Doosgal Ndenndaandi Lislaam Muritani

Saakti ngal ko yamiroore sariya tonngoode 91-022 nde 20 sulyee 1991, sahtiraande :

• Laawol doosgal t°2006-014 ngol 12 sulyee 2006, jowitiingol e ƴettitgol doosgal 20 sulyee 1991 no doosgal Dowla, baylungol huunde e lelnanɗe mum ;
• Laawol doosgal t°2012-015 ngol 20 mars 2012, jowitiingol e baylugol Doosgal ngal 20 sulyee 1991 ;
• Laawol doosgal diisno ɓesngu t°2017-2021 ngal 15 ut 2017, jowitiingal e baylugol kuulal 2 ngal doosgal 20 sulyee 1991 ;
• Laawol doosgal diisno ɓesngu t°2017-022 ngol 15 ut 2017, jowitiingol e baylugol won ɗeen lelnanɗe doosgal 20 sulyee 1991.

ALLUWAL TIITOOƊE DOOSGAL LEYDI

NGARDIIKA. 5
Tiitoonde adannde :  Lelnanɗe kuɓtidinɗe e piɓe gorwore 7
TIITOONDE II : MBAAWKA CIYNOOWA. 13
TIITOONDE III : MBAAWKA CARƊINOOWA. 23
TIITOONDE IV : JOTONDIRAL HAKKUNDE MBAAWKA CIYNOOWA E MBAAWKA CARƊINOOWA. 26
TIITOONDE V : PIƁONDIRE E NANONDIRE HAKKUNDE LEYƊEELE 36
TIITOONDE VI : KO FAYTI E DIISO DOOSGAL 37
TIITOONDE VII : MBAAWKA ÑAAWOOWA. 39
TIITOONDE VIII : ÑAAWIRDE TOOWNDE 40
TIITOONDE IX : JUƁƁULE DIISNETEEƊE 41
TIITOONDE X : RENNDOOJI NOKKU. 43
TIITOONDE XI : BAYLUGOL DOOSGAL NDENNDAANDI NDII 44
TIITOONDE XII : LELNANƊE JOOFNIRƊE 45

NGARDIIKA

E dow yenaneede baawɗe Allah ɗe ngalaa ɗo kaaɗi, ɓesngu Muritani huniima daranaade kisal leydi mum, kam e jeytaare mum, e ngootaagu ngenndi mum. Ɓesngu Muritani huniima kadi tammbaade ƴellitaare mum faatunde e dawrugol (politigi), e faggudu, e renndo. Sabu hoolnoraade ɓure hakilantaagal kam e caragol neesu mum, ɓesngu Muritani ine hollita kadi kaɓɓagol mum e Lislaam, kam e piɓle demokaraasi, hono no pacciriraa e nder Hawraande huɓtidinnde jojjanɗe aadee nde 10 desammburu 1948, kam e Nanondiral Afrik paatungal e jojjanɗe aadee e ɓesnguuji ngal 28 suwee 1981, yantude e nanondire goɗɗe hakkunde leyɗeele, ɗe Muritani siifi.

Fawaade wonde wellitaare e potal e teddungal aadee mbaawata huuɓneede tan ko e nder renndo ardinngo hakke. E dow yiɗde kadi tafde ngonka nduumiika ngam ƴellitde renndo no haaniri ; ɓamtaare renndo hormiinde jamirooje Lislaam, tuugorde hakke kala, renndo udditaniingo aduna kesam-hesaagu. E fawaade e ɗumɗoo fof, ɓesngu Muritani ine saakta, e sifaa keeriiɗo, gaddagol mum hakkeeji e piɓle garooje ɗee :

• hakke potal ;
• bellite e hakkeeji gorwori aadee ;

• hakke jeyal ;
• bellite dawrugol e bellite senndikaa ;
• hakkeeji faggudu e renndo ;
• hakkeeji paatuɗi e fooyre sabu mum wonde tergal gorworal renndo lislaam.

Ɓesngu Muritani, kaɓɓondirngu e nder daartol, renndungu ɓure neɗɗaagu e hakilantaagal, renndungu janngo, ine qirroo, kadi ine saakta limtilimtingol pine mum, wonde ngol ngooroondi ngootaagu ngenndi e mahondiral renndo e ko rewi heen, hono hakke seertude e heddiiɓe. Aarabeere, wonde ɗum ɗemngal laawɗungal leydi ndii, kam e ɗemɗe ngenndiije goɗɗe ɗee, hono pulaar, sooninkoore e wolof ngoni, gootal heen kala, ngalu ngenndi ngu muritaninaaɓe kala ndenndi ; e nder ɗuum, ina waɗɗii Dowla oo hisnude ɗe e ɓamtude ɗe, e innde yimɓe fof.

Ɓesngu Muritani, ɓesngu juulɓe, ɓesngu Arab, ɓesngu Afrik ine faami jojjugol tiiɗtinde enɗam hakkunde ɓesnguuji ɓiɓɓe yumma, ine hunoo gollanaade laatagol ngootaagu Magreb Mawɗo, ngootaagu ngenndi Arab e Afrik, kam e tiiɗtingol deeƴre nder winndere ndee.

Tiitoonde adannde :
Lelnanɗe kuɓtidinɗe e piɓe gorwore

Kuulal 1, gadanal :

Muritani ko ndenndaandi lislaam ndi feccotaako, ndenndaandi demokaraasi, ndenndaandi renndo.

Ndenndaandi ndii ina gaddanii ɓiɓɓe leydi ndii fof potal haa e yeeso laawol, ko aldaa e paltoor to bannge iwdi, walla leñol, walla nguru ɓanndu, walla njogoram, walla ngonka renndo.

Laawol ene rewnee e dow kala jeeyngal keertingal, tuugingal e nguru ɓanndu walla leñol.

Kuulal 2, ɗimmal (Kesal) :

Ko ɓesngu nguu woni iwdi kala mbaawka.

Ndimaagu ngenndi nguu yowitii ko e ɓesngu nguu ; rewrude e yonaaɓe mum suɓaaɓe e woote diisno ɓesngu.

Mbaawka politigi heɓretee, siinirtee, kadi tottitirtee ko rewrude e lomlomtondiral e dow deeƴre, tuugingal e no lelniraa e ngalɗoo Doosgal leydi nii. Follo laamu (Kuudetaa) e mbayliigaaji laamu luulndiiɗi Doosgal leyɗi njaggirtee ko bonannde mawnde nde fukkotaako ; kuugal ene fawee e dow waɗɓe ɗum ɓee kam e wallidiiɓe mumen, so yimɓe maa pelle. Kono noon ɗee golle ngabbittaake so tawii ɗe mbaɗaa ko ko adii nde ngal ɗoo doosgal leydi waɗtata golloreede.

Alaa fof nde ɓoorgol ndimaagu ngenndi ndii walla huunde e mum waawi felliteede tawa ɓesngu nguu jaɓaani ɗum.

Kuulal 3, tataɓal (Kesal) :

Suɓngo ene waawi wonde suɓngo ɓesngu walla suɓngo fiilaa-fiili, fawaade e laawol. Daañaa, suɓngo ngoo ko huuftodinngo, tuugiingo e potal kam e sirru.

Woni wootooɓe ko denndaangal ɓiɓɓe Ndenndaandi ndii, rewɓe e worɓe hellifaaɓe, jogiiɓe hakkeeji mumen siwil e dawrugol.

Laawol ene newni potal jettagol rewɓe e worɓe manndaaji woote, e keɓgol golle rewrude e woote.

Kuulal 4, nayaɓal : Laawol ko pellital dowrowal ɓesngu. Yimɓe fof ina poti ɗoftaade ɗum.

Kuulal 5, joyaɓal : Lislaam woni diine ɓesngu nguu kam e Dowla kaa.

Kuulal 6, jeegoɓal : Ɗemɗe ngenndi ɗee ko Arab, Pulaar, Sooninke, e Wolof. Ɗemngal laawɗinangal ko Arab.

