Feewde Haal-pulaar en, ɗemngal pulaar ena foti janngeede. Ɓe cikkataa ko pulaar rokkataa golle, kaalis, e martaba. Ko ɓe ngoongɗini demɗe arani en, ko nanndi e arab, walla farayse, ɓuri ko ɓe ngoonɗini ɗemngal maɓɓe, ngal ɓe kuutortoo e nguurndam maɓɓe fof. Ko janngini ɓe ɗemɗe jananeeɓe, ɓe mbaawi, ngoni, koonii, so ɓe njanngii gannde kese ɗee e ɗemngal maɓɓe, ɓe ɓura yaawde faamde, wonde, hoonaade, ngam sodaade. Mo janngii ɗemngal mum, ñonnga, soƴƴa, feƴa, feƴƴa, femmba haa laaɓa majjere e mum, mofa, moofta sirruuji mum e binndol, kadi huncanee sirruuji aduna oo, sirruuji aadee, gila dawaa dawi haa jooni ; hakkille makko yaaja, o waawa sorsortude e gannde, e yoga e ɗemɗe, yoga e pine ɗe o huuñi ; kadi o weeɓa heblude e dar-nde wayloore renndo men. Debbo e gorko poti e nguurndam e maayde ; eɓe poti janngude, ɓe njaaynoo neɗɗaagal maɓɓe. Werlaa ena jogii gite, kono yiyataa. Gumɗo wonaa tan jogiiɗo salamburu ena memmboo.
Gumɗo kadi, ko mo waawaa janngude e winndude. Hay so omo jogii gite ne, omo yiya, o yiyataa ! Fulfulde ko ɗemngal dakmungal, juɓɓungal, ɓooyngal, jaajngal, potngal rokkeede semmbe kese, ƴiiƴam kesam, haa ngal ɓeydoo yaarude yeeso. Kala ko yaarataa yeeso, ena rippa ɗo gootel ; so ɓooyii yaatira caggal. Janngi pulaar ne, ko wattude gannde kese ɗe Amriknaaɓe, Riisnaaɓe, Germaaninaaɓe, Faraysenaaɓe, Enngelnaaɓe, Nipponaaɓe, Siinnaaɓe naftortoo e ɗemngal pulaar. Janngi pulaar ne, ko anndude koye men, hanki men, hannde men, peewnitano-ɗen janngo men. Ngam ɗemngal ko resorde. Engal resa taariki (silsil), pinal, ñeeñal, karallaagal, gannde, aadaaji, diine, kala renndo, kala ngenndi. Leñol Ɓaleeɓe e ngenndiiji mum ngoppii binndi ko ɓooyi. Kala kala maggol, e kala kala majji, alaa ɗo resanoo so wonaa e ngaanndi. Ngaanndi noon, wonaa wakannde sokaande, wonaa ko waɗaa heen fof tawtee ɗoon. Gannde men keewɗe kuñanooɗe tan e koye mawɓe men, ɓe mbinndaano, maayduɓe e majje, ngoppii en e karawal joorngal kos; kadi mooƴu artirtaa ko ñaami. Oon musiibba ɓooyɗo e leñol men, ena foti dartineede hannde, riiwtee ; so wonaa ɗum mboomo-ɗen. Hannde sooño tulliniima, majjere liriima, yeebaare e faalkisaare piɗɗitaaki.
