Jokkere winndannde fuɗɗanoonde e tonngoode 40
Abuubakry Muusaa Lam ko e almudɓe Seek Anta Joop jeyaa. Hannde, ko o Doktoor ko fayti e ganndal coñce, ko o porfeseer to Iniwersitee Seek Anta Joop (UCAD-Ndakaaru). Ko o fanniyanke ko fayti e Ejipte, ko o biɗtoowo mawɗo, mo tampataa, haaɓataa, ceedtanaaɗo karallaagal to bannge pinal, ɗemɗiyankaagal e daartol hakkunde Ejipt ɓoyɗo e Afrik ɓaleeɓe. Omo wallifii defte keewɗe, belɗe janngude, e Pulaar e Farayse fof.
En mbii dów (e tonngoode 40) wonde haralleeɓe lelnuɓe sarɗiiji binndól wolof kañum en taariima ɗee-ɗóó caɗeele : E saggitorde Arame Fal e wallidiiɓe mum , jóg, wóni ummaade e wolof, winndiraa ko fesoode nanre (hello 102) ; réy, wóni ko mawni, winndiraa ko fesoode nanre (hello 180). Kono kamɓe ne won caɗeele ɓe ngaddi : e mbinndiin ó juutɗo e é juutɗo, ɗo pesooɗe nane potnoo wonde ɗiɗi ( óó, éé), ɓe kaaɗi ko e wootere. Daliilu maɓɓe ko oo-ɗóó : ɓe mbii ko tawdi o teppiiɗo ( ó) walla e teppiiɗo ( é) so ngardiima o walla e bellitiiɗo, nawórtu ɗumen e nder teppaare, ndeke noon soklaani addude fesoode ɗimmere, wootere tan ene yona, tawdi o walla e dewoowo heen oo waawaa wellitaade (Arame Fal, Rosine Santos et Léonce Doneux, Dictionnaire woloffrançais , Paris, Karthala, 1990, k. 11- 13 ; Souleymane Faye, Micro Dico français-wolof, Dakar, 1996, h. 8). ɓon wiiɓe waɗi Arame Fal e ɗemɗiyaŋkooɓe wolof naatde e ndee-ɗóó feere ko yiɗde ustude pesooɗe, sabu pesooɗe so kééwii, coofnat binndól. Ɗuum Souleymane Faye góóŋɗinii ɗum sabu ko faati e éé, o wii ko waɗetaake pesooɗe ɗiɗi, yoo haaɗe e wootere : » aɓ ec l’accent porté sur la première lettre seulement ɗée] pour des raisons d’économie graphiRue « , h. 8.
E ndaɓɓa, ko ittinde binndól waɗi fesoode ɗiɗaɓere ndee sammineede. So tawii ɗuum ene wóódi, mbiyen ndeke noon ko hiilnaade mbaadi binndól walla yiɗde ittinde ɗum addani ɓe samminde fesoode ɗimmere dee.
Ɗuum jibini ko ɗo o juutɗo teppiiɗo ( óó) walla e juutɗo teppiiɗo ( éé) potnoo wonde fóf, lomtii ɗoon ko óo e ée. Ko ɗoo noon safaara wonti ñaw ! Sabu so tawii orthographe, wóni e pulaar cellugól mbinndiin, fóti ko wallude jaŋngoowo wonaa majjinde ɗum, mbiyen ɗoo jaŋngoowo wallaaka, ɓeydana ngaanumma. Sabu yiitere nattii yonde e anndude hol no ngólɗóó kóŋngól ngól njiimmi fóti jaŋngireede, maa mi wadda heen anndude doosgal kaalangal dów ngal ; mo anndaa ɗemngal ngal kadi ɓuri aande.