Kuulal 7, jeeɗaɓal : Laamorgo Dowla kaa ko Nuwaasoot.

Kuulal 8, jeetaɓal (Kesal): Maande ngenndi ndii ko araaraay goobu haako ñebbe baɗɗo lewru e hoodere goobu kaŋŋe, mo sawndooji mum dow e les mbaɗi lefol boɗewol.
Ko laawol jaɓata tiimtorgal maande ngenndi ndii.
Ko laawol dottata jelogal Dowla e yimre ngenndi.

Kuulal 9, jeenaɓal : Fiɓnde Ndenndaandi ndii ko :

Teddungal – Enɗam – Potal.

Kuulal 10, sappoɓal :

Dowla kaa ina gaddanii kala ɓiɗɗo leydi ndii wellitaare huuɓtidinnde e heeriinde, haa teeŋti e :

• wellitaare yah-ngartaa e hoɗde ɗo welaa e nokku kala e Ndenndaandi ndii ;
• wellitaare naatde e yaltude leydi ndii ;
• wellitaare konngol e miijo ;
• wellitaare saaktude miijo ;
• wellitaare batu ;
• wellitaare wonde e fedde e wellitaare naatde e kala njuɓɓudi dawrugol walla senndikaa ndi suɓii ;
• wellitaare njulaagu e mbaylaandi ;
• wellitaare pentugol miijo hakilantaagal, e ñeeñal e ganndal ;
• Ko sariya tan waawi hanndaade wellitaare.

Kuulal 11 : Partiiji e dente politigi ina mballita e heblo e caaktugol pellital politigi. Partiiji ɗii ine cosee, ɗi ciyna golle majji nder wellitaare dow sarɗi ɗoftaade piɓle demokaraasi. Fayndaare majji fotaani bonnude ndimaagu ngenndi ndii kam e kisal leydi ndii, e ngootaagu ngenndi ndii e Ndenndaandi ndii.
Ko sariya taƴata sarɗiiji cosgol, e gollagol, e pusgol pelle politigi.

Kuulal 12: Ɓiɗɗo leydi kala ina waawi heɓde golle laamu, ko aldaa e sarɗi, so wonaa sarɗi mo laawol dotti.

Kuulal 13 (Kesal): Alaa fof potɗo waɗeede e njiyaagu, walla e les njiimaandi, walla lepteede e golleede golle bonɗe, jaasnooje neɗɗaagu mum. Ɗee baɗe ko bonanndeeji mawɗi feewde e aadee, bonanndeeji ɗi laawol fawata e mumen kuugal.
Neɗɗo kala hiisetee ko alaa bonannde waɗi, haa nde ñaawoore rewnde laawol tabitini bonannde mum.
Hay gooto fotaani naweede laawol, jaggeede, walla sokeede maa faweede kuugal, so wonaa faawaade e sifaaji laawol laaɓtuɗi.
Dowla kaa ina gaddanii ɓiyleydi kala hurum neɗɗaagal mum, hoɗorde mum, e jokkondire mum.

Kuulal 14 : Hakke geddo golle (waɗde gerew) ene heptinaa. O siynetee ko e fawaade e laabi ɗi o lelnanaa.
Laawol ina waawi haɗde geddo golle wonande sarwisaaji laamu fof, walla golle teeŋtuɗe wonande nguurndam renndo ngoo.
Geddo golle ene haɗaa e nokkuuji kalfinaaɗi ndeenka e kisal ngenndi.

Kuulal 15 : Hakke jeyal ene gaddaa.
Hakke ndonu ene gaddaa.
Ngaluuji ɗi nafoore teeŋtunde nder nguurndam, kam e pelle ɗe nafoore huuɓtidinnde (fonndaasiyoŋ) ene keɓtinaa : laawol ine reeni paandaale majje.
Laawol ina waawi hanndaade tabitingol jeyal keeringal, so tawii eɗum waɗɗii to bannge ƴellitaare faggudu e renndo.
Jeyal waawi teeteede tan ko nde nafoore renndaande ɗaɓɓi ɗum, caggal noon nde ndaamordi timmundi tottaa.
Laawol taƴata mbaadi sariya teetgol jeyal.

Kuulal 16 : Dowla kaa e renndo ngoo ndeenata ɓesngu.

Kuulal 17 : Hay gooto fotaani majjude laawol.

Kuulal 18 : Ina waɗɗii e kala ɓiyleydi reende e hisnude jeytaare leydi ndii kam e ndimaagu mum e kisal wertaango mum.
Kuugal kiisngal ene fawee e kala golle jamfa, e ñukkindagol, e jantugol e gaño, kam e denndaangal golle luulndiiɗe laawol, lorooje kisal Dowla kaa.

Kuulal 19 (Kesal) : Ina waɗɗii e kala ɓiyleydi tabitinde, dow nuunɗal, fotdeeji mum feewde e renndo ngoo, e hormaade jeyal denndangal kam e jeyal keeringal.
Ɓiɓɓe leydi ndii poti hakkeeji e fotdeeji yeeso Ngenndi ndii. Ko noon ne kadi ɓe ndardodtoo e mahgol Ngenndi ndii, kamɓe kadi poti hakke e ƴellitaare duumiinde e sato hormiingo cellal.

Kuulal 20 : Lempoo ine waɗɗii e kala ɓiyleydi.
Mo woni kala ina foti addude ballal mum e doŋle laamu, fawaade e jogogal mum.
Alaa lempoo waawi soseede tawa tuugaaka e laawol.

Kuulal 21 : Sariya ina reenani kala tumaranke duumiiɗo e leydi ndii, kisal mum kam e ngalu mum.

Kuulal 22 : Alaa baawɗo moolteede so wonaa fawaade e laabi, kam e nanondire jowitiiɗe e mooltugol.

TIITOONDE II : MBAAWKA CIYNOOWA

Kuulal 23 : Hooreejo Ndenndaandi oo woni Hooreejo Dowla. Diine makko ko Lislaam.

Kuulal 24 : Hooreejo Ndenndaandi reenata Doosgal leydi. Ko kanko woni tiimtorgal Dowla. E dow ndeenka makko, omo tammboo jiilgol duumingol, dewngol laawol, mbaawkaaji laamu nguu. Ko kanko gaddii jeytaare ngenndi ndii, kam e kisal leydi ndii.

Kuulal 25 :

Hooreejo Ndenndaandi tabitinta mbaawka ciynoowa. Ko kanko ardotoo Diiso jaagorɗe.

Kuulal 26 (kesal) : Hooreejo Ndenndaandi oo fiilaa ko wonande lajal duuɓi joy, rewrude e suɓngo ɓesngu huuɓtidinngo.

O toɗɗortee ko keewal kiɓɓungal daaɗe celluɗe. So tawii alaa kanndidaa heɓi ngaal keewal e laawol gadanol ngol, suɓngo ngoo ina waɗtee laawol ɗimmol, jonte ɗiɗi caggal laawol gadanol ngol. Tawtortee ngool laawol ɗimmol tan ko kanndidaaji ɗiɗi ɓurɗi heewde daaɗe e suɓngo laawol gadanol ngol.
Fiiletee hooreejo Ndenndaandi ko ɓiyleydi jibinaaɗo tawi ko Muritaninaajo, gonduɗo e hakkeeji mum siwil e politigi, jahroowo e duuɓi capanɗe nay so famɗii, e duuɓi capanɗe jeeɗiɗi e joy so heewii, ñalnde laawol gadanol suɓngo ngoo.
Suɓngo ngoo uddittee ko e noddaango Hooreejo Ndenndaandi ndii.
Hooreejo Ndenndaandi keso oo fiiletee ko hakkunde balɗe capanɗe tati (30) so famɗii, e balɗe capanɗe nay e joy (45) so heewii, ko adii timmugol manndaa Hooreejo Ndenndaandi jooɗiiɗo oo.
Ko laawol juɓɓule dottata sarɗiiji e mbaadiiji jaɓgol kanndidaaji, kam e doosɗe jowitiiɗe e sankaare kanndidaa maa kaɗooje keɓtotooɗe e nder suɓngo hooreejo Ndenndaandi.
Ko Diiso Doosɗe heɓata makatuumi (doosiyeeji) kanndidaaji ɗii, taƴata degagol majji, saaktata njeñtudi suɓngo ngoo.