Ɓoggi tonngii en, mbilewu añɓe koomtii en, haa en ngaañcii ko’e meen, ɓur-ɗen yiɗde, yiɗande añɓe men e koye men. Hol no neɗɗo neɗɗiniiɗo yiɗirta gaño mum haa ɓura hoore mum, haa ɓura yummum ? Woppude ɗemngal yummum, yantoya e ɗemɗe jananeeɓe, wayi ko no warde, waarde yummum nii, wuurnoya yummiraaɓe jananeeɓe. Yonta meen hannde naamndii ko tiɗɗitaare, filñitaare, dartaade, sirŋinaare, ubbita golle jaambareeɓe meen ngenndiyankooɓe, jarfa ɗe, jummba ɗe, ñemtina ɗe. Hannde ko ñalawma dardarel, fooɗanaade ndimaagu, jeyal hoore, baawal, e wellitaare. Leñol yaarataa yeeso e majjere, e humanbinnaagu. Hakkilantaagal meen kesal, tuuyangal ɗomɗungal fiɗɗitaade addanii en janngude pulaar. Janngi pulaar ne, ko yiɗde koye meen, yiitaade e ko’e meen, anndude, anndande aade, tabitinen ngenndi meen e goodal ngenndiiji goɗɗi, ngadden ballal meen kiisngal e jaarungal yeeso aduna oo. Janngi pulaar ne, ko safrude hakkillaaji meen, ginol nguurndam meen. Ko ruuɗaade, wappaade ñenngi, ñonngi, conngi neɗɗaagal meen, faggaade e woɗɓe ko fergittaa en, dergittaa en, wallita bempeƴƴe ɓamtaare meen. Udditaade e ko woɗɓe e dow naŋtaade e neɗɗaagal meen. Yontii, kadi oo anniiya laatotaako so ɗemngal meen, ɗemɗe meen njanngaaka. Biyaaɗo yo ar jannga pulaar ufnii, jaabii ko janngi pulaar ne ? Neɗɗaagal makko ko ko ufii, baarti e makko. Oon noon, alaa moo uurata, saka guurnotooɗo ɗum. Kono, ko majjuɗo tan, e majjinaaɓe, jaabortoo nii.
Ndeke majjere woni gaño meen dowrowo, mo pot-ɗen haɓaade e kala yontaaji. Biiɗo ma yo a maay, oon huɗaani ma. Huɗ maa ko biiɗo ma yo a majju. Ko momtude ndiin kuɗdi, foolde e jaalagol oon gaño haa ƴellitoo, lewlewta naange pinal meen, nehaande renndo meen, addani en janngude, jannginde, winndude, winndinde ɗemngal meen. Janngi pulaar ne, ko fusde fuccitde sooño, riggude yooro, diiñaade e nokkuuji meen, hattude ɗi ngonta biille, moƴƴina ɗi, huufde mawɓe meen, ɓesngu meen, moƴƴinde ndema, awo, ngaynaaka, hisnude Yoƴe meen, donaaɗi, tawaaɗï meen. Gannde hanki ena poti tawtude ɗi hannde, ngollo-ɗen, ngollinen e maggal, keɓen liggeyaaji, njoɓdiiji timmuɗi, ñaaƴiren gannde e maggal. Janngi pulaar ne, ko neyɓinde e maggal booluuji meen, lep-pinde, lerɓinde e maggal maafe meen, hattude sagataaɓe jooɗtaade e doole mum. Janngi pulaar ne, ko ko janngi Enngele, Farayse, Español, Germaani, Riis, Siini, Nippon, kala ɗem ɗe guurɗe, wadi Pulaar ne janngeede.
Hanki, ɗee ɗemɗe limtaaɗe mbaanoo ko no hannde Pulaar nii. Ko maa ɗe njanngaa, ɗe ñoŋtii, kaftii, pokkiti. Janngi pulaar ne, ko woocde piɓle maggal, waylude hannde maggal, haa ngal waya no hannde ɗemngal Enngele nii, Farayse nii, ngal abboo ɗe, heɓtoo ɗe, dattoo ɗe. So wonaa hannde. wona janngo. Leñol kala Rabbirta ko e ɗemngal mum, daɗata ko e ɗemngal mum. So poɗɗe mberlaama e jaayngol, wootere heen kala woyanta, ko hoore mum. Fulfulde yaawataa ɓamtaa-de, teddineede, so ɓiɓɓe mum tawo ɓamtaani ɗum, teddinaani ɗum.
