Tinndol Ɓurnoo heeroraade tinndol ko mawdo joom humpito, baawɗo teskaade mo haaldata haa yettina miijo mum ɗo yiɗi ɗo, tawa yuwaani heɗtiiɓe, tawa ko o ceeɓando aduna : oon woni taaniraaɗo. Nafoore tinndol yaltata ko e tonngol mum. E yeru:
- Jaambaraagal : Mo suusaa bone laamotaako;
- Ganndal : Mo naamnotaako maayata ko majjuɗo;
- Teddungal : So koɗo tawii aɗa waali ɗoon, wertan mo leeso, e yeeso;
- Muñal : Mo muñaani cuurki dañataa ƴulɓe;
- Hattan : Neɗɗo yo feƴƴu ko hoore mum waawi roondaade;
- Lesɗinaare : Neɗɗo yo dinko, Alla jiimta e mum;
- Nimsa : Sinno koy haɗii boy laamaade;
- Reentaare : Goɓɓe ngonaa asakal, kono ina nduuñta woororde;
- ekon.
Daarol: Daarol haalata ko golle baɗnooɗe e hol no ɗe laatorinoo. Daarol ko haala, angolnoddi yumteende ɗemngal, e peeje, e ñeeñal. Ngol heewi toɗ- ɗaade ko neɗɗojeyaaɗo e leñol daaroowo o.
Daarol ina sifoo gilli, e cuusal, e ndoolndoolaagu, e jaambaraagal, e kaawisaaji. Kala daaroowo ina jogii ciŋkal e fannuuji jangiñankooji haala neɗɗo oo. E yeru, Aamadu Mali ɓurɗo anndireede Kamarel so ina daara daarol ƴero Maama, o wiyata ko : « ƴero Maama… kodda Maama, kodda Oolel Busooɓe, Buso e lollaŋeeje junngo e dabbungol, junngo e gaawal, koyɗe e alkabeeje, dufoowo kiraaɗe banndum en, waala ɗaanaade. Mo dogataa, hulataa, yahrataa caggal. Kuɗal daande weendu,hesetaake, duggetaake, duggantaake daabeeje ñaama. Jaalal mawngal, jabbirgal mawngal. Dasee, taƴa cod- duli. Rondee, feeca hoore. Tammbee, seeka reedu, yaa- ɓana jaajaali…
Daarol ina heewi abbitneede e jawdi nehaandi, ko wayi no nayi. Ko ɗoon Demmba Kebe wiyatnoo : « Kine kecce, gallaɗi joorɗi. Ɗi mbela kocce, ɗi metta ngaynaaka. Daaneeji jamma, buunaaji weetndoogo, wonaa gidduɗo fof nannga e laaci. » Ɗoon e daari ina ciŋka ñaaƴngal Faatimata Baaba Lobbo, maa baɗɗagol puccu: « … O ɓeddii ngu koyngal, ngu weddii mo wirngo. O yaɓɓi e baylo, sakke sefi, o jooɗii e maama labbo… » ; « … ngu noppi juutɗi, hakkillaaji daɓɓi, o fooɗi taltali, ngu darii e ñorgo, koyɗe ndenndi, ngu heddii e ngu rippa e tanka… »
Gaanti : Gaanti ko haala mbeñiika, potka jiiɓtireede hakkille. Gaanti keewi huutoreede ko e sahaa sorbooji e dingire. ƴeru: “Bisimilla mon e ngoo leeso rimo, ngo furataa, mooƴataa… ; Joom gelooɗi tati : baa ina ñaama yimɓe, baa ina ñaama japeeje, baa ina ñaama gelooɗi, hol heen ba ɗowoowo o ardinta? ; Hol kuutorgal ittangal e maayo, kono nde ngal waɗtaa e maayo fof, ngal- maayat?
Ciftol : Ciftol ko huunde udditoore hakkille cukalel. Ciftol heewi wonde ko huunde nde firo mum nanondiraa e nder falnde wootere, e nder nokku. Hanki ina heewnoo wiyeede ciftanee kam ɗo : Kore kippiti kore ? Mbeɗe yaha, hol ko ƴeewataa mi (ndaarataa mi) ? Sira ina yaha, kette ina caama ? Njuppu mi sumalle am, ndonku mi loowtude?
