade e reende juɓɓule Ndenndaandi ndi, heɓtiri laamu doole ». «Hannde leydi ndi laamoraa ko kuutoragol gijaali e mbuuñaari, caggal jiilyiiltugol parlemaa e ownugol beeli e dummbugol. Ɗum waɗii hannde golle ngalaa e leydi he tee faggudu mayri ko ko jogori fukkaade sabu jiilgol gumngol. Yanti heen leydi ndi ko ko jogori nefeede e nder winndere nde to bannge diplomaasi e to bannge faggudu, huunde nde ganndu-ɗaa ko firtaare».
E nder diskuur he o hollitii wonde waɗi kuudetaa o ko neɗɗo gooto, yanti heen omo jokki hoolaade konu ngu. O yettii heen kadi winndere nde sabu mum salaade heptinde laamu koninkooɓe e haɓɓaade e doosɗe leydi ndi. O wiyi so tawii kuudetaa o gallinaama, omo udditanii kaaldigal ngam ƴeewannde juɓɓule leydi ndi kuccam kesam, e dow ko ɗooftii doosɗe leydi ndi. Tee woni ngoƴa makko tan ko wellitaare e ndimaagu Muritaninaɓe kala, alaa mo o jogantoo huunde caggal ɗuum. O joofniri : “Yo wuur Muritani dimɗuɗo, ƴellitiiɗo”. Bayyinnoo ooɗoo diskuur ko tele biyeteeɗo « Arabiya ». Caggal ɗum, o etinooma mawninde 28 noowammbar, ñalngu jeytaare Muritani, o waɗa heen diskuur, kono tillisaaji darnanooɗi ngam ɗuum liɓaa, jaayndiyankooɓe kaɗaa yettaade mo. Haɗaani, diskuur oon bayyinaama caggal ɗuum. To o woni to Lemden to, yimɓe ceeraani e arde juuraade mo, gila e Muritaninaaɓe haa e woɗɓe.
Bookara Aamadu Bah
