Koleraa ko ñawu mbonngu, ndaaɓoowu caabatoongu ndogu reedu kiisngu, e tuure fakitnde. Mbaadiiji keɓgol ñawu ngu (no ñawu ngu raaɓrata). Koleraa heɓrotoo ko :
– juuɗe caltiɗɗe ; ñamri ufndi ; ndiyam ɗam senaaki ;
jotondirde e tuure maa walla kuudi gonnduɗo e rafi o ; Rakkere senaare. Maale Ñawu ngu Koleraa heftinirte (anndirteeɗ ko :
- kuudi mbosiri seeɗa, caggal mum ɓesdoo sanne (wonta ndiyamɗ,
- tuure saɗtunde saabotoonde Rakko ndiyam, joofira donkitgol ɓernde, maayde rewa heen.
- Sifaaji Rakko ndiyam saɗtungo mo sellaani o. Ko ɗee maale anndirtee ndiyam makko gasii; ko nii ɗe ndeggondirta e neɗɗo mo sellaani o, so fuɗɗiima feeñde law yo o joom mum nawe to cofroowo:
- ɗomka ; hunuko e ɗemngal joorngal (alaa joodi maa tuutaali) ; ɗuure naattunde (wonannde sukaaɓe ɓe keɓaani hitaande); taare seeɗa , maa walla nii nattude taaraade ; ɓanndu wonta ñorɓolli ; bojji walla gulaali, maa haala famɗita ; gite e juuɗe ɗe ndillataa
Doosɗe laaɓal. Ngam waawde daɗde e daɗnude ɓesngu, ɗee doosɗe laaɓal ina poti reweede :
- toppitaade laaɓal galle ;
- reentaade yarde ndiyam barirɗe tawi mbaɗaaka ordisawel (toɓɓe tati ordosawl liiteer kala);
- sooɗoraade ndiyam e saabunnde so artii e nder galle, hade maa ñaamde, e kala nde njaltu-ɗaa kabine (walla saabunnde ordineerɗ ;
lawƴirde ndiyam mbaɗɗam ordosawel ñameele ɓiɓɓe leɗɗe e haakooji (pom, salaad ekn) ;
- hippude ñameele hoto buubi juuraade heen ;
- toppitaade laaɓal ñamri e laaɓal ɓalndu e comcol fof ; kala nde neɗɗo ari e ñaamde, nde wultinta ñamri ndi ;
- reentaade jotondirde e yimɓe wonduɓe e ñawu ngu ;
- peewnugol ndiyam kakkitoojam.
- Hol ko woni ndiyam kakkitoojam ?
- Ndiyam kakkitoojam ko jillondiral ceningal jarnateengal neɗɗo mo reedu mum dogi ngam hakkitte ɗum.
Ko nii ɗum feewnirtee :
liiteer ndiyam laaɓɗam mbaɗaa e nokku laaɓɗo kippotooɗo, mbaɗaa heen feccere kaas ataay suukara conndi, njillondiraa heen jubbanɗe tati lamɗam jubbiraa- ɗi peɗeeli tati. Mo sellaani ko ɗam ndiyam yarna- tee, kala ñalawma ɗam rufete ngoɗ- ɗam waɗee, o yarnee. Ina woodi jillondire baɗaaɗe haa gasi ina njeeyee e nokkuuji cafrirɗi hee kadi. ɓasiyaaji Kala ndogu reedu ngonndungu e tuure, yo joom mum hollondire e ko ɓuri yaaccaade e cafroowo, mbele o reena mo sellaani o, kadi o haɗa jeñgol ñawu ngu. Kuutoroɗee gereesiliin walla ordo- sawel ngam lawƴude taarorɗe kam e suturaaji.
Mammadu Maamuudu Baal
