Maayɓe sappo e yoolayru to Wompu.
Ñande jofnde alet 6 mee 2007, laana ngoota njolnunooka 70 neɗɗo yuwii e maayo Senegaal, hakkunde ɓompu (Muritani) e ɓerma (Sara Kanel to Senegaal). No gure takko daande mayo keddiiɗe ɗee nii, yimɓe ɓompu e ɓerma ina njiidi no feewi. Kala gure tolnondirɗi ina njokkondiri to bannge nguurndam. Nii woni, wompunaaɓe nootitinoo ko e ñalɗi pinal fedde Soninkara Jida to ɓerma yuɓɓinnoo.
Ndeenoɗee cuurki nder koɗorɗe mon
Hiisaaji Fedde Adunankoore Cellal (OMS) battindiiɗi ina kollita wonde posnugol henndu nder koɗorɗe ina caaboo maayde ko ina ɓura miliyoŋ e feccere neɗɗo e nder winndere nde ; teeŋti noon e nder leyɗe pamare doole ɗe. Ɗum ɓuri yettaade ko rewɓe e sukaaɓe. Ɓuri yooɓteede e ɗumɗoon noon ko cuurki leɗɗe defirɗe, ƴulɓe, dubuuje : ko ina ɓura miliyaaruuji tati neɗɗo ko ɗee geɗe kuutortoo e ndefuuji mum walla ngam itaade … Ɗum ina nawori cuurki cuuray walla gowe ɓurtuki. E nder 21 leyɗe ɗe ɗumɗoo toɗɗii ɗe, heen 19 keedi ko worgo : Anngolaa, Benin, Burkinaa, Burunndi, Kamaruun, Eriitree, Ecopi, Madagaskaar, Malawi, Maali, Muritani, Niiseer e Ugannda, Konngo, Ruwannda, Senegaal, Sieraa leoon, Caad e Togo. Yanti heen Afganistaan e Pakistaan to Asi. To bannge peeje, haralleeɓe ɓe mbasiyii ko kuutoragol fuurnaaji ittinooji. Ɓuri moƴƴude noon ko kuutoraade gaas ekn. Walla kam, tawa waañuuji e koɗorɗe ɗe ina mbaɗi pallanteeji ɗo cuurki waawi yaltirde. Kiiɗoo cuurki noon heewi saabaade ko ñabbuuli, ko wayi no kanseer, ñawu jofe walla ñabbuuli goɗɗi foofaango.
Eɓɓaande Aftuut Es-Saheli
Sosiyitee biyeteeɗo SADE (toppitiiɗo golle paatuɗe e diƴƴe) siifondirii e laamu Muritani, ñalnde 02 mee ngam toppitaade huunde e golle ndeeɗoo eɓɓaande, so peewnugol kanooji jogorɗi hokkude Nuwaasoot e gure keewɗe daande maayo Senegaal, ndiyam ceniɗam. ;aam ndiyam noon ummotoo ko maayo Senegaal. Ina yaakoraa golle ɗe maa puɗɗo e lewru suwee 2007. Tuwooji ɗi noon puɗɗotoo lelneede ko ɗo e lebbi 5, sibu ɗi ngummotoo ko to woɗɗi. Ɗumɗoo ɗo ina ɗaɓɓi gollotooɓe heewɓe ; ko ɗum waɗi, ngartam mum haaɗaani tan e jarnugol Nuwaasoot. Ndeeɗoo rogere e eɓɓaande nde maa pompu ñalawma kala fotde 150 000 m2 e hitaande 2010 haa 220 000 m2 e hedde 2030 ngam huuɓnude soklaaji Nuwaa.
Eɓɓaande Aftuut Es-saheli nde ina waɗi doge keewɗe ; ina heen mahngo nokku Yoogirɗo e moƴƴitinirɗo diƴƴe maayo ngo (ɗum firti, ko oon nokku fooɗata ndiyam maayo ngo, laɓɓina ɗum haa laaɓa) ; mahngo mooftirɗe (reserwaar : réserɓoirs) e nder laamorgo ngo, nokkuuji mooftirɗi e moƴƴitirɗi e takko laawol Nuwaasoot-Rooso ekn… Njaru ndeeɗoo rogere ko hedde 91 miliyaar (90 miliyaar e 480 miliyoŋ ugiyyas, woni 348 miliyoŋ dolaar Amerik).
