En mbiyiino, e winndannde men yawtunde, yo en nangto woto en njiileede njanen, Alla e jaawgol no Leydi men ndii yirlortoo Naange men ngee nii. Sibu en mbiyiino wonde Leydi men ndii (ɗum noon gooto e men kala wondude e Leydi ndii) ina « siirtoo » hakke 107 000 km waktu kala ! Woni ñalawma kala mo Alla tagi, gooto e men kala ina ɓosa, ñalnde kala, fotde miliyoŋaaji 2,6 km dow bolol ommbol ngol Leydi rewata so ina taaroo Naange ngee (wonaa e nder faru hono no mbiyruno-ɗen ngam dottude nii).
Kono gasaani. Leydi men ndii, no denndaangal kuuje Yuɓɓo naange keddiiɗe ɗee nii, ina taaroo hoodere mum, hono Naange… Naange ngee ne ina doga, ina taartoo rijilde galaksiire wondude e teemedde miliyaare (miliyaaruuji) koode goɗɗe. Naange men ngee (Nangto-ɗee !) taartotoo jiiryiirngal men ngal (galaksi men ndii) ko e nder 230 miliyoŋ hitaande (Yolnde hakkunde Naange e wuddu galaksi men ndii ko 26 000 hitaande-annoore. Wudduwol galaksi men ndii ko 100 000 hitaande annoore !). Ko Naange men ngee tagaa faade jooni wonii hedde miliyaaruuji 4,6 hitaande ; ɗum noon, gila ndeen faade jooni, ko hedde laabi 20 fat Naange men ngee taartii galaksi men ndii. Ina wiyee wonde njaaweendi Naange ngee e ngolɗoon taartagol ko hedde 900 000 kiloomeeteer waktu kala (250 km e nder leƴƴannde kala).
Hol njaaweendi men nder faru men hee ?
E joofirde, jiiryiirngal men ngal, hono Fedannde Malaaɗo (galaksi men ndii) kadi (hono no jiiryiirɗe keddiiɗe ɗee nii) ina njirloo nder faru. Fedannde malaaɗo kañum e Galaksi keediiɗo mum, hono galaksi Andromed (Andromède) ina pooɗondira (hakkunde majji ko 2,5 miliyoŋ hitaande annoore), gooto e majji fof ina doga 400 000 kiloomeeteer waktu kala (112km/leƴƴannde) feewde e goɗɗo oo. Nii woni, e nduuɗoo dogdu, maa jiiyiirɗe ɗiɗi ɗee cokkondir ɗoo e miliyaaruuji 3 haa 4 hitaande. So ɗe cokkondirii, ɗe ndenta, ɗe ngonta jiiryiirngal gootal !
Ɗum noon, hay huunde daraaki ɗo gootol, fof ko ko dillata, fof ko ko dogata : Leydi ina yirloo e hoore mum, ina taartoo Naange kadi (30km/s, woni 100 000 km/w) ; Naange ina taartoo jiiryiirngal (230km/s) ; Jiiryiirngal men e Jiiryiirngal Andromed ina ndoga faade wuddu Dental Nokkuwal (65km/s)… Ɗeen Dente nokkuyeeje kadi ina tiindii e ñukkulle-ɓuje biyeteeɗe Cantaurus e Shapley (627km/s)… Ko ɗoo lonngorɗe aadee en kaaɗi e oo sahaa. Ko Alla tan woni Ganndo !
Firooji e Faccirooji
Ñukkulle jiiryiire (amas de galaxies)
Ñukkulle jiiryiire ko dental fotde teemedere jiiryiirngal, tamondirɗe, ɓaajondirooje (pooɗondirooje). So timmaani 100 wiyee Dental Galaksiiji. Ɗee ñukkulle ina maantiniri mbaadiiji keewɗi keeriiɗi (murli, kiɓɓe, ekn). Ɗe tagaama ko ina ɓura miliyaaruuji 10 hitaande ko famɗi fof. Ɗee ñukkulle ina mbaawi waɗde dente ɓurɗe mawnude ɗe innirten ñukkulle-ɓuje.
Jiiryiirngal men jeyaa ko e Dental jiiryiire biyeteengal Dental nokkuwal (Groupe Local) (a ngal waɗi fotde 30 jiityiirngal). Dental nokkuwal ngal ne jeyaa ko e Ñukkulde-ɓujere wiyeteende Ñukkulde-ɓujere Wirjin (superamas de la Vierge).
Peccitagol ñukulle jiiryiire nder tageefo (Univers) nanndaani : ina waɗi nokkuuji ɗo ñukkulle keewi, cukki, ina waɗi heen nokkuuji mehi walla cerwuɗi.
Gaa gaa jiiryiire ɗee, ñukkulde jiiryiire ina waɗi gaasuuji gulɗi no feewi (hakkunde miliyoŋaaji sappo haa teemedere degere Kelvin), kono ko gaasuuji koyɗi.
Hitaande annoore ko ɓetirgal njuuteendi : ko yolnde annoore taccata nder hitaande, hedde 9 467 280 000 000 km
Kelmeendi
- – Jiiryiirngal (moɓɓolde koode) : galaxie
- – Dental Nokkuwal (Dental jiiryiirɗe) : Groupe local
- – Tageefo : Univers
Tesko : Leydi ina taaroo Naange : ñalawma kala fotde miliyoŋaaji 2,6 kiloomeeteer !
Naange ina taaroo Fedannde Malaaɗo (Voie lactée) : ñalawma kala fotde 22,6 miliyoŋ kiloomeeteer !