Kuulal 27 (kesal) : Manndaa Hooreejo Ndenndaandi yahdataa e hay gollal gootal goɗngal, maa wonii ngal laamu walla keeringal ; ngal yahdataa kadi e gardagol parti politigi.

Kuulal 28 (kesal) : Hooreejo Ndenndaandi waawi fiilteede tan ko laawol gootol.

Kuulal 29 (kesal) : Hooreejo Ndenndaandi piilaaɗo keso oo naatata golle ko nde Hooreejo gonnooɗo heen oo joofni manndaa mum.
Ko adii nde Hooreejo Ndenndaandi keso oo naatata golle, o woondirta ko ɗiiɗoo konnguɗi:
“ Mi woondirii Allah Gooto Bajjo, ma mi moƴƴin nder nuunɗal golle kalfinaa-mi ɗee, e dow ɗooftaare Doosgal leydi kam e laabi, e reende nafoore ɓesngu Muritani, e hisnude jeytaare e hurum leydi ndii, e ngootaagu ngenndi ndii, e kisal leydi ndii.”
“ Mi woondirii Allah Gooto Bajjo, mi ƴeftataa tee mi wallittaa abada, miin e hoore am, walla rewrude e woɗɓe, feere waawnde tabitinde baylugol kuule Doosgal leydi jowitiiɗe e lajal manndaa hooreejo Ndenndaandi, walla e kuule jowitiiɗe e toɗɗagol makko, hono kuule 26 e 28 ngal ɗoo Doosgal leydi « .
Woondoore ndee waɗatee ko e yeeso Diiso Doosgal Ngenndi, e tawtoreede yiilirde Sarɗirdu, e Hooreejo Ñaawirdu kaaɗtudi, e Hooreejo Saggitordu wullitteendu.

Kuulal 30 : Hooreejo Ndenndaandi oo lelnata, ɗowata dawrugol jotondiral Ngenndi ndii e leyɗeele goɗɗe, kam e politigi mum ndeenka e kisal.
Kanko toɗɗotoo Mawɗo jaagorɗe, ko kanko ittata mo e golle makko. Ko kanko toɗɗotoo jaagorɗe ɗee, e dow cakkitgol miijo Mawɗo jaagorɗe oo ; omo waawi halfinde ɓe huunde e mbaawkaaji makko rewrude e dekere. Ko kanko ɓoorata ɓe, caggal nde o diisnii Mawɗo jaagorɗe

Hooreejo Ndenndaandi ko naamndittooɗo Mawɗo jaagorɗe e jaagorɗe ɗee golle mum en.
Hooreejo Ndenndaandi huutortoo ko ɓatakeeji (mesasuuji) ngam jokkondirde e Parlema. Haala alaa e ɗiin ɓatakeeji.

Kuulal 31 (kesal) : Hooreejo Ndenndaandi ina waawi fusde Sarɗirdu ngenndi caggal nde o diisnondiri e Mawɗo jaagorɗe e Hooreejo Sarɗirdu ngenndi. Wooteeji kuuɓtidinɗi ina poti yuɓɓineede, so yaawii e nder balɗe capanɗe tati (30), so leelii e nder balɗe capanɗe jeegom (60), caggal pusgol ngol.
Sarɗirdu nduu ina jogii hakke timmuɗo batde, balɗe sappo e joy (15) caggal toɗɗegol mum. So tawii joɗnde ndee waɗaani e dumunnaaji toɗɗaaɗi wonande joɗle gaadoraaɗe, joɗnde nde balɗe sappo e joy (15) ina jogii hakke jooɗeede.
Caggal ɗee woote, Sarɗirdu nduu waawaa fuseede laawol goɗngol, so wonaa nde lebbi sappo e ɗiɗi (12) timmi.

Kuulal 32 : Hooreejo Ndenndaandi saaktata laabi ko e lajal dottangal he kuulal 70 ngalɗoo doosgal leydi.
Omo jogii mbaawka ciynugol laabi, omo waawi kadi halfinde Mawɗo jaagorɗe heen huunde walla nii fof.
Kanko toɗɗotoo e golle siwil kam e golle militeer.

Kuulal 33 : So dekereeji jogiiɗi mbaadi laawɗundi ine ngoodi, siifdata ɗi ko Mawɗo jaagorɗe kam e jaagorɗe kalfinaaɗe ciynugol majji.

Kuulal 34 :Ko Hooreejo Ndenndaandi woni mawɗo dowrowo konuuji.
Ko kanko ardotoo diisooji e goomuuji dowrowi ndeenka ngenndi.

Kuulal 35 : Ko Hooreejo Ndenndaandi toɗɗotoo jooɗaniiɓe e nuleteeɓe joltuɓe leydi ndii to laamuuji goɗɗi. Jooɗaniiɓe leyɗe goɗɗe e nulaaɓe joltuɓe neletee ko e makko.

Kuulal 36 : Ko Hooreejo Ndenndaandi siifata, tabitinta nanondire.

Kuulal 37 : Hooreejo Ndenndaandi ina jogii hakke yaafaade ko ñaawaa, e ustude walla lomtinde kuugal.

Kuulal 38 : Hooreejo Ndenndaandi ina waawi hollitde ɓesngu nguu ko fayti e kala geɗal kimmungal toɗɗingal leydi ndii, rewrude e diisno ɓesngu.

Kuulal 39 (Kesal) : So boomaare dookii tippule ndenndaandi ndii, walla kisal maa jeytaare ngenndi ndii, walla kisal leydi ndii, haa telɓini jiilgol degingol mbaawkaaji doosgal, Hooreejo Ndenndaandi ina waawi ƴettude kuule katojinaaɗe caggal nde o diisnondiri, e ko laawɗi, e Mawɗo jaagorɗe kam e Hooreejo Sarɗirdu e Hooreejo Diiso Doosgal ngenndi.
O humpita ɗum Ngenndi ndii.
Ɗeen kuule ƴettiranooɗe ngam laamu nguu waawa artirde, ko ɓuri yaaccaade, jiilgol dewondirngol, degingol golle laamu, nattat woodde so tawii geɗe caabinooɗe ɗum ɗee nattii woodde.
Parlema ine jogii hakke timmuɗo jooɗaade.
Sarɗirdu ngenndi ndii waawaa fuseede e sahaa ciynugol mbaawkaaji joltuɗi.

Kuulal 40 (kesal): So Diiso Doosgal leydi seedtiima leydi ndii nattii ardeede, walla ngantu nduumiingu heɓtiima Hooreejo Ndenndaandi e Hooreejo Sarɗirdu, ko Hooreejo Diiso Doosgal leydi lomtotoo Hooreejo Ndenndaandi e dumunna, ngam jiilgol geɗe gaadoraaɗe.
Mawɗo jaagorɗe e terɗe guwarnama hiisaaɓe ko woppuɓe golle, kalfintee jiilgol fiyakuuji gaadoraaɗi. Hooreejo Ndenndaandi lomtiiɗo e mudda oo waawaa ittude ɓe e golle maɓɓe. O waawaa noddude diisno ɓesngu walla nii fusde Sarɗirdu nduu.
So alaa ko ɓurti juuɗe heɓtii, toɗɗagol Hooreejo Ndenndaandi keso ina waɗee e nder daawal lebbi tati (3) caggal nde Diiso Doosgal leydi seedtii diwɗugol laamu, e nde Hooreejo Ndenndaandi heɓi ngantu nduumiingu.
So Hooreejo Sarɗirdu lomtiima Hooreejo Ndenndaandi e dumunna, fawaade e sarɗiyeeji kollitaaɗi dow ɗii, o waawataa wonde kanndidaa e suɓngo hooreejo leydi so wonaa o woppa golle, walla o ɗaccita ko o lomtii e dumunna koo.
Hooreejo Diiso Doosgal leydi lomtiiɗo e dumunna oo waawaa wonde kanndida e suɓngo Hooreejo Ndenndaandi.
E nder lomtagol e dumunna, hay waylo wooto waawaa waɗeede e Doosgal leydi, wonaa rewrude e diisno ɓesngu, wonaa e Parlema.

