No foti laabi ngel foti muuynude?
Ngam wallitde e jaaɓtaade ɗee naamnde, winndannde men hannde feewti ko e e muyningol Tiggu. Hol nde pot-ɗaa muyninde tiggu? Tiggu ina foti muynineede laabi 8 maa 12 e nder waktuuji 24.Ina haani nde yumma o waɗtata hakkille mum e maale peññinooje wonnde Tiggu o ko keyɗuɗo, ɗeen ngoni:
- muccitagol
- dillugol juuɗe
- junngo waɗaango e hunuko
- bojji
- laawagol. ekn
Won e muynaali ina mbaawi ɓaɗtondireede, sahaaji maa waktuuji kala.Muynaali goɗɗi ina mbaawi woɗɗondirede waktuuji ɗiɗi(2) kala maa waktuuji tati(3) kala. So tawii tiggu ɗaaniima ko ina tolnoo e waktuuji tati(3) caggal nde muyni nde, omo foti finndineede , o muyna. Muyningol jammaaji ɗi ina waawi famɗineede, ko alaa e sago kam waɗatee. Tigguyel muynowel subaka e kikiie ngel yonetaake, tawata ko no muynirta nii feewaani;ina moƴƴi yummiraaɗo o annda sifaa muyningol ceningol(peewngol); ɗeen ngoni:
- hunuko tiggu o wuufa enndu ndu ngo tolnoo e 140°
- ko ɓuri heewde e kommbol wuddere enndu ndu lommboo e toni les tiggu o
- Tonndu dow e les tiggu o kamondira e
- yumma o tina ɓuucagol mawngol so tawii tiggu o ina muyna.So kosam ɗam ina yalta muusata ko seeɗa, etee juutataa. Muyningol peewngol So cukalel ina muyna , maale garooje les ɗe ina nganndina yumma o wonnde muybugol ngol ina feewi sanne, ɗeen ngoni:
- Nan omo golƴoo
- enɗi ɓura hoytude caggal nde muynaa
- leppingol kuusuuji 6 haa 8 e nder balɗe joy walla jeegom
- Tinde ɓuucagol mawngol, juutngol enɗi ɗi
- ƴiyde kosam ina moddi e hunuko tiggu o.
- Enndu ndu muynaaka ndu wona e rufde kosam,walla teeŋa.
- Jaɓjaɓtondirde hojomaaji 15 haa 20 muynugol enɗi ɗiɗi ɗi fof Maale ganndinooje tiggu haarii:
- tiggu ŋoŋde, ɗaanaade
- ;oyngol caɗtungol finndinde
- juuɗe deeƴɗe
- deeƴgol wasiyaaji
So tiggu dañii lebbi nay haa heɓi joy , ina foti waɗtude ñammineede, hankadi kosam enndu ndu tan yonaani.Ko oon sahaa ko o ɓuri ñaamde foti ɓurde e ko o muyni. Yo o ñammine, lijimaaji, ɓiɓɓe leɗɗe, teewu e liɗɗi. Hol to o ñammine ɓoccooɗe tawi o dañaani lebbi jeetati walla sappo. Tuggi lebbi jeegom haa yeeso tiggu o yo yar e kosam ko ina tolnoo e 500 haa 600 ml ñalawma kala. Yo ngel waɗtu yarneede ndiyam no feewi. So yumma o muyninii tiggu o gasnii, yo o teɓɓo ngel , walla o wakkoo ngel mbele kosam ɗam ina saroo no haanirta nii.
Mammadu M Baal