Soklaaji Muritani to bannge nguura
Ñalnde alkamiisa 3 mee 2007, Kuuɓal kalfinaangal Kisal Renndo (Secrétariat chargé de la protection sociale) neldii e nder leydi ndi kala yimɓe ngam ƴeewtaade ngonka nguura. Ɗumɗoo ko ngam anndude gila e jooni soklaaji leydi ndi, dañana ɗum peeje ko ɓuri yaaccaade. Ɗumɗoo ko caggal nde mawɗo leydi ndi, hono Siidi wul Sheek Abdallaahi, holliti kulhuli mum paytuɗi e ngonka nguura, e nder batu ngadanu hilifaaɓe guwarnama keso o. Ina anndaa tan coñal hikka ngal alaa no wayi; ko ɗum tagi so peeje cakkaaka gila e law, heege ina waawi yande e leydi ndi. Leydi Siin wallitii Muritani 195 ton nebam e tonuuji 60 kosam pudaar mbele ina wallitoroo ustude batte yooro. Njaru ngalɗoo dokkal tolniima e 104 miliyoŋ ugiyya.
Ƴoogol Petroŋ dartinaama
ɓoyndu wiyeteendu Shingiti alaa ko yaltinta jooni so wonaa 25 000 baril ñalawma kala, tawi noon ɗaminanoo ko 75 000 baril ñalawma kala. Gollotooɓe e petroŋ ɓe, padi ko haa ngannda ko laamu kesu anniyii waɗde ko faati e ɗuum, hade mum en ɓamtude golle mum en. Ko ɗum tagi boyli keewɗi ko udduɗi (Pelikan, Bannda e Coof), kañji fof e waɗde Petroŋ keewɗo. Sosiyetee Kanadaanaajo biyeteeɗo Rio Narcea ɗowɗe golle ɗe gila 1997, feriima heen 63 miliyoŋ dolaar Amerik (16 miliyaar ugiyya).
Muritaninaaɓe Guwantanamo
Hooreejo leydi Muritani, hono Siidi wul Seek Abdallaahi ina anniyii jokkondirde e laamu Amerik mbele Muritaninaaɓe tato ɓe ɓe ndummbi Guwantanamo ɓe ina ngoppitee ngarta e leydi mum en. En kaaliino haala maɓɓe e tonngoode 39. Laamu Amerik nanngiri ɓe ko tuumde ɓe jeyeede e Al Kayda, caggal njangu 11 settammbar 2001. Ko ɓeeɗoo nanngaa toon : Muhammed wul Sellaahi, Ahmed wul Abdel Asiis e Muhammed Lamiin wul Siidi Ahmed. S oɓe ndañii woppiteede hannde ko sabu awokaaji tati jeyaaɗi Angalteer e Amerik garnooɗi ɗo (en kaaliino ɗum e Fooyre Ɓamtaare) ngam hokkude Muritani feere no heptiri yimɓe mum. Hannde noon wonaa Amerik tan Al Kaydaa haɗi ɗoyngol, sibu leyɗe Magreb e koye mum (Alseri, Maruk, Tunisi, Libi e Muritani) ngoni ko e ƴeewde peeje no kaɓtorii walla kam no ndartorii Al Kayda. Eɗen ciftora, ko ɓooyaani ko tan, e maayirɗe lewru abriil, bommbooji Al Kaydaa mboomii yimɓe heewɓe to Alaseri e Maruk. Ko e ngoon yeeso batu halfinaaɓe kisal leyɗe Magreb jooɗii ñalnde altine 23 abriil to Tiripoli ngam sakkude peeje e wallondirde e haɓde e Al Kayda.
