Kuuɓal Dowla Toppitiingal Debbo yiilirde toppitiinde ɓesngu e ɓiɗɗo Ndewaagu e hakkeeji galle, rewɓe e sukaaɓe
Ngelɗoo deftel ko ɗowrugel newingel wonande ko yowitii e sarɗiiji ɗowooji galle mbele ina wallita paamgol newingol loowdi sariya keso o e ko huuftidini, teeŋti noon e ko yowitii e jojjanɗe debbo e ɓesngu no lelniraa e deftereI e deftereII jowitiiɗe e :
- Deftere arwaniire : ko yowitii e dewgal
- Dewgal (tiitoonde adannde)
- Ceergal (tiitoonde ɗimmere) Deftere ɗimmere : ko yowitii e nafaŋŋe haa yettii guurnugol
- nafaŋŋe guurnugol ɓesngu ummiingu e dewgal (tiitoonde I)
- nafaŋŋe guurnugol ɓesngu ummiingu e banndiraagu (tiitoonde II)
- nafaŋŋe guurnugol ɓesngu caggal kunagol (tiitoonde III)
Ndiiɗoo mbaadi kuutoraandi to bannge deftere nde « Naamnal e jaabawol ». Ko yiɗde weeɓtinde geɗe ɗe mbele loowdi deftere nde ina newanoo faamamuya wonande yimɓe joofaaɓe ɓe teeŋti noon e sukaaɓe jom duuɓi tolniiɗi hakkunde 18 e 30 naatɓe e dewle walla heblantooɓe ɗuum.
Ndeeɗoo feere maa wallit joom mum en heɓde e winndande he yoga e kabaruuji jowitiiɗi e hakkeeji e farillaaji jowitiiɗi e ngonka kesa walla payka arde njowitiika e dewgal.
Ngelɗoo ɗowirgel foti wonde ko duttorgal to bannge sariya wonande foksineeruuji liggotooɓe e Kuuɓal Dowla Toppitiingal Debbo. Ma ɗum wallit findinde rewɓe to bannge sariya jowitiiɗo e hakkeeji ɓesngu, newnana ɓe kadi laabi deweteeɗi to bannge sariya e yeeso ñaawirɗe e sahaa nde ɓe ngullitoo sabu luure e nder galleeji. Ngam ɗum ɗoon, ina wayi no ngelɗoo ɗowirgel waɗanaa ko yimɓe jannguɓe e mbaadi kuuftodinndi, e rewɓe e ko heertii, yantude e denndaangal gollotooɓe to bannge renndo. E tonngol, ngelɗoo ɗowirgel ina waawi hiiseede wonde wallitta ko faamamuya e bayyingol won ɗeen dame e sarɗiiji ɗowooji galle (CSP) jowitiiɗi e hakkeeji ɓesngu ko adii dewgal, e nder dewgal e caggal ceergal. Ɗowirgel newnangel Faandaare Ngelɗoo ɗowirgel newnangel, ko rokkude jaabawuuji e naamne jowitiiɗe e deftere sarɗiiji ɗowooji galle e ko huuftidini teeŋti noon e dame jowitiiɗe e rewɓe e nder deftere adannde e ɗimmere.
Naatirde
Naamnal : Hol faamamuya mo njogiɗen ko yowitii e Deftere sarɗiiji ɗowooji galle (CSP walla code de la famille)?
Jaabawol : CSP ko taƴre e Code Siwil walla mbiyen Deftere ñaawooje jotondire yimɓe e renndo jowitiiɗe e sarɗiiji juɓɓinooji ngonka aadee e nder galle mum (dewgal, ceergal, ndonu ekn…).
E nder leyɗeele goɗɗe CSP wiyetee ko sarɗiiji jowitiiɗi e galle. l Naamnal : Hol ko addi CSP Jaabawol: Nafoore goodal CSP ko huunde himmunde no feewi sabu ɗum sukkii yolnde to bannge sariya o wallitii reende galle, gaddaade deeƴre mum e tabitinde renndo yaarungo yeeso.
