Jimol Wanngo (e no jaaynde lasli njélbeen tonngoode9 holliri e yeewtere maɓɓe e ismayiila Saar) wonde wanngo jibinaa ko to wiyetee Ɓokki hedde 1950. Adii yimde wanngo e mbaydi mum hannde ndii ko biyeteeɗo Hawwaa Mettu Saar. O sankii ko 1953 e baame. Aali mo o yimata oo, ko mawniiko gorko. Dooro e Maamuudu oo jeyaa ko Nguy. Hollitaama o yimatnoo ko sagataaɓe ɓokkinaaɓe wanngoyinooɓe Makka ina ngarti. Jimol ngol noon lollini ɗum ko biyeteeɗo Bellel Daali to Waalalde. Jimol ngol ina yaha e dingire Fuuta ina ustee ɗoo, ina ɓeydee ɗaa, ina yahdinee e ngonka kala dingiral e nder oon sahaa. Ko hono nii o yimirnoo ɗum :
- Dikel yoo e Hawwa banndu Aali,
- Aali Dikko Kelli e ñaañooji
- Aga e Jaalo billi e gaynako
- Jaalo yoo hoto Jaalo am ñalli
- Jaalo leeli ma won gabbiiɗo
- Sukki yeewi toon Jaalo am ñalli
- wannganaade Dooro e Maamuudu
- Dooro biyɗo deƴƴere ɓuri haala
- Dooro biyɗo haala ko lemseende
- Wanngo leeli addii mbeejoor
- Debbo reedu waawaa wanngaade
- Wanngo yooɗdi ko e noosal tuuba
- Jaysiloo ina yahda e gude tuuba
- Woyli Siidi woy Aamadu daɓɓo
- Won to Siidi haggi e keeleele
- Demmba Siidi mbaawkon mbayniima
Reftii daartol ngol ko : Mamadu Demmba Taal (to Njokkudi) e tuugnaade e deftere Hammee Aamadu lih (dingiral).
