Tuggi 14 sulyee haa 28 sulyee 2022 jokkorde pelle pinal (Fedde Ɓamtaare Pulaar he Muritani (FƁPM), Fedde Ɓamtaare Ɗemngal e Pinal Sooninke (AMPLCS) e Fedde Ɓamtaare Ɗemngal Wolof (APROLAWO)) yuɓɓinii lappol tuggan maa Ɓoggee, Bahbaaɓe Looti, Kayhayɗi, Sehilbaabi, haa Kiifa. Pelle ɗee ine ngondunoo e sete GIZ (Ballal leydi Almaañ). Faandaare lappol ngol ko caaktugol dallinannde pelle pinal ɗee e hirjinde ɓesngu nguu ko faati e laawɗingol ɗemɗe ngenndiije Pulaar, Sooninke e Wolof kam e naattingol mum en he nder jaŋde leydi ndii.
Faandaare lappol huuɓtodinnde lappol ngol ko tiiɗtinde kattanɗe jagge pelle ɗee he nokkuuji ɗii mbele aɓe mbaawa sarde no haanirta nii dallinannde laawɗingol laawɗingol ɗemɗe ngenndiije e naattingol mum en he nder Tippudi nehdi e jaŋde Muritani
Paandaale lappol ngol keeriiɗe ko :
– hollitde paandaale dowrowe dallinannde ndee, kam e njeñtudi ñalɗi diisnondiral ;
– sakkitde feere mbele pelle jeyaaɗe he fonadh ɗee kala ine ndarodoo e pelle pinal ɗee nder cargol dallinannde ndee, ɗe lelnida tuugnorgal golle ;
– softinde juɓɓule pelle ɗee e lelnidde e mum en tuugnorgal hirjino nokkuuji mum en ;
Ngam yettaade ɗee paandaale, lappol eɓɓunoo ko hirjinde :
– Jiilirɗe Fonadh he nokkuuji 5 ɗii : Ɓoggee, Baabaaɓe, Kayhayɗi, Sehilbaabi, Kiifa ;
– Cate pelle ɗee taweteeɗe he nokkuuji jillaaɗi ɗii ;
– hoohooɓe wonɓe he nokkuuji ɗii : hoohooɓe laamu e kominaaji ;
– e sosde juɓɓule kese : cate maa peŋɗe pelle ɗee.
Keblugol maggol :
Miijo yuɓɓinde lappol he nder leydi ndii ummorii ko he joɗnde Mooɓondiral 7ɓiire FƁPM, nde cate ɗee ngoytii meeɗaa yilleede he duuɓi 20 cakkitiiɗi ɗii. Ɗuum addani Yiilirde Ngenndiire FƁPM waɗde he tuugnorgl mum njilluuji. Feede lappol jaɓaa he tuugnorgal Goomu dallinannde fedde ndee. Caggal ñalɗi diisnondiral, yimɓe heewɓe kadi teeŋtini miijo lappol he gure daande maayo ɗee. Miijo ngoo hollitaa, rewrude e Fonadh, GIZ (Njuɓɓudi balle leydi Almaañ he Muritani), ɓe njaɓi wallitde to bannge jolngo e jippinde e ñaamdu e yardu lappol ngol.
Yahnoo e lappol hee ko :
– Bookara Aamadu Bah, hooreejo FƁPM
– Suraaxe Usmaan Jaara, tergal Fedde sooninkooɓe (AMPLCS)
– El Buu Mammadu Ndaw, tergal Fedde wolofooɓe (APROLAWO)
– Muusaa Jibi Taal, tergal FƁPM
– Sete GIZ (yimɓe 3)
Ko dañaa : gaa gaa hirjingol ɓesngu nguu e sifaa kuuɓtodinɗo mbele daranoo paandaale dallinannde ndee, hono laawɗingol ɗemɗe ngenndiije pulaar, sooninke e wolof kam e naattingol mum en he nder TNJ, lappol ngol hirjinii jannginooɓe, hoohooɓe nokkuuji ɗii, pelle taweteeɗe he nokkuuji ɗii, haa teeŋti e pelle jeyaaɗe e Fonadh.