Ngelɗoo ɗowirgel maa jogo batte moƴƴe e ndeenka hakkeeji teeŋti noon e hakkeeji jowitiiɗi e debbo e suka.
Naamnal: Hol iwdi ɗiiɗoo sarɗiiji
Jaabawol: Sarɗiiji ɗowooji galle (CSP) ƴoogi ko e sariya Lislaam teeŋti noon e laawol Maalik e fannu mum ɓurɗo dowlude oo e sariyaaji kesi jowitiiɗi e oon fannu.
Naamnal: Hol ko waɗi CSP e ko ɓuri heewde yowitii ko e debbo?
Jaabawol: Saabii ɗum ko hakkeeji debbo ko jaɓɓonooɗi ko adii nde sariya ɗowoowo galle lelnetee. lNaamnal: No foti kuule ngari e sariya ɗowoowo galle (Sɗg)? Jaabawol: Sɗg: ina waɗi 313 kuulal peccitiiɗe e defte nay.
Deftere 1
Naamnal: Peccitagol Deftere 1 e loowdi mum.
Jaabawol: Deftere 1 waɗi ko tiitooɗe ɗiɗi, tiitoonde adannde nde haalata ko dewgal, tiitoonde ɗimmere ndee haalata ko ceergal.
Naamnal : Hol ko woni dewgal ?
Jaabawol : Dewgal ko nanondiral dagingal ngal debbo e gorko ngondirta ngam wuurdude ɗo gootel e ko ñiiɓi, faandaare mum ko aadiyankaangal e jeñgol, dewgal teskirtee ko lelnaneede kaayit mo laamu siifi (kuulal 1 e 2).
Naamnal: Hol no paamruɗon golle potɗe adaade dewgal
Jaabawol: Golle potɗe adaade dewgal ko ƴamal e ko jibintee heen (kuulal 3 e 4).
Naamnal: Hol geɗe piɓooje dewgal ?
Jaabawol: geɗe piɓooje dewgal ko resondirooɓe ɓe, wakiilu, teŋe e jaɓondirde (kuulal 5).
Naamnal: Hol duuɓi ɗi neɗɗo waawi resde walla reseede?
Jaabawol: kala neɗɗo ɓennuɗo duuɓi sappo e jeetati ina jogii hattan resondireede (kuulal 6).
Naamnal: Mbele debbo kellifaaɗo ina waawi waɗeede e dewgal tawi jaɓaani ?
Jaabawol: Debbo kellifaaɗo waawaa waɗeede e dewgal tawi jaɓaani (kuulal 9).
Naamnal: Mbele sariya ina waawi yamirde dewgal tawa debbo walla mboomri so tawii wakiilu mum jaɓaani tawi alaa ɗo fawi ?
Jaabawol: Eey sariya ina waawi yamirde wakiilu debbo walla mboomri nde waɗata ɗum e dewgal ngal , so tawii oon jattiniima e salaade, sariya ina waawi humde dewgal ngal (kuulal 13).
Naamnal: Mbele debbo desaaɗo ina farlinaa e mum jaɓde teŋe jaasɗe teŋe gaadoraaɗe e nder dewgal ngal sariya yamiri?
Jaabawol: Alaa, farlaaki e desaaɗo jaɓde ɗum.
Naamnal: Hol sifaaji ɗi desaaɗo jogii hakke e kuuɓal teŋe gaadoraaɗe ?
Jaabawol: Desaaɗo ina jogii e kuuɓal teŋe dottaaɗe e sifaaji garooji ɗi:
- so tawii e dewgal he, ɓe mbirnodiima
- So tawii ɓe koddi ko ina tolnoo e hitaande caggal dewgal ngal.
- So tawii gooto e resondirɓe ɓe sankiima ko adii nde ɓe mbirnoɗtoo (kuulal 18).
Firo : Maamuudu Haaruuna Joop