Pulaareeje : Pulaareeje ko haala nguurka, ndaɓɓa, ndottaaka, loowoowa maanaa, e nder yoga e jeewte. Pulaareeje ina ngalɗina yeewtere, etee eɗe kolla pinal e humpito neɗɗo kuutortooɗo ɗe oo ɗo tolnii. E yeru : Haalpulaar en / Fulɓe mbiyi: Mawɗo soodaani ganndal, ɓooy wuurde ; Ko woni e lahal fof, ma juuɗe njiytu; Ko hooy- nantenoo, so saamii, hoccete; Hiraande ko jamma ñaama- tee, kono fewjetee ko ñalaw- ma. Daartol
Daartol : haalata ko golle baɗnooɗe, e hol no de njahrunoo haa ɗe laatii. Daartol ina jaara kaalateeɗo oo, tawa ina yahdi e asko makko. Daartol heewi wonde ko huunde winndaande. Nde daartol wayletee ko ma wiɗtooji keewa, wiɗtooɓe nanondira e miijo sellungo, tuugiingo e ngoonga wiɗtooji ɗii. Daartol heewi toɗɗaade ko kewuuji, golle e balle yimɓe, e leƴƴi, e leydi, walla jaambaaro, e galo, e ganndo, maa jarlitaniiɗo leñol mum walla leydi mum, e ko nanndi heen. E yeru : Ceerno Suleymaani Baal mo Boode e jammuule; Abdul Bookara Kan mo Daabiya; Elimaan Buubakar Kan mo Dimat; Baydi Kacce Paam mo Giyaa; Alfa Umaar Ceerno Baylaa mo Mbummba (walla Kanel)… ; ƴonta almamaagal e nder Fuuta Tooro; Fuuta saanga Laam Termes, walla e yonta deeniyankooɓe;
Dartagol leƴƴi Afrik walla Asii esaanga peeñgol koloñaal en…
Ñeenal Fulɓe : So eɗen kaala ñeeñal leñol ngol, alaa e sago nduttano ɗen firo ɗemngal, sabu kala gollal toɗɗii ko ñeeñal, etee kala ñeeñal ko keɓal miijo. ;emngalnoon jokkondiri ko e miijo. Ko ɗemngal fiɓata anniya, e paandaale kala neɗɗo, e dow huutoraade kelmeeji e nder konngi mum, e tuugaade e celluka ɗemngal ngal. Konngol (haalaɗ ko keɓal gollal miijo kala adee, ngam waawde yaajnude e wertude gannde mum, e fawaade e soklaaji renndo. ;emngal ene jeyaa e ko wallitta jokkondiral e kaaldigal hakkunde hodduɓe, e wonduɓe, e gostondiral miijooji e nder renndo waawngo wonde fo. Ko ɗum huunde fotnde wonde, huunde waɗɗiinde. Sabu so ɗemngal woodaano, njubbudi hakkunde hoɗduɓe, e rennduɓe soklaaji waawataano laataade, alaa ko haali noon ñeenñal ngal. Kadiso tawii ɗemngal woodaano, ngootaagu renndo ngam haɓtaade doole tageefo e musiibaaji beeyooji duumotaako (amooji, heege, conngon, cumuuji…).
Nii woni, e fawaade e darnde, e soklaaji, e yiɗde leñol ngol, kadi e fawaade e ngonka e mbaylaandi leñol ngol, ngol feccitii hoore maggol e kinɗe, tawa wooteere heen fof won ɗo heedtani dental ngal : ɗum woni ko mbiyaten Maabuɓe, e Sakkeeɓe, e ɓayluɓe, e Lawɓe, e Subalɓe, e ɓammbaaɓe, ekon. Ñeeñal Haalpulaar en maa Fulɓe toɗɗii ko pinal maɓɓe e karallaagal maɓɓe, e nder golle kinɗe ɗe (Ŋardugol maa lobbiɗgol…), e naalaŋkaagal, e pijirlooji, e jime, e jimɗi, e saatu kala gollal kiisngal ummanangal : ɗoftal walla demal, coñal, bilngo, fiyfiyre, ɓoornungal (biiwngalɗ, yannge, wolde, raddo, jolal waalo, polindaaji, innde, waaño, awo …).
