Kuuɓal Dowla Toppitiingal Debbo yiilirde toppitiinde ɓesngu e ɓiɗɗo Ndewaagu e hakkeeji galle, rewɓe e sukaaɓe
Ngelɗoo deftel ko ɗowrugel newingel wonande ko yowitii e sarɗiiji ɗowooji galle mbele ina wallita paamgol newingol loowdi sariya keso o e ko huuftidini, teeŋti noon e ko yowitii e jojjanɗe debbo e ɓesngu no lelniraa e deftereI e deftereII. En pɗɗinooma winndannde nde gila e tonngoode 42, eɗen njokka kadi e ndeeɗoo tonngoode, ko heddi kadi haa tonngoode faande. Jokkere tonngoode 3
Naamnal: Hol ko woni ittugol dewgal
Jaabawol : woni ittugol dewgal ko feere ummoriinde e Raadi ngam ittude dewgal e fawaade e sifaaji joofaaɗi e ɗiiɗo sarɗiiji. Ittugol dewgal ruttantaake haa heddii ittugol dewgal pawingol e woondoore wonde harminii renndude e debbo leeso walla tawa ko sabu waasde nafde joomum.
Naamndal: Mbele debbo ina ɗaɓɓude ittugol dewgal sabu baasgol yiyeede gorko, birnagol mum walla waasde mum nafeede ?
Jaabawol : eey debbo ina waawi e nder oon sifaa ɗaɓɓirde Raadi ittugol dewgal. E oon sahaa Raadi ina waawi, caggal ndee laaɓa so tawii wullitaango ngo ko goonga ittude dewgal ( kuulal 102 haa 110).
Naamndal: Hol to lajal edda joofata ?
Jaabawol : lajal edda laawɗinaangal joofata ko e jibingol, walla caggal jiigol ella hakkunde dumunnaaji tati wonande debbo jiyroowo ella kala lewru walla jettiiɗo e duuɓi jippagol leeso. ɓonande kesniiɗo mo wonaa cowiiɗo, lajal edda mum ko lebbi nay pawɗi balɗe sappo timmuɗe. Lajal edda jogii maanaa tan ko so tawii resondirɓe ɓe ndenndi leeso walla mbirnidiima, walla tawa gorko sankiima (kuulal 111 haa 118).
Naamndal: Mbele gorko ina waawi, e mudda lajal edda ceergal, yaltinde debbo galle ko adii joofgol lajal ngal.
Jaabawol : alaa e mudda lajal edda, gorko waawa riiwde debbo e galle (kuulal 119).
Naamnal: Hol ko woni ndeenka, « Hadhana »
Jaabawol : ndeenka ko nehde cukalel reena nafoore mum, dannda ɗum hakke mbaawka mum, e ko waawi bonnande ɗum, ɗum ko e farillaaji pawiiɗi e yumma e baaba so tawii eɓe lutti wondude e dewgal. So tawii dewgal nattii wonde ɗoon, ndeenka suka waɗɗii tan ko yummiraaɗo (kuulal 121 haa 123).
Naamnal: Hol nde ndeenka suka nattata farlaade jinnaaɗo ?
Jaabawol : ndeenka suka tawa ko debbo ko nde resaa, wonande gorko ko nde hellifaa (kuulal 126).
Naamnal: Mbele ceergal ina ɗaɓɓi won ɗeen kuule to bannge njuɓɓudi laamu.
Jaabawol : eey no dewgal nii, ceergal ina foti ƴettaneede kuule to bannge njuɓɓudi laamu no siforaa e kuule 135 e 136 nii. Deftere II
Naamnal: Ko yowitii e Deftere II e ko renndi heen ?
Jaabawol : Deftere II waɗi ko tiitooɗe tati, tiitoonde adannde nde haalata ko ko yowitii e geɗe kuuftodinɗe, ɗimmere ndee ko ko yowitii e e nafaRa loriiɓe , tiitooɗe tataɓiije e nayaɓiije ɗee ko ko yowitii e nafaRe loriiɓe sabu banndiigu walla kunagol joomum.