Kuulal 41 (Kesal) : Ko ɓeeɗoo arooɓe tan mbaawi ɗaɓɓirde Diiso Doosgal yo seedto diwɗugol laamu, walla ngantu nduumiingu :

• Hooreejo Ndenndaandi ;
• Mawɗo jaagorɗe.
• So Diiso Doosgal ɗaɓɓiraama seedtaade diwɗugol laamu walla ngantu nduumiingu Hooreejo lomtiiɗo e dumunna oo, ngo yuɓɓintu joɗnde e gardagol tergal diiso ngoo keccungal duuɓi.

Kuulal 42 (Kesal) : Mawɗo jaagorɗe oo lelnata dawrugol laamu nguu e les njiimaandi Hooreejo Ndenndaandi.
Ko leeli fof, lewru caggal nde terɗe laamu nguu toɗɗaa, Mawɗo jaagorɗe oo hollittu tuugnorgal mum to Sarɗirdu nduu, o hunoo e innde guwarnama oo ciynugol tuugnorgal ngal, fawaade e sarɗiiji kollitaaɗi e kuule 74 e 75.
Mawɗo jaagorɗe feccata golle hakkunde jaagorɗe ɗee.
Ko kanko ardotoo, jokkondirta golle laamu nguu.

Kuulal 43 : Laamu nguu reenata ciynugol dawrugol kuɓtidinngol dowla oo, fawaade e kuccanɗe e jiyanɗe ɗe Hooreejo Ndenndaandi dotti.
Kanko tami njuɓɓudi laamu kam e konu.
Kanko reenata caaktugol e ciynugol sariyaaji e laawɗinaaɗi.
O woni ko e les njiimaandi Parlema, fawaade e sarɗiiji e ngonka e laabi cifaaɗi e kuule 74 e 75 ngalɗoo Doosgal leydi.

Kuulal 44 : Golle tergal guwarnama njahdataa e manndaa parlema, njahdataa kadi e jooɗanaade njuɓɓudi golle ngenndi, njahdataa e gollal gootal goɗngal, walla e sifaa kuɓtidinɗo njahdataa e hay gollal gootal denndangal walla keeringal.
Laawol juɓɓule dottata sarɗiiji lomtingol jogiiɓe ɗiin manndaaji e ɗeen golle. Lomtingol terɗe Parlema tuugotoo ko e lelnaaɗe kuulal 48 ngalɗoo Doosgal leydi.

TIITOONDE III : MBAAWKA CARƊINOOWA

Kuulal 45 : Ko Parlema jogii mbaawka carɗinoowa.

Kuulal 46 (kesal) : Parlema kaa waɗi ko suudu wooturu toɗɗaandu, anndiraandu Sarɗirdu Ngenndi.
Terɗe Sarɗirdu Ngenndi mbiyetee ko sarɗooɓe (dipiteeji).

Kuulal 47 (kesal) : Sarɗooɓe to Sarɗirdu Ngenndi suɓaaɓe e suɓngo ɓesngu ndottanaa ko manndaa duuɓi joy (5).
Muritaninaaɓe hoɗɓe caggal leydi ina njogii jooɗantooɓe ɗum en to Sarɗirdu Ngenndi.
Kala Muritaninaajo jogiiɗo hakkeeji mum siwil e politigi, dañɗo ko famɗi fof duuɓi noogaas e joy (25), ina waawi suɓeede wonde carɗoowo.

Kuulal 48 (kesal) : Laawol juɓɓule dottata sarɗiiji toɗɗagol terɗe Parlema, kam e keeweendi mum en, e ndaamordi mum en, e sarɗiiji dagnooji waawde suɓeede walla waasde waawde suɓeede, kam e geɗe ɗe njahdataa.
So tawii won ɗo joɗnde weeyi, maa laawol juɓɓule ngol dottu sarɗiiji cuɓagol fotɓe sukkude yolnde ndee, haa kesɗitingol kuɓtidinngol Sarɗirdu nduu.

Kuulal 49 : Diiso Doosɗe taƴata ñaawoore gullitaali paatuɗi e jedditagol dewgol laawol suɓngo terɗe parlema kam e baasgol mum en waawde toɗɗeede.

Kuulal 50, (kesal ): Hay tergal Parlema gootal waawaa naweede laawol, walla yiyloreede, walla jaggireede, walla sokreede, walla ñaawreede miijooji mum walla woote mum e nder tabitingol golle mum.
Saanga nde Parlema jooɗii, hay tergal mum gootal waawaa yiyloreede, maa nanngireede bonannde mawnde, walla luutndagol nehdi, so wonaa e yamiroore Sarɗirdu Ngenndi, so wonaa noon tawa joomum jaggaa ko junngo e faandu.
Gaa gaa joɗnde Parlema, hay tergal mum gootal fotaani jaggeede, so wonaa e yamiroore yiilirde Sarɗirdu Ngenndi, walla tawa joomum jaggaa ko junngo e faandu, walla e dow njiilawu ngu sariya yamiri, walla tawa ko o ñaawaaɗo ñaawoore nde ruttantaake.
Njiylawu walla nanngal tergal Parlema ina foti yoweede so Sarɗirdu ngenndi ɗaɓɓii ɗum.

Kuulal 51, (kesal ): Kala manndaa kalfinanooɗo e mudda naftortaake.
Hakke woote ko jeyi keeriiɗo wonande kala tergal Parlema.
Laawol juɓɓule ina waawi yamirde desndugol woote, e sifaa joltuɗo. So ɗum kewii, hay gooto waawaa resndeede ko ɓuri manndaa gooto.
Kala batu mbaɗngu gaa gaa dumunna joɗnde Parlema, walla e nokkuuji ɗi ngaadoraaka bateede, hiisetaake. Hooreejo Ndenndaandi ina waawi ɗaɓɓirde Diiso Doosgal yo tesko ɗuum.
Joɗle Sarɗirdu ngenndi ko e peeñcu mbaɗata. Ciimtol jeewte ɗee ina saaktee e Jaaynde laamu.
Joɗle Sarɗirdu ngenndi ina mbaawi jooɗaade e deeyo (tawa udditanaaka yimɓe woɗɓe), e dow daɓɓaande Guwarnama walla ɗaɓɓaande nayaɓal (1/4) terɗe mum tawtoraaɗe.

Kuulal 52, (kesal ): Hitaande kala, Parlema ina jogii hakke jooɗaade joɗle ɗiɗi (2) gaadoraaɗe.  Joɗnde aadoraande adannde ndee udditta ko ñalawma gadano golleteeɗo e lewru oktoobar. Joɗnde ɗimmere ndee udditta ko e ñalawma gadano golleteeɗo e lewru abril. Dumunna joɗnde heen fof waawaa ɓurtude lebbi nay (4).

Kuulal 53 : Parlema ina waawi jooɗaade e jonnde heñoraande e dow ɗaɓɓaande Hooreejo Ndenndaandi oo, walla e ɗaɓɓaande keeweendi terɗe Sarɗirdu ngenndi, e dow ginol golle dottangol. Dumunna joɗnde heñoraande waawaa diwde lewru. Ko hooreejo Ndenndaandi ƴeftata dekere ngam udditde e uddude joɗle keñoraaɗe.

Kuulal 54 (kesal) : Sarɗirdu ngenndi ina udditanaa terɗe Guwarnama.
So ɓe ɗaɓɓii, aɓe mbaawi heɗeede. Wallitooɓe Guwarnama ine mbaawi wallude ɓe e golle maɓɓe.

