Muusaa Tarawele, jibnaa ko ñalnde 25 settaambar (siilto) 1936 to wuro Sebetu, nder diiwaan Kaay, hirnaange Mali hedde keerol hakkunde mum e Muritani. O hooti e joomi makko ko ñalnde 15 settaambar 2020 to Bamako, laamorgo Ndenndaandi Mali, balɗe sappo ko adii omo daña duuɓi 84. O woniino hooreejo Mali hakkunde 1968 haa 1991.
Holi Muusaa Tarawele ?
Muusaa Tarawele ko Malinke, baaba makko woniino koninke nder konu Farayse gila leyɗe men keɓaani jeytaare mum en. Nde o joofni jaŋde leslesere, kanko ne o naatii konu Farayse he hitaande 1954, tawi omo yahra he duuɓi 18 tan. O nawaa duɗal sukaaɓe koninkooɓe to wuro Kati. Caggal ɗuum o nawaa Fréjus to Farayse janngoyde beesoyaagal konu he 1960.
Muusaa Tarawele takkanaa galaŋ les-liytenaa (sous-lieutenant) nde ummitii Farayse, refti heen ko liytenaa he 1963. Nde wonnoo hooreejo Mali oon sahaa ko Moodibo Keyitaa, ngenndiyanke daraninooɗo jeytaare Afirik, o neldaa leydi Tansani ngam wallude toon haɓantooɓe jeytaare mum en. Ko caggal ɗuum o arti Kati, o toɗɗaa jannginoowo konuyankaagal.
Hooreejo Mali 1968 haa 1991
Nde wonnoo Farayse e cibooji mum hono Hufuwet Bogni e Senngoor njiɗaa Moodibo Keyitaa sabu mum yiɗnoode yaltude « CFA » caggal nde Senngoor bonni ngootaagu Mali e Senegal, ɓe mballondiri ngam liɓde mo. Ɓe ƴakki nofuru Liyetnaa Muusaa Tarawele haa ardii kudetaa ñalnde 19 nofammbar (Jolal) 1968. Ɓe liɓi Moodibo Keyitaa, Muusaa Tarawele toɗɗaa hooreejo Goomu Koninkooɓe ngam wellitaare Ngenndi. Omo ɓosa haa o waɗtaa Hooreejo leydi ñalnde 19 settaambar 1969. O takkanaa galaŋ Kolonel, kanko e yahdiiɓe makko haa teeŋti he Ceekoro Bagayoko e Kisima Dukara. Ɓe pirti laa wol dawrugol Moodibo Keyitaa sosnoo, laawol jeytaare e ndenndaagu faggudu e renndo.
Ko ndeen dille dawrugol fof karminaa, ndartinaa. Laamu kiisngu lelnaa. Sunnotooɓe mbaɗti naatde hay nder duɗe ngam heɗaade ko jannginooɓe kaalata. Nde wonnoo ɓuri salaade mo fof ko jannginooɓe e almuɓɓe mum en, ko he ɓeen ɓe ɓuri waɗtude hakkille.
He hitaande 1971, o takki Gardiiɗo Jagge makko yiɗde waɗde kam ne kudetaa, Yoro Jakitee nanngaa, nawaa nder dummbirde Tawdenni, rewo goɗɗuɗo leydi Mali. Woppaaka haa sankii toon he hitaande 1973 caggal leɓte kiisɗe.
Kono yooro bonngo joli nder Mali he kitaale1972-1973, leyɗeele Orop e Aarabeeɓe mballi ɓe, kono fof haaɗti ko he jiifaaji beesɓe (ofiseeji) koninkooɓe. Ko ndeen Muusaa Tarawele e laamu mum mbayli Doosgal leydi ndii, wooteeji kuuɓɗi mbaɗaa, juumtuɗe e njeñtudi daaɗe 99% ( ?). Ndenndaandi ɗiɗmiri sosaama. Yamiraa tan ko heerto (lannda) dawrugol wooto, woni UDPM (Dental Demokarisi Ɓesngu Mali). Hooreejo ina suɓee duuɓi joy fof. Yahdata e UDPM ko Dental ngenndiwal Rewɓe Mali, kam e Dental Ngenndiwal Sukaaɓe Mali. Ko alaa-e-sago rewɓe e sukaaɓe naata he ɗee pelle, so ɗuum alaa payree dummbirɗi.
Ko ñalnde 16 mee (duujal) 1977, Hooreejo Moodibo Keyitaa sankii. Kono haa jooni laaɓaani no o maayri nder dummbirde gila 1968 (duuɓi 9 omo uddaa kiɓɓal), tawi omo yahra he duuɓi 62 ŋaddet. Mali fof laawii, ujune-ujune yimɓe njiɗi tawtoreede janayse makko. Kono koninkooɓe calii, haa woodi kadi nanngaaɓe njerƴaa he dummbirɗi. Seeku Tuure e Hufuwet neldi sete tawtoraa janayse Moodibo Keyitaa, kono ɗum welaani Muusaa Tarawele. Yimɓe fof kawri Moodibo Keyitaa ko baraaɗo. Ko ɗuum addani Muusaa Tarawele haalde e Rajo Mali ngam hollirde ko jofe makko ñawi haa foofaandu makko dartii. Kono alaa jaɓɗo ɗum.