Leƴƴi fof e ɗemɗe fof ne poti so ko nguuri tan ko ɗi mo-ɗi. Potal majji e majje, fawii tan ko leñol fof e ngenndi, ligga-noo hoore mum, e dow faanditaare, jokkondiral, kumtondiral aade e aade banndum. ;emngal jiggoto, jiggete. Jiggaade e jiggeede naat-naatondirta ɗemɗe, wallita laagol kawral e nanondiral majje. Hankadi foti, ko golle njaadi e haala. Nde faanditaare laatotaako so nde faamaaka, semmbinaaka. Ko en daɗaaɓe, daddaaɓe, keetti caggal, cooynoo geeni jana-ni. ƴiɗde hankadi heɓtaade e ardaade, wiini en yo Pulaar jannge. So en njanngii ɗemɗe arane’en, ko seeda e meen paamata, ngona; kadi so ɓe tiinnaaki, koomtee, koɓɓitee, ñenngee. So en njanngii ɗemngal meen, ɗemɗe meen, ko keewal firtata huunde, dannda pinal ngal, pine ɗee, yoolta ɗemngal ngal, ɗemɗe ɗee. Ko doole e fuunti waɗnoo ɗemɗe jananeeɓe cemmbolini e meen. Ngeen naange ena muta.
Hannde naange ɗemngal meen fuɗii. Jaayli maggal ruppitii ; paamɗo ɗum, wallita ɗi lewlewtu-de. Mo faamaani ɗum, ɗi ndeggina ɗum, ndekna ɗum, ndewñina ɗum. Ñaago-ɗen Alla jeyeede e ngaal diɗɗal paamngal, pamminoo-wal, ganndungal, nganndinoowal, pinngal, pinndinoowal, naRtinngal e bifirɗe, haa ɓeydoo lewlewtude, lewlewndu ɗemngal pulaar/fulfulde, haa natten wonde maccuɓe, ngam majjuɓe.
Hoore haala
Feewde Haal-pulaar en, ɗemngal pulaar ena foti janngeede. Ɓe cikkataa ko pulaar rokkataa golle, kaalis, e martaba. Ko ɓe ngoongɗini demɗe arani en, ko nanndi e arab, walla farayse, ɓuri ko ɓe ngoonɗini ɗemngal maɓɓe, ngal ɓe kuutortoo e nguurndam maɓɓe fof. Ko janngini ɓe ɗemɗe jananeeɓe, ɓe mbaawi, ngoni, koonii, so ɓe njanngii gannde kese ɗee e ɗemngal maɓɓe, ɓe ɓura yaawde faamde, wonde, hoonaade, ngam sodaade. Mo janngii ɗemngal mum, ñonnga, soƴƴa, feƴa, feƴƴa, femmba haa laaɓa majjere e mum, mofa, moofta sirruuji mum e binndol, kadi huncanee sirruuji aduna oo, sirruuji aadee, gila dawaa dawi haa jooni ; hakkille makko yaaja, o waawa sorsortude e gannde, e yoga e ɗemɗe, yoga e pine ɗe o huuñi ; kadi o weeɓa heblude e dar-nde wayloore renndo men. Debbo e gorko poti e nguurndam e maayde ; eɓe poti janngude, ɓe njaaynoo neɗɗaagal maɓɓe. Werlaa ena jogii gite, kono yiyataa. Gumɗo wonaa tan jogiiɗo salamburu ena memmboo.
Gumɗo kadi, ko mo waawaa janngude e winndude. Hay so omo jogii gite ne, omo yiya, o yiyataa ! Fulfulde ko ɗemngal dakmungal, juɓɓungal, ɓooyngal, jaajngal, potngal rokkeede semmbe kese, ƴiiƴam kesam, haa ngal ɓeydoo yaarude yeeso. Kala ko yaarataa yeeso, ena rippa ɗo gootel ; so ɓooyii yaatira caggal. Janngi pulaar ne, ko wattude gannde kese ɗe Amriknaaɓe, Riisnaaɓe, Germaaninaaɓe, Faraysenaaɓe, Enngelnaaɓe, Nipponaaɓe, Siinnaaɓe naftortoo e ɗemngal pulaar. Janngi pulaar ne, ko anndude koye men, hanki men, hannde men, peewnitano-ɗen janngo men. Ngam ɗemngal ko resorde. Engal resa taariki (silsil), pinal, ñeeñal, karallaagal, gannde, aadaaji, diine, kala renndo, kala ngenndi. Leñol Ɓaleeɓe e ngenndiiji mum ngoppii binndi ko ɓooyi. Kala kala maggol, e kala kala majji, alaa ɗo resanoo so wonaa e ngaanndi. Ngaanndi noon, wonaa wakannde sokaande, wonaa ko waɗaa heen fof tawtee ɗoon. Gannde men keewɗe kuñanooɗe tan e koye mawɓe men, ɓe mbinndaano, maayduɓe e majje, ngoppii en e karawal joorngal kos; kadi mooƴu artirtaa ko ñaami. Oon musiibba ɓooyɗo e leñol men, ena foti dartineede hannde, riiwtee ; so wonaa ɗum mboomo-ɗen. Hannde sooño tulliniima, majjere liriima, yeebaare e faalkisaare piɗɗitaaki.