Kuulal 55 (kesal): Hooreejo Sarɗirdu ngenndi fiiletee ko fotde mudda mo Sarɗirdu nduu dottanaa oo.

TIITOONDE IV : JOTONDIRAL HAKKUNDE MBAAWKA CIYNOOWA E MBAAWKA CARƊINOOWA

Kuulal 56 : Ko Sarɗirdu wootata sariya.

Kuulal 57 : Ina jeyaa e lowre sariya :

• hakkeeji e baɗɗiiɗe gorwore yimɓe, haa arti noon e ngonka wellitaare yimɓe, e kisnugol wellitaare moni kala, kam e waawnere faweteende e ɓiɓɓe leydi ndii kam e ngaluuji mum en, sabu lor mo ndeenka kisal leydi ndii ɗaɓɓi ;
• ɓiyleydaagu, ngonka e kattanɗe yimɓe, dewgal, ceergal, ndonu ;
• sarɗiiji koɗgol e leydi, kam e ngonka tumarankooɓe ;
• Dottude hol ko woni bonanndeeji e goopi, e kuuge pawiiɗe e mum en, e laabi kuuge, e momtugol kuuge, e cosgol e juɓɓingol ñaawirɗe, e ngonka ñaawooɓe ;
• laabi ñaawooji luure renndo e laabi ciynirɗi ;
• mbaydi golle duwaañ, mbaydi muulgol kaalis, mbaydi bankeeji e ñamaale e defagol ;
• mbaydi njuɓɓingol woote e peccugol nokkuuji leydi ndii ;
• mbaydi jeyal kam e hakkeeji goodɗi e baɗɗiiɗe renndo e njulaagu ;
• mbaydi diƴƴe e kuuɓal e oogirɗe e kuɓɓam diƴƴe, e awo, e njulaagu maaje, e kullon, e puɗi e sato.
• ndeenka e kisal pinal e daartol.
• doosɗe kuɓtidinɗe jowitiiɗe e jaŋde e cellal ;
• doosɗe kuɓtidinɗe jowitiiɗe e hakke senndikaa, e hakkeeji golle e kisal renndo ;
• juɓɓingol kuɓtidinngol njuɓɓudilaamu ;
• wellitaare kuufgol dente nokkuuje kattanɗe mum en e ngaluuji mum en ;
• tuugorgal e tolno e peeje cermitagol denndaangal lempooji ;
• cosgol pelle ndenndaandi ceertuɗe fannuuji ;
• Gaddaaɗe gorwore ɗe gollotooɓe laamu e koninkooɓe ndokkaa, kam e ngonka kuuɓtodinka golle laamu ;
• jeytagol gollorɗe e baɗtugol jeyal laamu e jeyal keeriingal ;
• doosɗe kuuɓtidinɗe juɓɓingol ndeenka leydi.
• Laabi kaalis ndottata ngaluuji e doŋle Dowla, fawaade e sarɗiiji e dow ko laawol juɓɓule eɓɓi.
• Laabi tuugnorɗe ndottata paandaale gollal dowla kaa to bannge faggudu e renndo.
• Ngalɗoo kuulal ina waawi faccirireede e timminireede laawol juɓɓule.

Kuulal 58 : Ko Sarɗirdu yamirta naatgol e wolde.

Kuulal 59 : Geɗe goɗɗe ɗe njeyaaka e fannu laawol njowittoo ko e mbaawka ciynugol laabi.
Binndaaɗe ɗe mbaydi laawol sariya naattuɗe e ndiin mbaadi ina mbaawi waylireede dekere so tawii Diiso Doosgal hollitii wonde eɗe ndewi laawol fawaade e taƴetinnde yawtunde ndee.

Kuulal 60 : So Hooreejo leydi jaɓii, Guwarnama ina waawi ɗaɓɓirde Parlema ƴettude yamiroore e mudda dottaaɗo, peeje gaadoriiɗe jeyeede e lowre laawol.
Ɗeen kuule ƴettetee ko e batu jaagorɗe, tee aɗe ɗaɓɓi jaɓgol Hooreejo Ndenndaandi, potɗo siifde ɗe.
So ɗe caaktaama tan ɗe ciynete, kono ɗe nattat golloreede so eɓɓaande laawol ciifgol majje yettinaaka Sarɗirdu ko adii lajal ngal laawol kattingol dotti.
So tawii lajal dottangal e taƴetinnde adannde ngalɗoo kuulal timmii, ko laawol tan waawi waylude kuule jamirooje ɗee, wonande kala ko yowitii e lowre sariya.
So Sarɗirdu fusaama tan, laawol kattingol ngol yahdat heen.

Kuulal 61 (kesal) : Guwarnama e terɗe Sarɗirdu ina mbaawi, heen gooto fof, sakkitde laabi.
Eɓɓaaɗe sariya njuurnittee ko nder joɗnde jaagorɗe, caggal ɗum ɗe neldee to yiilirde Sarɗirdu.

Kuulal 62 : Guwarnama kam e terɗe Sarɗirdu ina njogii hakke memtaade ko fewjaa.
Cakkitte walla memte ummoriiɗe e terɗe Parlema tesketaake, njaɓetaake so tawaama aɗe usta dañal laamu, walla aɗe ɓeyda fere muuɗum, so wonaa noon tawa ɗeen cakkitte ina ngondi e peeje baawɗe ɓeydude dañirɗe, walla peeje kisnooje ngalu tolniingu heen.
Eɗe mbaawi saleede, so tawii ɗe njowitii ko e lowre mbaawka ciynugol hono no holliraa e kuulal 59 nii, walla so tawii eɗe luurondiri e kala mbaawka ndesndaaka tuugniika e kuulal 60 ngal ɗoo Doosgal leydi.
So Parlema nofliima, saliima teskaade miijo Guwarnama ngoo, e tuugnaade e taƴetine ɗiɗi ɓennuɗe ɗee, oon sahaa Hooreejo Ndenndaandi ina waawi hollitde ɗum Diiso Doosgal, ñaawa ɗum e nder lajal balɗe jeetati.

Kuulal 63 (momtangal) :

Kuulal 64 (Kesal) : Eɓɓaaɗe e cakkitte laawol kebletee ko e dow ɗaɓɓaande Guwarnama walla ɗaɓɓaande Sarɗirdu Ngenndi, ɗe neldee goomuuji keeriiɗi cosiraaɗi ɗuum.
So ndee ɗaɓɓaande waɗaaka noon, eɓɓaaɗe walla cakkitte sariya baɗaaɗe ɗee neldetee ko to ngootu e goomuuji Sarɗirdu Ngenndi duumiiɗi ɗii, ɗi ɓurataa joy.

Kuulal 65 (kesal) : Caggal nde yeewtere ndee udditaa, Guwarnama ina waawi salaade juurnitagol kala memto ngo hollitanooka Goomu nguu.
So Guwarnama ɗaɓɓii ɗum, Sarɗirdu nduu taƴata haala kaa ko e woote laawol gootol, fawaade e winndaande yeewteteende ndee fof walla huunde e mayre, tawa kadi ƴeftata heen tan ko memte ɗe Guwarnama oo sakkitnoo walla jaɓi ɗee.

Kuulal 66. (momtangal) :

Kuulal 67 (kesal) : Laabi ɗi Doosgal leydi ndii nanngiri ko laabi juɓɓule ngootetee walla mbaylirtee ko e dow ɗii ɗoo sarɗiiji garooji :
Eɓɓaaɗe ɗee walla sakkitoore ndee puɗɗotoo yuurniteede e wooteede e nder Sarɗirdu nduu tan ko caggal balɗe sappo e joy (15) pawiiɗe e ñalngu nde ɗe njettinaa ndee.
Laabi juɓɓule mbaawi saakteede tan ko caggal nde Diiso Doosgal leydi holliti jahdugol majje e Doosgal leydi. 