Batuuji mbaɗdaama e jiilirɗe Fonadh (Ɓoggee, Baabaaɓe, Kayhayɗi, Sehilbaabi, Kiifa) e tawtoreede pelle keewɗe jeyaaɗe e Fonadh. Caggal ɗiin batuuji, lappol ngol nelnidii e maɓɓe tuugnorgal njilluuji ɓe poti waɗde caggal lappol ngol he nokkuuji catiiɗi walla leeɗe walla he dente goɗɗe ngam saaktude dallinannde ndee. Nafoore majjum ko yaajnude daraniiɓe golle ɗee.
Hoohooɓe nokkuuji ɗii kala njokkondiraama : waaliiji, haakemaaji, haa teeŋti noon e meeruuji gure ɗee : meer Ɓoggee e sukkuɓe mum, meer Baabaaɓe e sukkuɓe mum, meer Haayre Mbaar, meer Kayhayɗi e sukkuɓe mum, meer Sehilbaabi, meer Kiifa, meer Barkewol (tawtoraaɗo batu kuuɓtodinngu nguu). Meeriiji ɗii tawtoraama joɗle ɗee rewrude he diisneteeɓe mum en (konseyeeji), huniiɓe saaktude dallinannde ndee.
Jannginooɓe : lappol teeŋtiniino bismagol jannginooɓe e dente hee. Ɓe nootiima no feewi he joɗle ɗee . Faayndaare ndee ko mbele ɓe keblanoo naatnugol jaŋde ɗemɗe ɗee he nder TNJ, ɓe naata pelle ɗee, ɓe mballita cargol dallinannde ndee, ɓe mballita ñawndande pelle ɗee caɗeele jannginooɓe.
Coftingol cate jillaaɗe ɗee : Ɓoggee, Baabaaɓe, Seeno Busooɓe, Garlol, Fonndu, Likseyba, Kayhayɗi, Jowol, Sehilbaabi, Kiifa, Barkewol…
Cosgol cate : Gural, Sahre Ndoogu, Calgu, Haayre Golleere, Haayre Mbaar, Gufaafa, Worti…
E sifaa laaɓtuɗo, lappol ngol ko ɗee geɗe yettini joɗle ɗee :
– Kollitgol arɓe he lappol hee :
– Kollitgol pelle ɗee : cosaaɗe, wonande FƁPM (1974, heptinaa 1976), wonande AMPLCS : 1978, wonande Aprolawo, 1980. Gila ndeen ko kañje ngollodtoo.
Kuule 1979 : Darnde majje ine jeyaa e ko addani laamu Haydalla fellitde naatnude ɗemɗe ngenndiije ɗee he nder Tippudi nehdi e jaŋde leydi Muritani e hitaande 1979, Duɗal ɗemɗe ngenndiije sosaa ngam heblude naatnugol majje he nder jaŋde leydi ndii. Duɗe jarriborɗe udditaa. Duɗe ɗee ɓetaama cili ɗiɗi : hitaande 1984 biro Unesco gonnooɗo to Ndakaaru ine wiyee Breda ɓetii ɗe, caggal ɗuum, e hitaande 1988 jaagordu jaŋde Muritani e hoore mum ɓetii jaŋde ndee : ɓe ceedtiima jaŋde ndee ine yuumti, ɓe mbasiyii nde nde huuɓtodintee.
Mbayliigu 1999 : Ɗuum fof haɗaani laamu fusde DƊNG he hitaande 1999 e uddude duɗe seeɗa janngintooɗe ɗemɗe ngenndiije ɗee haa laɓi e hitaande 2005. Nii woni gila ndeen, ko arab tan e farayse seeɗa keddii he janngirɗe leydi ndii. Gila ndeen, hitaande kala arnde tolno sukaaɓe ɓee ine ɓeydoo leefde, haa yettii nokku ɗo mbaaw-ɗen wiyde « alaa ko woodi hannde ».
2008, Dallinannde pelle pinal : Ko ɗuum addani pelle pinal ɗee ummanaade, e hitaande 2008, winndude dallinannde laawɗingol ɗemɗe ngenndiije e naattingol mum en he duɗe laamu, e sarde ɗum. Gila ndeen ko heen wonaa. He darorɗe 2020 pelle ɗee pelliti teeŋtinde darnde cargol ngol, ɗe lelni feere, ɗe cosi goomuuji potɗi waɗde golle ɗee : jokkondiral he hoohooɓe laamu, e hoohooɓe leƴƴi ɗii, e pelle politik, e fiilaaɓe (depiteeji), e pelle renndo siwil, e jooɗaniiɓe leyɗe mum he Nuwaasoot, e hoohooɓe renndo (seernaaɓe, …), e jaaynooɓe…