Ɓoggi tonngii en, mbilewu añɓe koomtii en, haa en ngaañcii ko’e meen, ɓur-ɗen yiɗde, yiɗande añɓe men e koye men. Hol no neɗɗo neɗɗiniiɗo yiɗirta gaño mum haa ɓura hoore mum, haa ɓura yummum ? Woppude ɗemngal yummum, yantoya e ɗemɗe jananeeɓe, wayi ko no warde, waarde yummum nii, wuurnoya yummiraaɓe jananeeɓe. Yonta meen hannde naamndii ko tiɗɗitaare, filñitaare, dartaade, sirŋinaare, ubbita golle jaambareeɓe meen ngenndiyankooɓe, jarfa ɗe, jummba ɗe, ñemtina ɗe. Hannde ko ñalawma dardarel, fooɗanaade ndimaagu, jeyal hoore, baawal, e wellitaare. Leñol yaarataa yeeso e majjere, e humanbinnaagu. Hakkilantaagal meen kesal, tuuyangal ɗomɗungal fiɗɗitaade addanii en janngude pulaar. Janngi pulaar ne, ko yiɗde koye meen, yiitaade e ko’e meen, anndude, anndande aade, tabitinen ngenndi meen e goodal ngenndiiji goɗɗi, ngadden ballal meen kiisngal e jaarungal yeeso aduna oo. Janngi pulaar ne, ko safrude hakkillaaji meen, ginol nguurndam meen. Ko ruuɗaade, wappaade ñenngi, ñonngi, conngi neɗɗaagal meen, faggaade e woɗɓe ko fergittaa en, dergittaa en, wallita bempeƴƴe ɓamtaare meen. Udditaade e ko woɗɓe e dow naŋtaade e neɗɗaagal meen. Yontii, kadi oo anniiya laatotaako so ɗemngal meen, ɗemɗe meen njanngaaka. Biyaaɗo yo ar jannga pulaar ufnii, jaabii ko janngi pulaar ne ? Neɗɗaagal makko ko ko ufii, baarti e makko. Oon noon, alaa moo uurata, saka guurnotooɗo ɗum. Kono, ko majjuɗo tan, e majjinaaɓe, jaabortoo nii.
Ndeke majjere woni gaño meen dowrowo, mo pot-ɗen haɓaade e kala yontaaji. Biiɗo ma yo a maay, oon huɗaani ma. Huɗ maa ko biiɗo ma yo a majju. Ko momtude ndiin kuɗdi, foolde e jaalagol oon gaño haa ƴellitoo, lewlewta naange pinal meen, nehaande renndo meen, addani en janngude, jannginde, winndude, winndinde ɗemngal meen. Janngi pulaar ne, ko fusde fuccitde sooño, riggude yooro, diiñaade e nokkuuji meen, hattude ɗi ngonta biille, moƴƴina ɗi, huufde mawɓe meen, ɓesngu meen, moƴƴinde ndema, awo, ngaynaaka, hisnude Yoƴe meen, donaaɗi, tawaaɗï meen. Gannde hanki ena poti tawtude ɗi hannde, ngollo-ɗen, ngollinen e maggal, keɓen liggeyaaji, njoɓdiiji timmuɗi, ñaaƴiren gannde e maggal. Janngi pulaar ne, ko neyɓinde e maggal booluuji meen, lep-pinde, lerɓinde e maggal maafe meen, hattude sagataaɓe jooɗtaade e doole mum. Janngi pulaar ne, ko ko janngi Enngele, Farayse, Español, Germaani, Riis, Siini, Nippon, kala ɗem ɗe guurɗe, wadi Pulaar ne janngeede.
