Muritani artii e Dental (Ngootaagu) Afrik
Dental Afrik fellitii ittude kuugal fawnoo e Muritani caggal pollugol laamu 3 ut 2005. Ɗumɗoo ko caggal nde ɓe teskii wonde woote laaɓtuɗe njuɓɓinaama e leydi, tee koninkooɓe ɓe ina wiyee ɗooftiima ko kuninoo, so tottitde siwil en laamu. Nii woni hankadi Muritani heɓtii palaas mum e nder Dental Afrik. Haɗaani ɗoon tan, Dental Afrik yettii laamu Muritani, tee ɗaɓɓirii mawɗo leydi toɗɗaaɗo jooni o, hono Siidi Muhammed wul Seek Abdallaahi, nde » njokkata golle tiiɗtingol demokaraasi ɗe koninkooɓe ɓe puɗɗinoo e nder leydi « .
Joɗnde Rajo BBC e nder Nuwaasoot
Rajo mawɗo ganndiraaɗo BBC, dañii anten ɗoo e Nuwaasoot : firti hankati ko ɗo o waɗtata waɗde huunde e emisiŋaaji makko, o waɗta nanngeede e FM (frequency modulation). Batte majjum : ma en mbaaw nanngude mo ɗo tawa ina laaɓti sanne, natta wonde maa ɓiiƴaa haa tampaa, walla takkaa rajo e nofru nde nanaa ko haaletee, hakkunde cuucaali. Ngam heblude ɗuum, haralleeɓe rajo ngo ɗoo ngonnoo ko ina wona jooni jonte ɗiɗi ngam heblude jaayndiyankooɓe fotɓe jirwinde rajo ngo ɗo e Nuwaasoot e Nuwaadibu.
18 miliyoŋ dolaar : laabi e ndema
Banke Islaamiyanke ngam ƴellitaare (BID : Banque islamique pour le déɓeloppement) rokkii Muritani ñamaale ɗiɗi tolniiɗe e 18 miliyoŋ dolaar Amerik ngam mahngo boli e wallitde ndema. Ina jeyaa heen mahngo gudroR hakkunde Attaar e Tiisiksa, fotde 340 km (njaru ngolɗoo laawol ko hedde 14,8 miliyoŋ dolaar US). Ina jeyaa heen ballal feewde e won ɗeen gese ilneteeɗe tokoose to daande mayo (fotde 3,4 miliyoŋ dolaar US), haa arti noon sukkude yolnde ɓeydagol njaru isaas kam e kaɓirɗe goɗɗe kuutorteeɗe e kaan ndema.
Oo bone ko woni ?
Nana wona jooni balɗe sappo e joy, ñande fof ko kuuraa kuppii : heen sahaaji ñalawma no woorunoo walla jamma no woorunoo, walla nii jamma e ñalawma fof wonande won ɗiin nokkuuji (ɗo miskineeɓe koɗi). ƴantude e caɗeele ɓeydagol cogguuli, caɗeele ndiyam, jooni ko caɗeele jayngol. Hol to yimɓe payi ? Heewɓe liɗɗi mum en e tebbuuli mooftunoo ñolii, won gaa ko masiŋaaji mum en mboni (yaa ngartaa kuuraa ina boni e masiŋaaji : filsideeruuji ekn …). Mate Somelek (Somelec), so tawii waawaa waasde kuppude kuuraa, waawaa kam hay sinno ko yuɓɓinde no kuppirta nii, tawa ina habra yimɓe ɓe, mbele ina njooɗtoroo ɗum, cakka peeje ? ɓelmaa mbaɗaa, no mbeliraɗaa mbaɗiraa dey moƴƴaani.
Muritani e Senegaal mbaaltiima
Joɗnde dewindagol ngonka nguura e nder Saahal e Afrik bannge hirnaange jooɗinooma tuggi 20 haa 22 marse 2007 to Mbojeen, to leydi Senegaal. Ngu teskiima wonde ngonka nguura e diiwaan o ina seɓori hikka. Leyɗeele CILSS ɗee tan coñii hikka fotde 15 102 134 ton : hono ngalɗoo coñal wayrii dañeede ko ina ɓura duuɓi joy jooni. Coñal ngal ɓediimaa e leyɗe ɗee fof so wonaa e Muritani e Senegaal, ɗo ngal jaasti fotde tataɓal ko heewnoo soñeede ko.
Keeweendi simme naatoowo Muritani ina ɓurti
Habrirde PANA hollitii ñalnde 04/04/07 wonde Catal nokkuwel “Fedde Adunankoore Ndeenka Sukaaɓe” (DEI) kam e kaɓgol e simme ina faayi no feewi sibu keeweendi ɓurtundi simme naatneteeɗo e nder leydi Muritani. Muritani ɓuri leydi Maruk waawde naatnude simme e leydi mum, tawi noon keeweendi yimɓe Maruk (40 miliyoŋ) ina sowoo laabi 15 keeweendi Muritaninaaɓe. ɓonande Fedde DEI nde en mbaawaa jokkude lollinde huunde nde nganndu-ɗaa ina yooɓoo feccere e huutortooɓe ɗum, saabotoonde 90% kanseeruuji e 75% ñabbuuli foofaango. Fedde DEI nde kam e fedde nde wonaa laamuyankoore wiyeteende «Stop tabac» maa ummin, ñalnde 21 mee paaɗo o, jeeyngal mawngal ngam haɓaade oo musiiba mo ngandu-ɗaa kadi ina pertina no feewi ngalu leydi ndi.
Diiwanuuji Muritani tati ina mbaɗi miinuuji
Ahmed Saalem wul Ahmed Saalem, mawɗo biro toppitiiɗo ittuugol miinuuji to habrii ñalnde alarba 4 abriil 2007 wonde diiwaan Adraar e Nuwaadibu e Tiris Semmuur, ko «nokkuuji baɗɗi miinuuji». O haali ɗum e kewu juɓɓinanooɗo ñalnde heen ngam mawninde ñalawma adunanke kirjingol ko faati e bonannde miinuuji. O hollitii wonde sarwiis makko o waawi bonnude (walla ittude) fotde miinuuji 520 tuufiraaɗi yimɓe (520 mines antipersonnel) e miinuuji 240 tuufiraaɗi Saaruuji (240 mines antichars), jiidaa e 142 hirjinooɓe heblaaɓe ngam findinde yimɓe e musiiba miinuuji. Ɗumɗoo ko e duuɓi ɗiɗi ɓennuɗi ɗi. O hollitii wonde e hitaande ɓennunde nde aksidaa nay jotondirɗi e pettugol miinuuji mbarii yimɓe tato, ngañii kadi ko foti noon. Ina anndaa wonde e aduna o, hojomaaji 30 fof won ɗo miin warata neɗɗo. E nder Muritani noon, ɗiiɗoo miinuuji ubbaa ko e gila kitaale 70, saanga wolde Saharaa.