Ɓurnoo deeƴde e hakkille ko, so taawii ko teppaare foolata udditaare, ɗum holliree haa laaɓa e mbinndiin ; wóni so oo, waɗanee pesooɗe nane ɗiɗi timmuɗe, so ee ne ko noon, tawa yiitere tan ene waawa ñaawde njaŋngiin kóŋngól ; kono elléé ɗemɗiyaŋkooɓe ɓee ko faayndirɓe sarɗiiji wowlaango alkuule e sarɗiiji mbinndiin. Hay sinno ɗii-ɗóó sarɗiiji ene njókkóndiri, ɗi njiidaa sariyaaji, te woto yejjite ko mbinndiin hééwi feññinde wowlaango, ndeke noon fotaani nuskeede. Ko ɗii-ɗóó dalillaaji fóf ngaddani mi naŋtaade haa tiiɗi e pesooɗe ɗiɗi nane no fééñiri e Sawru Ganndal nii, sabu wowlaango ñaawi ko pesooɗe ɗiɗi, te ɗuum luural alaa e ɗuum ; ko ɗuum ndéwmi haa timmi ; mi waɗaani no wiyaaɓe yoo piy ɓóggi teemedere, ngari haa e capanɗe jóy, kaaɗi ɗoon sabu yurmaade larbeteeɗo oo e hulde huftude nguru kééci mum ! Kono sariya ari dów njurum e ko heddii fóf ! So ɗuum yawtii, wiide huunde so nii fóti wonde e sarɗiiji wowlaango tan yónii, soklaani feññinde e binndól haa timma, ɗuum, e sikkam, ko juumre te kadi adiiɓe winndude e aduna, hono Misiranaaɓe haŋki (binndól feeñi toon ko e duuɓi 3400 hade Annébi Iisaa), ngondaani e ngoon miijo. Kóŋngól maɓɓe góótól ngól ɓe njooportonoo woŋki, ene hollira ɗuum : ankh. ankh tan, alkuulal gannominoowal kin-hinól faɗo, denndingal alkuule tati, ene yonannoo e sellinde binndól ngól kono haɗaani haralleeɓe binndól Misira haŋki jokkude heen e wóni n e kh mbele maa njaŋngiin oo ɓeydo weeɓde. Kmt, wóni innde nde ɓe innitortonoo, ene sellannoo tan e Kmt, kono ɓe ɓéydu heen gorko, debbo e diidi tati kólliróóji kééwééndi ; gorko oo, debbo oo e diidi tati ɗii fóf alaa heen ko jaŋngetee, alaa, ko haa ko joopaa koo ɓeydoo laaɓde tan, waawa seerde e ko wayi no Kmt, wóni innde leydi maɓɓe.
Ɗum-ɗóó hóllirta tan ko geɗal yiitere fotaani yejjiteede e mbinndiin. Daliilu wonde so pesooɗe kééwii, binndól soofat, wonaa daliilu tiiɗɗo : ɗemɗe leyɗeele Eskanndinaawii, wóni leyɗeele baaɗe no Suwed, Norwees, Feelanndo ɓuri ɗóó fóf heewde pesooɗe e toɓɓe kono haɗaani ɗumen muulireede defte, te boom njoɗndam so fóóɗóndirii e cellal, ko cellal foti ɗaftude, wonaa kañum haani sooyde ! Maa won sikkuɓe ko enen tan kaɓetee hare pesooɗe e pulaar, alaa, wonaa enen tan sabu ɗemɗiyaŋke gooto Muritaninaajo, jóóɗiiɗo hannde Amerik, kañum ne ene wayi no ko e ndeen hare wóni. Oon ɗemɗiyaŋke wiyetee ko Mammadu Ñaŋ (Mamadou Niang), o jeyaa ko 7oggee, koo Haal-pulaar, te o winndii saggitorde waɗnde faayiida. Ndeen saggitorde wóni PulaarEnglish/English-pulaar Standard Dictionary, New ƴork, Ippocrene Books, Inc., 1997 ; kelle 278.
E fuɗɗoode saggitorde ndee, Mammadu Ñaŋ haal no góllórii, rókki dalillaaji ɗówɗi golle mum (kelle I.-..I.) haa timmi. Ko e nder ɗuum o hólliri wonde pesooɗe ene póti huutoreede : é e nder céli ; éé e nder cééli ; ó e nder ɓólél ; óó e nder ɓóólél (hello .I ; o rókkii kadi kóŋnguɗi góɗɗi : kelle 27 e 81). So tawii njiiduɗen miijo ko e oo Fuutaŋke, muynuɗo pulaar, ruttii wóni ɗemɗiyaŋke, bójji men ɗii ene fóti mbaɗtee hakkille.
Panndo-ɗee tonngoode faande
Seedanfaagal : “Porfeseer Abuu Bakri Muusaa Lam waɗii no woowi waɗde. Tarooɓe Pulaar ndañii ko njanngi, sibu Abuu Bakri winndanii on deftere wiyeteende : “Sawru ganndal, yo tuubaako artir jabbere mum”. Abuu Bakri Muusaa Lam e Seek Anta Joop (luttuɗo balɗe) njontidanoo. Abuu Bakri ko daraniiɗo laŋ pinal ɓaleeɓe; ganndal makko, ƴoƴre makko e kattanɗe makko fof o waɗi ɗum ko e nafoore duunde Afrik nde.
O jeyaa ko e ɓurɓe gooŋɗinde wonde laawol ɓurngol wonde sodorde, ɓurngol hoolnaade ngam cargol ganndal, ko kuutoragol ɗemɗe ngenndiije. ƴimɓe heewɓe ina kaawaa, annduɓe gollodtooɓe e makko ɓe ina kaawaa no o wayi wellitaade e yuumtude ɗemngal e nder Pulaar, kanko fof e hebleede e ɗemngal Farayse.” ƴaltini ndeeɗoo deftere ko “Edtions Papyrus Afrique”