Hanki, ɗee ɗemɗe limtaaɗe mbaanoo ko no hannde Pulaar nii. Ko maa ɗe njanngaa, ɗe ñoŋtii, kaftii, pokkiti. Janngi pulaar ne, ko woocde piɓle maggal, waylude hannde maggal, haa ngal waya no hannde ɗemngal Enngele nii, Farayse nii, ngal abboo ɗe, heɓtoo ɗe, dattoo ɗe. So wonaa hannde. wona janngo. Leñol kala Rabbirta ko e ɗemngal mum, daɗata ko e ɗemngal mum. So poɗɗe mberlaama e jaayngol, wootere heen kala woyanta, ko hoore mum. Fulfulde yaawataa ɓamtaa-de, teddineede, so ɓiɓɓe mum tawo ɓamtaani ɗum, teddinaani ɗum.
Leƴƴi fof e ɗemɗe fof ne poti so ko nguuri tan ko ɗi mo-ɗi. Potal majji e majje, fawii tan ko leñol fof e ngenndi, ligga-noo hoore mum, e dow faanditaare, jokkondiral, kumtondiral aade e aade banndum. ;emngal jiggoto, jiggete. Jiggaade e jiggeede naat-naatondirta ɗemɗe, wallita laagol kawral e nanondiral majje. Hankadi foti, ko golle njaadi e haala. Nde faanditaare laatotaako so nde faamaaka, semmbinaaka. Ko en daɗaaɓe, daddaaɓe, keetti caggal, cooynoo geeni jana-ni. ƴiɗde hankadi heɓtaade e ardaade, wiini en yo Pulaar jannge. So en njanngii ɗemɗe arane’en, ko seeda e meen paamata, ngona; kadi so ɓe tiinnaaki, koomtee, koɓɓitee, ñenngee. So en njanngii ɗemngal meen, ɗemɗe meen, ko keewal firtata huunde, dannda pinal ngal, pine ɗee, yoolta ɗemngal ngal, ɗemɗe ɗee. Ko doole e fuunti waɗnoo ɗemɗe jananeeɓe cemmbolini e meen. Ngeen naange ena muta.
Hannde naange ɗemngal meen fuɗii. Jaayli maggal ruppitii ; paamɗo ɗum, wallita ɗi lewlewtu-de. Mo faamaani ɗum, ɗi ndeggina ɗum, ndekna ɗum, ndewñina ɗum. Ñaago-ɗen Alla jeyeede e ngaal diɗɗal paamngal, pamminoo-wal, ganndungal, nganndinoowal, pinngal, pinndinoowal, naRtinngal e bifirɗe, haa ɓeydoo lewlewtude, lewlewndu ɗemngal pulaar/fulfulde, haa natten wonde maccuɓe, ngam majjuɓe.
Hoore Haala ko konngol ngol Mammadu Sammba Joop (Murtuɗo) uddirnoo deftere wiyeteende : “Maanditorde annde e pine pulpule hirnaange Afrik.”
Ko nii Alfaa Ibraahiima Soh hollitirnoo ndeen deftere : “Kibaaru ndee deftere ko e hitaande 1965 fuɗɗii, nde Kawtital mawngal moƴƴinanoo Akraa, leydi Ganaa, e hoore haaluyeeji hiirnaange Afrik. No nde yaltiri jooni nii, hinde woɗɗitii huuɓindaade annde e pine pulpule hiirnaange Afrik ɗee fof ; sabu maa biɗte kese e golle ɗuuɗuɗe jokkee kadi e mayre, tawa ko e hoore wallindiral meeɗen en fof. Ɗum laatotono deftere mawnde, ɓurtaynoonde omtude gite meen, yanñana en hakkille, hollita en iwdi meen asliiri, humpita en finaatawaa meen, moyyïnana en nguurndam e ngaccaari meen. Ko men waawi waɗde ɗoo, ko udditugol, holla laawol. Maa wakkilo-ɗen, eto-ɗen en fow no dee golle jamaa meen wondande en e nafa, yahra yeeso, moƴƴa ɓuri nii. Ko ɗum men ñaa-gorii on Alla e fulfulde !”
Alfaa Ibraahiima Soh
Alfaa Ibraahiima Soh
