Jaagorɗo toppitiiɗo ko faati e gollotooɓe e kesɗingol njuɓɓudi laamu, laɓɓinanii yimɓe oo kabaaru jowitiiɗo e Abiyoŋ juurinooɗo e boowal Nuwaadibu naange e hoore kellew ina yebbita dorog. Huunde wonnde e kunuɗe yimɓe fof gila e darorɗe nduuɗoo lewru mee. ɓaɗi ɗum, ko ɗum huunde hulɓiniinde, faaynunde, sibu e winndere nde, kala ɗo dorog remetee walla yeeyetee walla taccinirtee, joom mum en ko e musibbaaji tan ngoni. Sibu, nde tawnoo eɗum roondii dañal keewngal, ɓurtungal, alaa fof ko jaranaani joom mum en. Ɗum heewi yahdude nii ko e njeeygu kaɓirɗe. Ko ɗo konngol « mafiyaa » ƴetti firo mum. Ñande 1 mee, hedde waktuuji 9 e feccere subaka, e tuma nde aduna o mawninta feeto gollotooɓe, abiyoŋ tokooso juurii e boowal laaɗe diwooje Nuwaadibu. Nde o sooyninoo polis ina ara tan, o diwi, o woppi ɗoon fotde 600 kiloo kokkayn (cocaine) (ko e dorogaaji ɓurɗi doolnude jeyaa). Abiyoŋ o yiytoyaa ko hakkunde Nuwaadibu e Nuwaasoot. Njaru dorog nanngaaɗo o ko hedde miliyaaruuji noogaas ugiyya. ɓon wiyɓe wonde abiyoŋ o fotnoo joɗɗinde ɗoon marsandiis o, caggal ɗum maa wood arɓe ƴetta ɗum, mbaɗoya ɗum e keesuuji liɗɗi paaɗi Orop.
Ɓe kollitii wonde polis woni ko e ankitde 30 neɗɗo, tawi heen sappo ko uddaaɓe. Aɓe njiiloo kadi yimɓe njoyo, ɓe nganndu-ɗaa ko dogɓe. Ina wayi no polis o nanngii miliyoŋaaji noogaas e 800 ujunere mbuuɗu, kam e ordinateeruuji, e elikopteer gooto juurinooɗo nder hotel to Nuwaadibu. Jeyi oo elikopteer ko tumarankooɓe ɗiɗo jotondirɓe e Muritaninaajo gooto Ñalnde aset 5 mee kadi, polis o nanngii konteneer tawi ina waɗi otooji ɗiɗi, biis gooto, fotde 220 000 ooroo (hedde 80 miliyoŋ ugiyya), 48 telefon e geɗe goɗɗe kadi.
Laamu ngu hollitii wonde e oo sahaa goomu sosaama ngam rewindaande geɗe ɗe tawi ardii ɗum ko porokireer dowla to Nuwaadibu. O joofniri ko wiyde wonde laamu ngu maa jokku e rewindaande ndeeɗoo hafeere, tee ina felliti ñaawde ɓeeɗoo warkoyeeɓe. Haala njeeygu dorog noon wonaa ngolɗoo laawol fuɗɗii haaleede e Muritani, sibu eɗen ciftora e duuɓi ɓennuɗi ɗi, komiseeruuji keewɗi nannganooma ɗo sabu majjum, ngoppitaa, haala ka deƴƴaa. E cili ɗiɗi e ndeeɗoo hitaande, keesuuji keewɗi dorog njiytaama ina ubbaa e tule ceene to rewo Muritani, heen gootol ko saraaji Suwoyraat.
Tarfikaaji (trafiquants) Amerik bannge worgo (Amerik latin), ɓe Gatemala, Venusela, Nikaraguwa, Kolommbi, ina ngondi e caɗeele waawde naatnude marsandiis mum en (dorog) to Orop, ɗo o ɓuri fof huutoreede. Sibu boli gaadoraaɗi ɗi uddii, nde tawnoo ɗi nganndaama : kala ko ummii toon maa liñcitee. Hay dara ɓennataa, wonaa les, wonaa dow. Ko ɗum tagi ɓe yiylaade laabi kesi, ɓe mbaɗti rewrude Muritani en, Senegaal en, Gammbi en, leyɗe ɗe hay gooto sikkataa ina mbaawi jaɓde ɗuum. Haala ooɗoo abiyoŋ, ko seeɗa e ko foti wonde ɗo ko. Heewɓe mbiyi wonde gila ko ɓooyi o waɗti rewneede ɗo, tawa omo naatnaa e keesuuji liɗɗi, e batooje walla abiyoŋaaji mawɗi. Iih, dille abiyoŋaaji ina keewi naneede nder jamma e boowe laaɗe diwooje « Nuwaaji » ɗiɗi ɗi. Wallaahi, ko jooni ɓe njiyti laawol ! Muritani no foti mawnude nii, tee ko leydi ndi hay gooto waawaa reende, ndee moraande nde hoɗaaka, yimɓe mum no mbayi waasde e huuñƴude e kaalis nii, Muritani no wayi juulɗude nii, hay gooto foogataa ɗum ɗuum.
E nder wiindere nde, dorog ɓuri waawde remeede ko e nokkuuji tati haa nay, ɗiin ngoni, Amerik Latin, Asii e Magreb (Maruk).
To Amerik Latin :
- Meksik : Opiyom e kanabis
- Beliis : Kanabis
- Guwaatemala : Opiyom
- Ekuwateer : Kokkaa
- Peru : Kokkaa
- Boliwi : Kokkaa
- Kolommbi : Kokkaa e Kanabis
- Samayke (Jamaïque) : Kanabis
Kuccam : kala ko soñaa ɗo yeeyoytee ko Leyɗe Dentuɗe Amerik (USA) e Kanada e Orop.
To Asi, ko nokkuuji ɗiɗi.
- Liban : Opiyom e kanabis
- Iraan : Opiyom
- Afganistaan : Opiyom e kanabis
- Pakistaan : Opiyom e kanabis
Kuccam : tawi alaa ɗo ƴaaŋi ko Orop e Amerik (won ko naatata heen Sauud e Misra). Ko heddii ko heewi feccitde ko Afrik (Niiseriyaa tacca Maali faya Maruk, walla Liberiyaa, Togo, Koddiwaar).
- Birmaani : Opiyom
- Lawos : Opiyom
- Taylannde : Opiyom
Kuccam : kala ko soñaa ɗo yeeyoytee ko Leyɗe Dentuɗe Amerik (USA) e Kanada e Orop. To Magreb kanaabis ina remee Maruk. Coñal mum hucci ko Orop.
Bookara Aamadu Bah