Kuulal 68 (kesal) : Parlema oo wootata eɓɓaande laabi kaalis.
Parlema oo hollittee eɓɓaande laawol kaalis, so leelii, ko ñalnde altine gadano lewru noowammburu.
So tawii Sarɗirdu ngenndi nduu wootaani ɓetkaalis ngoo e nder balɗe capanɗe jeegom (60), walla so o wootii ko yerondiraani, Guwarnama oo neltirtu eɓɓaande laawol kaalis ndee to Sarɗirdu ngenndi, e nder daawal balɗe sappo e joy (15).

Sarɗirdu nduu ine foti taƴde ɗum nder balɗe jeetati (8). So tawii ɓetkaalis ngoo wootaaka haa lajal ngal yawtii, Hooreejo Ndenndaandi yamira ɗoon e ɗoon ɓetkaalis ngoo, tuugaade e ngalu naatnoongu e hitaande ɓennunde ndee.
Parlema horata ciynugol ɓetkaalis Dowla, kam e ɓetkaalisaaji cinndaaɗi heen. Ciimtol fereeji ina hollitee Sarɗirdu nduu e maayirɗe lebbi jeegom kala, wonande lebbi jeegom jawtuɗi ɗii. Hiisooji timmuɗi heen daawal kala ina njettinee e joɗnde ɓetkaalis hitaande aroore ndee, ɗi njaɓree laawol.
Ñaawirdu hiiso woni njuɓɓudi ndowrowri, mbellitiindi kalfinaandi horo kaalisaaji ndenndaandi.
Maa laawol juɓɓule dottoy njuɓɓudi mayri, jiilgol mayri e ngonka terɗe mayri.

Kuulal 69 (kesal) : Ardinaa e ginol golle Sarɗirdu fawaade e doggol Guwarnama oo lelni ngol, ko jeewtugol ɗeen eɓɓaaɗe e ko Guwarnama oo ardini, e ko o sakkiti.
Yontere kala, joɗnde wootere ina heertoree jeewte paatuɗe e eɓɓaaɗe e cakkitooje laawol, fawaade e ko Guwarnama oo ardini, e ko o sakkiti.
Yontere kala, joɗnde wootere ina heertoree naamne terɗe Parlema e jaabawuuji Guwarnama.

Kuulal 70 : Hooreejo Ndenndaandi saaktata sariyaaji ɗii ko e nder lajal balɗe jeetati (8) so yaawii, walla balɗe capanɗe tati (30) so leelii, fawaade e no sariyaaji ummoriiɗi Parlema ɗii ngardata e makko nii.
E nder ngal ɗoon daawal, Hooreejo Ndenndaandi ina waawi ruttinde eɓɓaande sariya walla sakkitoore laawol ndee, mbele ene yuurnitee laawol ɗimmol. So keeweendi terɗe Sarɗirdu Ngenndi nduu jaɓii eɓɓaande ndee, sariya oo siifee, kadi saaktee e nder lajal dottangal e taƴetinnde ɓennunde ndee.

Kuulal 71 : Ko Hooreejo leydi taƴata dekere juuko kam e ngonka faayre, wonande lajal balɗe capanɗe tati (30), so heewii.
Parlema ina waawi ɓeydude ngaal lajal.
E ndu jogii hakke jooɗaade e oon sahaa, so tawii ndu wonaano e joɗnde.
Sariya ina dotti mbaawkaaji joltuɗi ɗi Hooreejo leydi rokkaa, paatuɗi e juuko e ngonka faayre.

Kuulal 72 : Ina waɗɗii Guwarnama hokkude Parlema kala ko ɗaɓɓi anndude e faamde nder huufo mum e golle mum, tuugaade e no laawol lelniri.

Kuulal 73 : Hitaande kala laawol gootol, e joɗnde lewru noowammbar, Mawɗo jaagorɗe ine waɗana Sarɗirdu ngenndi ciimtol golle ɗe Guwarnama mum yuɓɓini e hitaande ɓennunde ndee, o hollita heen kadi tuugnorgal golle makko wonande hitaande aroore ndee.

Kuulal 74 : Ko Sarɗirdu ngenndi naamnittoo Mawɗo jaagorɗe e kaɓɓondiral mum e jaagorɗe ɗee fof. Yawre e waɗɗiinde politigi feeñirta ko eggugol hoolaare walla jedditagol.
Caggal nde Joɗnde jaagorɗe nanondiri e haala, Mawɗo jaagorɗe gaddoo e yeeso Sarɗirdu ngenndi tuugnorgal golle guwarnama mum, e bayyinaango dawrugol kuɓtidinngol, so ine jojji.
Sarɗirdu ngenndi yedditortoo waɗɗiinde Guwarnama ko woote yedditaare.
Alaa e sago noon, kala ɗaɓɓaande yedditaare nde dipitee joɗɗini feññina haa laaɓta ndee tiitoonde (yedditaare), e siifannde joom mum. Ndeen ɗaɓɓaande waawata jaɓeede tan ko maa, ko famɗi fof, tataɓal (1/3) terɗe Sarɗirdu nduu ciifa nde.
Ɗaɓɓaande hoolaare e ɗaɓɓaande yedditaare fof mbaawata wooteede tan ko caggal waktuuji capanɗe nay e jeetati (48) dewɗi e ñalngu nde joɗɗinaa ndee.

Kuulal 75 (kesal) : Woote salaare walla jaɓgol yedditaare jibinta ko janndingol Guwarnama ɗoon e ɗoon. Ɗiin wooteeji tabitta tan ko nde keɓi ko ɓuri heewde e daaɗe depiteeji Sarɗirdu nduu. Ndeen noon limetee tan ko woote yedditaare walla daaɗe jaɓɗe yedditaare ndee.
Guwarnama liɓaaɗo oo jokkat golle gaadoraaɗe ɗee, haa nde Hooreejo Ndenndaandi oo toɗɗii Mawɗo jaagorde kam e Guwarnama keso.
So tawii ɗaɓɓaande yedditaare riiwtaama, siifnooɓe ɗaɓɓaande ndee mbawataa sakkitde ɗaɓɓaande hesere e nder ndeen joɗnde, so wonaa e yeeso sifaango e taƴetinnde aroore les ndee.
Caggal yeewtere nder joɗnde jaagorɗe, Gardiiɗo jaagorɗe oo gaddoo waɗɗiinde guwarnama mum e dow woote pawiiɗo e winndaande. Ndeen noon, ndeen winndaande hiisetee ko jaɓaama, so wonaa tawa won ɗaɓɓaande yedditaare joɗɗinaa e nder waktuuji noogaas e nay (24) dewɗi heen, wootaa, e dow sarɗiiji dottaaɗi e nder taƴetinnde adannde ngalɗoo kuulal.

Kuulal 76 : So tawii ɗum kewii, uddugol joɗle gaadoraaɗe walla keñoraaɗe ina jogii hakke leeltineede walla dirtineede ngam newnude ciynugol geɗe cifaaɗe e kuulal 75 ɗeeɗoo Doosɗe.

Kuulal 77 : So tawii Guwarnama waylaama laabi ɗiɗi (2) e nder daawal jaasngal balɗe capanɗe tati e jeegom (36) tawi rewiraa ko e woote salaare maa ɗaɓɓaande yedditaare, Hooreejo Ndenndaandi oo ina waawi fusde nduun Sarɗirdu, caggal nde o diisnondiri e Hooreejo mum.
So ɗum kewii, woote goɗɗe ina poti yuɓɓineede e nder balɗe capanɗe nay (40) so heewii. Caggal jonte tati (3) nde ndu toɗɗaa, Suudu Sardiyeeji hesuru nduu ina jogii hakke jooɗaade.

