Ñalnde aset 17 settammburu 2016, mawninaama hitaande jeetaɓiire nokku Jeeriyel Tummbere. Fedde Jeeriyel Tummbere e gardagol Ceerno Njaay Saydu Aamadu lollirɗo Gelongal Fuuta, hebliima tigi rigi ngam yuɓɓinde ooɗo ñalawma baɗɗo faayiida, e ngam jaɓɓaade hoɓɓe tijjanooɓe ɓee. Eɗen ciftina wonde nokku Jeeriyel ina anndiraa koode tati, jaale mawɗe to bannge daartol Fuuta. Ɓeen ngoni Ceerno Sileymaani Raasin Baal, Sammba Gelaajo Jeeji e Ceerno Maalik Gallu Bah. Kewu nguu wonii kadi fartaŋŋe ñaantude Sammba Gata Bah gonnooɗo hooreejo catal Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani ko ina ɓura duuɓi 30, hooreejo teddungal catal ngal e oo sahaa.
Jeeriyel ko nokku mo faayiida mum ɓeydotoo ñalawma kala. Ndeeɗoo maanditaare hikka ina wonndi e sifaa keeriiɗo, so tawii a yeeɓii ngooɗoo ayaawo : Duunde ina lommbii nder ndiyam Fori, tuma nde Jeeriyel siŋkii, suɗii, leɗɗe mbewi mbilti, kuɗooli cuddi leydi. Mawɗo Teen Yuusuf Gey wiynoo Jeeriyel ko kaawiisa tigi, ko golle Joomiraaɗo toowɗo oo.
Hikka, musiɓɓe heewɓe nootitiima e noddaangu hijjoore Jeeriyel. Eɗen mbaawi limtude heen Kayhayɗi, Baabaaɓe, Ndulumaaji Demɓe, likseyba, Lobbudu Barogal, Baabaaɓe, Ɗalhaya.
Hoohooɓe tedduɓe tawtoraama ñalngu nguu, ɓeen ngoni : Profeseer Mammadu Yuuri Sal, jannginoowo to duɗal toowngal Gaston Berger mo Ndar, baɗɗo wiɗto ko feewti e Ceerno Sileymaani Baal, e Musiɗɗo Umaar Joop, hooreejo Rajo Doɗel Ɓamtaare FM, musiɗɗo Bah Sammba Haaruuna arii e innde Rajo Gorgol, musiɗɗo Demmba Sanngoot mo Ɗalhaya.
Hoɓɓe ɓee puɗɗii yettaade ko gila kikiiɗe aljumaa, ɓe mbaɗanaama teddungal baɗngal faayiida. Hoɓɓe njeewtidii, ngandondirii haa jenngi, golle ɗee puɗɗii ko subaka aset 17. Caggal kacitaari dental ngal tiindanii Fori, laaɗe njolaa. Ndeen yimɓe njettiima, idaa juureede ko rawda Ceerno Sileymaani Baal, duwaawu waɗaa, refti heen ko njillu to Ɓokki Sammba Gelaajo jeeji, ɓokki kii e ballal Alla, fuɗɗiiima mawnude, ki dañii tooweeki ko ina abboo e meeteruuji tati.Dental ngal sakkitorii ko juuraade lelnde Ceerno Maalik Gallu Bah e wonndiiɓe. Nokku fof jettaaɗo Gelongal fuuta waawii ruttanaade yimɓe ko kewnoo to bannge daartol, ngam faamde tigi rigi darnde ɗeeɗoo jaale tati. Kala heen nokku jettaaɗo, duwaawu waɗaama.
Ndeen yimɓe ngartii wuro, tawi ko Jiingenaaɓe ina ndarii, ina mbaɗi lasi ngam jaɓɓaade hoɓɓe ɓee, Sammba Haggaa ina lotta daande. Duɗal Pulaar e gardagol ceerno Abuu Sellee Njaay waɗii ko yooɗi, ɓe mbaɗii ñaantugal maɓɓe, ɓe ngaddori lehe e kore ina mbaɗi ñameeje men hanki (ñiiri bunaa ndeemiri, kodde ñebbe, wowru kodde samme e keddam).
Profeseer Mammadu Yuuri Sal waɗii yeewtere e Ceerno Sileymaani Baal, o ɓuri tuugnaade ko e golle makko tiiɗɗe ɗe o waɗi. O wiyi wonnde yiyande oo Ceernaajo mawɗo, daɗi jiyanɗe keewɗe to bannge Demokaraasi e ɗowgu moƴƴu. E miijo makko, hannde yimɓe potaani yejjitde Ceerno Sileymaani Baal.
E sahaa mo Ceerno Sileymaani Baal haali ngo miijo, e nder aduna oo, haa teeŋti e hirnaange Afrik ko doole kuutortenoo, potal woodaani. Ceerno Sileymaani Baal ko paarnorteeɗo, e wiyde makko, aadee foti ko rimɗude, hay gooto fotaani jiimeede, o haɓii e deeniyaŋkooɓe, e safalɓe e oropnaaɓe. Ceerno Sileymaani Baal e wonndiiɓe mum mbiyi ko ngaccee fuutankooɓe ndimɗa, demokaraasi ko yo renndo jey hoore mum. O haalii : hol no laamu foti hokkireede ? Hol potɗo rokkeede laamu ? Profeseer haalii wonde eɗen poti siftorde e mawninde jaambareeɓe men. Sukaaɓe ina poti janngude pilñitte Orop.
Eɗen ciftina wonde Profeseer Mammadu Yuuri Sal winndii deftere e Ceerno Sileymaani Baal. Sammba Haggaa e Demmba Sanngoot kaalii, mbasiyiima, njaarii Njaay Saydu Aamadu.
Njaay Saydu Aamadu