Ko he 1978 sehilaaɓe doolnuɓe puɗɗii yiylaade yandinde mo. O tinti ɗuum, o nanngi ñalnde 28 feebariyee (colte) 1978 gardiiɗo nebbiso hono Ceekoro Bagayoko, e Jaggal Ndeenka hono Kisma Dukara. Ɓe takkaa waɗde moojobere ngam liɓde mo. Ɓe mbaraa.
He wooteeji hoore-leydiyaagal gadani Ndenndaani ɗiɗmiri, ko kanko gooto woni ƴamoowo. O udditi dingiral dawrugol, haa addani ngendiyankooɓe wayɓe no Alfaa Umaar Konaare toɗɗeede Jaggal Ñeeñal e Pinal. Kono o ɓooyaani heen, o ɗekki, o naatti he luulndo suuɗiingo. Gooto he sanɗaaji ngenndiyankooɓe Mali jaggaa waraa ñalnde 17 marsa (mbooy) 1980, oon woni Abdul Kaariim Kamara lollirɗo Kabraal. Duuɓi ɗiɗi pawtii heen, o takkani hoore makko galaŋ Seneraal. Ko ɗoon hankadi ngenndiyankooɓe Mali ummanii hare.
He 1990, tawi hankadi dille dawrugol keeriiɗe njamiraama, awokaa biyeteeɗo Muntagaa Taal sosi CNID (kawtal ngenndi kam muuyaaɗe demokarasi). Abdarahmaan Baaba e Alfaa Umar Konaare cosi ADEMA (maalde ngam demokariisi he Maali). Ɗee pelle dawrugol ɗiɗi ngari njanti he AEEM (fedde almudɓe e sanɗaaji Mali) e AMDH, (fedde Malinaaɓe ngam hakkeeji aadee). Seppooji e ɗekki golle puɗɗii, njerɓini laamu Muusaa Tarawele. Ndaranii yo dille dawrugol fof njamire, yo dummbaaɓe sabi dawrugol njaltine, ekn.
« Kudetaa » jolii he 1991
Ñalnde 22 mars (mbooy) 1991, ujune-ujune sanɗaaji njalti he mbeddaaji Bamako, poliseeɓe e koninkooɓe njani he maɓɓe, mbari he maɓɓe ko ina tolnoo he yimɓe 200. Tuggi oo ñalawma haa woni balɗe tati, ñalnde fof ko seppo, ñalnde fof yimɓe ina mbaree. Haa rewɓe naati heen caltii ɓiɓɓe mum en ina mbaree ina ndummbee. Ko nih huunde he beesɓe koninkooɓe nanngi Muusaa Tarawele ñalnde 26 marsa 1991.
Muusaa Tarawele uddoyaa dummbirdu wuro Markala, sara Segu. Ko nih Muusaa Tarawele ñaawaa he feebiriyee (colte) 1993 (eɗen tawaa ndee ñaawoore) ngam tuumeede warngo yimɓe heewɓe, o ñaawaa warngo, kanko e jom-suudu makko Mayram Tarawele. O fawaa kadi o wontaa waawde wootde, alaa kay ko haali wootaneede. Kono kanko o holiiti ko hay dara o waɗaani. O wiyi ko moojobere luulndo e Faraysenaaɓe liɓi mo.
Nde Alfaa Umar Konaare fiilaa Horeejo Mali, o yurmaa Muusaa Tarawele, o waɗti dummbo mum kaaɗdi nguurndam, cagaal ɗuum o yaafii mo he lewru mee 2002. Wiyaama noon o joñii fotde miliyaruuji ɗiɗi dolaar, ina hawra 600 miliyaar uguya ɓooyɗo oo. Gila o jaggaa noon won heerto (lannda) dawrugol sosaa he gardagol Shogel Mayga, ina wiyee MPR (dillere ngam Ndenndaandi), ngo hujjikintoo ko Muusaa Tarawele. Oo Shogel Mayga jeyaa hannde ko he fedde M5-RFP.
Ciftinen noon Sheek Moodibo Jaara, gorko mo NASA, meeɗnooɗo jeyeede he ƴamatnooɓe Hoore-leydiyaagal, resi ko ɓiyi Muusaa Tarawele. Nde o yaltinaa dummbirdu, laamu rokki mo galle pattamlamo to legal Jikoroni-Paaraa (ɗo yoga he beesɓe konu Mali koɗi) o hoɗi ɗoon.
Aamadu Malal Gey