Naamnal: Mbele jogagol debbo fawii ko e jom galle mum ?
Jaabawol : Eey neɗɗo fof foti ko jogaade hoore mum so wonaa debbo desaaɗo mo jogagol mum farlinaa e jom galle mum (kuulal 140).
Naamnal: Hol ngonka ngaroowa, ko ina addana nafaŋŋe wonde alaa e sago.
Jaabawol : ngonka ngaddanoowa nafaŋŋe wonde alaa e sago ko e ɗee geɗe garooje: dewgal; jiidigal, e kunagol nafaRRe oo, noon ko nii sifortoo, koltu, hoɗorde e kala ko hiisa ko huunde hatojinaande e ko aadoraa (kuulal 141 e 142).
Naamnal: So tawii gorko waawa huuɓnude nafaRReeji yimɓe heewɓe yowitiiɓe e mum , mbele ko debbo foti ardineede ?
Jaabawol : so tawii jeyɓe nafaReeji ɗi ko yimɓe heewɓe, kanko potɗo nafkude oo, o waawa huuɓnude sarɗiiji ɗi fof ko desaaɗo oo foti ardineede ko adii sukaaɓe, ɓeen ne ngadoo jiknaaɓe (kuulal 145).
Naamnal: Hol no nafaRRe dottirtee
Jaabawol : Ngam dottude tolno nafaRRe, foti teskeede ko jogagol nafoowo, oo e soklaaji nafeteeɗo oo, sifaa no wuurda e ko sahaa oo ɗaɓɓi (kuulal 4).
Naamnal: Hol kuule baawɗe faweede e potɗo waɗde nafaRRe tawi ina yeebii ɗum ?
Jaabawol : Kala neɗɗo mo sariya ñaawi wonde yo o tottu nafaRRe jowitiiɗo e dewgal, jiidigal walla kunagol, so tawii o yeebiima ɗum ko ɓuri lebbi ɗiɗi, maa laawol rewnee e mum noo deftere ñaawirde (Code Penal siforii e kuulal 146).
Naamnal: Mbele neɗɗo ina waawi ɗaɓɓude ɓeydagol walla ustagol nafaRRe ko adii nde timmata e nder hitaande.
Jaabawol : So wonaa tawa lor ɗaɓɓu, hay ɗaɓɓaande wootere waawa jaɓeede woni ɓeydagol walla ustagol nafaRRe gaagaa lajal hitaande caggal nde nafaRRe oo dottana timmaani (kuulal 148).
Naamnal: Mbele hakke debbo desaaɗo mo jogii e nafReede ina waawi niilde sabu ɓooygol ?
Jaabawol : Alaa hakke debbo desaaɗo to bannge nafaRRe joofataa, hakke oo hebretee ko ñaawoore caggal nde gorko natti jogaade debbo o (kuulal 149).
Naamnal: Mbele nafaRRe totteteeɗo debbo koriiɗo ina farlitoo e gorko so tawii debbo oo neetanaaki ɗum ?
Jaabawol : alaa nafaRRe totteteeɗo debbo koriiɗo yoolotaako hay so tawii debbo oo wonaa nehtiiɗo (kuulal 151).
Naamnal: Hol potɗo nafkude ɓiɗɗo , hol mo farlii e nafRude debbo ceeraaɗo walla maayraaɗo ?
Jaabawol : ko e baaba farlinaa difaade guurnugol ɓiyum so tawii kay oon jogaaki ngalu ko ina difoo ɗum. Guurnugol debbo ceeraaɗo walla maayraaɗo fawii ko e baaba mum haa nde ɗum farlitii e dow neɗɗo goɗɗo fof (kuulal 152).
Naamnal: NafaRRe tottiraaɗo sabu kunagol joomum mbele ko huunde farliinde ?
Jaabawol : Eey, kunaniiɗo neɗɗo wonde maa nafRu ɗum ina foti siinude kunagol mum (kuule 159 haa 161).
Firo Maamuudu Haaruuna Joop Haa tonngoode faande kadi