TIITOONDE V : PIƁONDIRE E NANONDIRE HAKKUNDE LEYƊEELE

Kuulal 78 : Ko laawol tan yamirta ciifgol piɓondire jam, piɓondire dente, piɓondire njulaagu, piɓondire walla nanondire jowitiiɗe e njuɓɓudi hakkunde leyɗeele, toɗɗiiɗe ngaluuji Dowla, nanondire baylooje mbaadi kuule sariya, jowitiiɗe e ngonka yimɓe kam e piɓondire jowitiiɗe e keeri Dowla. Ɗe mbaawata huutoreede tan ko caggal nde ɗe ciifaa walla ɗe njaɓaa.
Hay ɗaccitgol gootol, walla gostondirgol gootol, walla ɓeydugol gootol huunde e leydi ndii alaa qiima so wonaa ɓesngu nguu hollita jaɓii, rewrude e diisno ɓesngu.
Hono no jooporaa e taƴetinnde wattannde kuulal 2 ɗeeɗoo Doosɗe leydi, keeweendi coklaandi ndii ko joyaɓe nay (4/5) daaɗe celluɗe ɗee.

Kuulal 79  (Kesal): Caggal nde Hooreejo Ndenndaandi walla Hooreejo Sarɗirdu ngenndi walla tataɓal (1/3) sarɗooɓe jokkondiri e Diiso Doosgal ; Diiso Doosgal ne holliti wonde won nanondiral hakkunde leyɗeele waɗi nanondiral keeringal luurondirngal e Doosgal leydi, yamiroore ciifgol walla jaɓgol ngaal nanondiral waawi waɗde tan ko caggal nde Doosgal leydi ngal waylaa.

Kuulal 80 : Piɓondire walla nanondire ciifaaɗe walla jaɓaade e dow laawol, ɗo ɗe mbayyinaa ɗoo tan, ngoni dow sariyaaji leydi, e dow sarɗi ciifondiraaɗo oo ina siyna kala heen nanondiral walla piɓondiral.

TIITOONDE VI : KO FAYTI E DIISO DOOSGAL

Kuulal 81 (kesal): Diiso Doosgal waɗi ko terɗe jeenay (9). Manndaa mum ko duuɓi jeenay (9) tee waawaa hesɗitineede. Tataɓal (1/3) Diiso Doosgal ine hesɗitinee duuɓi tati kala.
Hooreejo leydi toɗɗotoo heen terɗe joy (5) tawi heen gooto sakkiti ɗum ko gardiiɗo luulndo demokaraasi ; heen gooto toɗɗotoo ɗum ko Mawɗo jaagorɗe ; terɗe tati (3) toɗɗotoo ɗum en ko Hooreejo Sarɗirdu tawi heen ɗiɗo sakkitta ɗum en, gooto heen fof, ko partiiji ɗiɗi luulndo garɗi ɗiɗaɓo e tataɓo ɓurɗi heewde sarɗooɓe to Sarɗirdu Ngenndi.
Terɗe Diiso Doosgal ine poti jogaade ko famɗi fof duuɓi capanɗe tati e joy (35).
Ɗe mbaawaa jeyaade e juɓɓule gardiiɗe partiiji politigi. Aɗe njogii hurum Parlema.
Ko Hooreejo Ndenndaandi toɗɗotoo Hooreejo Diiso Doosgal jeyaaɗo e terɗe ɗe o toɗɗii ɗee. E nder woote, so daaɗe potii, ɗo Hooreejo Diiso Doosgal heedi fof waawtotoo.

Kuulal 82 : Golle tergal Diiso Doosgal njahdataa e golle tergal Guwarnama walla Parlema. Ko laawol juɓɓule dottata golle goɗɗe ɗe njahdataa heen.

Kuulal 83 : Ko Diiso Doosgal toppittoo dewgol laawol toɗɗagol Hooreejo ndenndaandi. Ko kanngo yuurnittoo gullitaali, ko kanngo saaktata njeñtudi woote.

Kuulal 84 (kesal) : So yedditaare waɗii e dewgol laawol woote toɗɗagol sarɗooɓe, ko Diiso Doosgal ñaawata ɗum.

Kuulal 85 : Ko Diiso Doosgal reenata dewgol laawol diisno ɓesngu, ko kanngo saaktata njeñtudi mum.

Kuulal 86 (kesal): Hade laabi juɓɓule saakteede, e hade sarɗiiji Sarɗirdu ngenndi siyneede, eɗi poti tawo holliteede Diiso Doosgal mbele ine ƴeewtoo so ɗi luurondiraani e Doosgal leydi.
Ko noon kadi, Hooreejo ndenndaandi e Hooreejo Sarɗirdu ngenndi, walla tataɓal (1/3) sarɗooɓe Sarɗirdu ngenndi, ina mbaawi waɗtude sariyaaji ɗii e juuɗe Diiso Doosgal mbele ene ƴeewtoo so ɗi luurondiraani e Doosgal leydi, ko adii nde ɗi caaktetee.
E nder taƴetine ɗiɗi ɓennuɗe dow ɗee, Diiso Doosgal ine foti taƴde ɗum e nder lewru wooturu (1). Kono, so tawii ina heñoraa, e dow daɓɓaande Hooreejo ndenndaandi, lajal ngal ina artiree e balɗe jeetati (8). E ndiin mbaadi kadi, jettingol to Diiso Doosgal yowat lajal caaktugol ngol.
Diiso Doosgal ine jogii mbaawka heɓtinde luural ngal gooto e ñaawnooɓe ɓee holliti wonde won sariya mbaawka ñaawde luural ngal luurondiri e Doosgal leydi, loroowa hakkeeji e wellitaare ɗi Doosgal leydi gaddii.

Kuulal 87 : Kuulal kiisangal ine luulndii Doosgal leydi waawaa saakteede, waawaa siyneede.
Pellitte Diiso Doosgal mbaawaa wulliteede. Eɗe mbaɗɗii e laamu e denndaangal juɓɓule laamu e ñaawoore.

Kuulal 88 : Laawol juɓɓule dottata laabi njuɓɓudi e jiilgol Diiso Doosgal e laabi deweteeɗi faade e maggo, kam e laje taƴaaɗe ngam yettinde gullitaali.

TIITOONDE VII : MBAAWKA ÑAAWOOWA

Kuulal 89 (kesal): Mbaawka ñaawoowa jotondiraani e mbawka carɗinoowa e mbaawka ciynoowa.
Ko hooreejo Ndenndaandi gaddii ndimaagu ñaawooɓe.
Wallitta mo e ɗeen golle ko Diiso toowngo ñaawooɓe ngo o ardii.
Diiso toowngo ñaawooɓe ine jogii juɓɓule ɗiɗi, heen njuɓɓudi halfinaa ñaawooɓe taƴooɓe ñaawoore, ndiya njuɓɓudi halfinaa ñaawooɓe tuumorde.
Laawol njuɓɓudi maa dottu ngonka ñaawooɓe, lelna laabi njuɓɓudi e golle wonande Diiso toowngo ñaawooɓe, dow ɗooftaare fiɓnde ndimaagu njuɓɓudi ñaawoore.

Kuulal 90 : Ñaawoowo ɗoftotoo tan ko laawol.
E nder donngal makko, omo hisnaa e kala geɗe baawɗe heedde mo e hakkille makko.

Kuulal 91 : Hay gooto waawaa dummbeede e dow amdu e belaaɗe. Ko mbaawka ñaawoowa reenata wellitaare heeriinde, e dow ɗoftagol ndeeɗoo fiɓnde, kam e tuugaade no sariya lelniri.

TIITOONDE VIII : ÑAAWIRDE TOOWNDE

Kuulal 92 (kesal) : Ñaawirde Toownde sosaama.
Ine jeyaa e mayre terɗe ɗe Sarɗirdu ngenndi toɗɗotoo nder mum caggal kala kesɗitingol mum kuuɓtidinngol.
E ndu toɗɗoo hooreejo mayru e nder terɗe mayru.
Laawol juɓɓule dottata fotɓe jeyeede e Ñaawirde Toownde, kam e laabi no gollortoo, e laabi sariya ɗi waawi siynude.

Kuulal 93 (kesal) : E nder ciynugol ko o halfinaa koo, alaa fof gollal ngal Hooreejo leydi naamnittee so wonaa tawa o jamfi jamfa mawka.
Alaa baawɗo takkude mo so wonaa Sarɗirdu ngenndi, rewrude e suɓngo peeñcu, e jaɓgol keeweendi kiɓɓundi terɗe mum ; ñaawata mo ko Ñaawirde Toownde ndee.
E nder tabintingol golle maɓɓe, Mawɗo jaagorɗe e terɗe Guwarnama ngaddii denndaangal baɗe mum en ɗe ndewaani laawol, kiisaaɗe ko bonannde mawnde walla bonannde tan, saanga nde ɗe mbaɗaa ndee. Laawol cifangol dow ngol ene fawee e maɓɓe, kamɓe e waɗdiiɓe maɓɓe, so tawii feere maɓɓe ko jamfagol kisal Dowla. So ine yahdi e no wiyraa e ndeeɗoo taƴetinnde nii, Ñaawirde Toownde ine tonngii e firo bonanndeeji ɗii, kam e kuuge dottaaɗe, kuutorteeɗe e sahaa nde golle ɗee mbaɗaa.

TIITOONDE IX : JUƁƁULE DIISNETEEƊE

Kuulal 94 (kesal) : Saggitordu wullitteendu ndu terɗe jeenay (9) sosaama les njiimaandi Hooreejo Ndenndaani ndii, ngam lomtaade, hono no binndanɗe kuutorteeɗe ɗee lelniri ɗum nii, Diiso Toowngo Lislaam, e Masloowo Ndenndaandi e Saggitordu wullitteendu.
Ko Hooreejo Ndenndaandi toɗɗotoo Hooreejo oo e terɗe Saggitordu wullitteendu goɗɗe ɗee, wonande manndaa duuɓi nay, kesɗitintooɗo laawol gootol.
Donngal Saggitordu wullitteendu ko saaktude fatwaaji, hono caggitooje sariya diine, fawaade e jamirooje laawol Maalik.
E ndu yettinee gullitaali ɓiɓɓe leydi jowitiiɗi e luure ɗe ñawndaaka paatuɗe e jotondire hakkunde mum en e juɓɓule Dowla, walla renndo nokku e falnde, walla juɓɓule ndenndaandi walla kala njuɓɓudi kalfinaandi sarwiis ndenndaandi.
Saggitordu wullitteendu waawaa naatde e luural jettingal ñaawirɗe, ndu waawaa yedditaade ñaawoore taƴaande nder ñaawirɗe, kono e ndu waawi sakkitde wasiyaaji faade e ndiin njuɓɓudi toɗɗaandi.
Hooreejo Ndenndaandi e Guwarnama ine mbaawi hollitde Saggitordu wullitteendu nduu miijo faatungo e geɗal fiqhu, walla e luure hakkunde ɓiɓɓe leydi e njuɓɓudi laamu. Ngoon miijo ine foti yettineede e nder lajal balɗe sappo e joy.
Laawol juɓɓule maa laɓɓitin njuɓɓudi e laabi gollorɗi Saggitordu wullitteendu nduu.

Kuulal 95 (kesal) : So Hooreejo Ndenndaandi oo ɗaɓɓii, Diiso Faggudu e Renndo e Sato ine rokka miijo mum e eɓɓaaɗe sariya, kam e jamirooje sariya, walla e dekereeji paatuɗi e faggudu e renndo e sato, kam e cakkitooje sariya paatuɗe e ɗuum, ɗi ngo hollitaa.
Diiso Faggudu e Renndo e Sato ina waawi toɗɗaade gootal e terɗe mum yo yettinoy miijo Diiso ngoo yowitiingo e eɓɓaaɗe walla cakkitooje sariya ɗe hollitaa, to batuuji parlema.

Kuulal 96 (kesal) : Hooreejo ndenndaandi oo ine waawi kadi diisnaade Diiso Faggudu e Renndo e Sato ko fayti e kala geɗal toɗɗingal faggudu e renndo walla sato, goƴngal Dowla kaa.
Ko laawol juɓɓule dottata yuɓɓo terɗe e laabi golle Diiso faggudu e renndo e sato.

Kuulal 97 (kesal) : Goomu ngenndi toppitiingu Jojjanɗe Aadee ko njuɓɓudi ndiisneteendi, ndimɗundi, toppitiindi ƴellitaare e ndeenka Jojjanɗe Aadee.
Ko laawol juɓɓule dottata yuɓɓo terɗe e laabi golle Goomu ngenndi toppitiingu Jojjanɗe Aadee.

TIITOONDE X : RENNDOOJI NOKKU

Kuulal 98 (kesal) : Renndooji nokku ɗi Ndenndaandi ndii ko kominaaji e diiwanuuji. Ko laawol sosata kala renndo nokku woɗngo.
Ko diisooji piilaaɗi fawaade no laawol lelniri nii njuɓɓinta renndooji nokku Ndenndaandi ndii, e dow wellitaare.

TIITOONDE XI : BAYLUGOL DOOSGAL NDENNDAANDI NDII

Kuulal 99 (kesal) : Cakkitgol baylugol Doosgal leydi ine waawi ummoraade e Hooreejo Ndenndaandi walla e terɗe Parlema.
Alaa fof eɓɓaande baylugol Doosgal leydi nde terɗe Parlema cakkiti, waawi yeewteede tawi ko famɗi fof tataɓal (1/3) sarɗooɓe ciifaani ɗum.
Alaa e sago tataɓe ɗiɗi (2/3) sarɗooɓe ngoota eɓɓaande baylugol Doosgal leydi, nde nde waawa holliteede woote diisno ɓesngu.
Alaa fof baylugol Doosgal leydi waawi ummaneede so tawii engol firta leydi ndii, walla lora kisal mayri, walla bonna mbaadi juɓɓule ndennndaandi ndii, maa mbaadi demokaraasi Muritani tuugiiɗo e keewal miijooji politigi, walla fiɓnde lomlomtondiral e jappeere laamu e ko jokkii heen, hono fiɓnde dottunde manndaa Hooreejo Ndenndaandi e duuɓi joy, manndaa baawɗo hesɗitineede laawol gootol fat, hono no holliraa e kuule 26 e 28 gonɗe dow ɗee.

Kuulal 100 : Baylugol Doosgal leydi timmata ko caggal nde keeweendi daaɗe woote celluɗe ngootani ɗum e nder woote diisno ɓesngu.

Kuulal 101 (kesal) : Kono tan eɓɓaande baylugol ngol hollittaake woote diisno ɓesngu so tawii Hooreejo Ndenndaandi ndii fellitii hollitde ɗum Parlema ; e oon sahaa, eɓɓaande baylugol ndee jaɓetee tan ko nde heɓi keeweendi joyaɓe tati (3/5) daaɗe celluɗe.

TIITOONDE XII : LELNANƊE JOOFNIRƊE

Kuulal 102 (kesal)
Laawɗirɗe kam e laawɗingol kuutorteengol e nder Ndenndaandi Lislaam Muritani ene keddoo huutoreede, ɗoon ɗo mbaylaaka fawaade e mbaadiiji binndaaɗi e Doosgal leydi ngal.
So ene moti, sariyaaji gadiiɗi Doosgal leydi ngal ene poti wayleede mbele eɗi njahda e jojjanɗe kam e bellitte gonɗe e Doosgal leydi ngal e nder lajal ngal diwataa duuɓi tati, tuggi ñalnde kaa sariya ka Doosgal leydi saaktaa.
So tawii waylooji joopaaɗi e taƴetinnde ɓennunde ndee mbaɗaaka e nder lajal dottangal ngal, mo woni kala ina waawi hollude Diiso Doosgal leydi ɗiin sariyaaji mbele ene ƴeewtoo jahdugol majji e Doosgal leydi. Lelnanɗe biyaaɗe njahdaani e Doosgal leydi ɗee potaani tabitineede.
Ngol laawol sariya siynirtee ko wonde ɗum Doosgal Ndenndaandi Lislaam Muritani.

Tesko : Ngal Doosgal leydi Muritani fulaa ko e hitaande 2023. Kanngal woni cakkitiingal