Keɓgol SIDA e nder lelnde Mboros SIDA ina heɓoo e lelnde, saanga nde tergal gorko naati e nder tergal debbo walla wuddere caggal maa walla hunuko. Jaltugol ndiyam gorko feewde e debbo saaga lelnde ina raaɓa kono tan ma a taw gorko o ina soomi ñawu ngu. Kono tan daaɓgol ngol fawaaki e jaltugol ndiyam tan. sabu hay sinno ndiyam yaltaani, tawde kay gooto e leldiiɓe ɓe ina wondi e ñawu ngu, hay sinno noon o hollaani maale mum, jommbani cellunooɗo o heɓa heen. Yummiraaɗo ina raaɓa ɓiyum Debbo koriiɗo gonduɗo e SIDA ina waawi raɓde Wiɗɗo gonɗo e nder reedu. Haa teeŋti noon e nder lebbi tati battindii ɗi, ko adii nde omo jibina.
Daaɓngol ngol ina waawi wonde kadi saanga jibingol. Debbo reedu ngonduɗo e SIDA ina waawi raaɓde biɗɗo. Refti heen, caggal nde cukalel ngel jibinaa, yummiraaɗo o ina waawi raɓde ngel e muuyningol. Sabu mi wiyiino on won’- de mboros SIDA o ina waawi soomaade e kosam. Kadi wiɗto hollitii wonnde keewgol mboros o e nder kosam enndu, ina yona waawde raaɓde. Kono tan alaa e sago dey tawa muyninoowo o tawa ina wonndi e ñawu ngu. Ko ɗum waɗi, debbo ngonduɗo e SIDA fotaani muuyninde cukalel. Yummiraaɗo gonduɗo e SIDA ina waawi raaɓde cukalel e muyningol Daaɓgol e ƴiiƴam Hono no mibiynoo-mi adan ni, ƴiiƴam neɗ- ɗo ñawɗo SIDA ina sooma mboros o. So tawii ɗaam ƴiiƴam waɗtaama e neɗɗo goɗɗo ina wayi no o raaɓaama. Ko ɗum waɗi, ko adii nde ƴiiƴam ina waɗtee e neɗɗo cokluɗo rokkeede ƴiiƴam, ina moƴƴi nde rokkooɓe ɓe fof ƴeewetee so coomaani ñawu ngu e nder mum en.
Huutoraade pikiraaji ɗi neɗɗo goɗɗo huutorii ko huunde nde fotaani. Hay liggotooɓe e opitaluuji ina mbagginaa nde ndeentotoo woto pikkiraaji njuuwde ɗum en, maa walla nde ɓe kuutortoo pinngu gooto ngam pinngude neɗɗo gooto tan. Sabu pinngu so naatii e nder ɓanndu ñawɗo, yaltata ko mborosaaji oon ina takkii e mesalal ngal. Ngaal mesalal hay sinno lawƴaama walla fasnaama hoolaare alaa e maggal. So tawii oon pinngu pinngiraama neɗɗo goɗɗo, maa walla yuwii neɗ- ɗo goɗɗo, mboros o ina waawi naatde e nder ɓanndu wona oon kadi raaɓaama. Hono noon kadi huutoraade layset pembiraaɗo, walla boros ñiiƴe, maa walla coccorgal, walla kuttirɗi giye, maa walla tupporɗe. Sabu ɗee- ɗoo geɗe fof ina mbaawi soomde mboros SIDA, so tawi neɗɗo coomɗo mboros o huutoriima ɗum.
Maale ñawu SIDA : Ɓanndu fof ina jogii kaɓirɗe e peeje no haɓtortoo kala ko naati e nder mum. Mboros SIDA so naati e neɗɗo celluɗo, firtata ko kaɓtorɗe ɓanndu mun kala. Tawde noon wonii kaɓtorɗe ɓanndu fof mbonii, ɗum addana ɓanndu ndu laataade haayre biri yanñan. Kala nde ñawu wirtii mo o heɓat heen. Oon neɗɗo wontata ko damal udditiingal e kala mboros goɗɗo garɗo naatat, e kala ñawu goɗɗo wirtii mo, o heɓat heen. Reftatata heen ko neɗ- ɗo o mayde so ñabbuuli tokoosi ko wayi no maɓɓo, walla ko wayi no ɗoyru (Tiberkiloos).
Neɗɗo ngonduɗo e SIDA Ngannden kadi neɗɗo ina sooma ñawu SIDA tawa ɓanndu mum suwaa hollitde. Walla hollita maale tokoose e nder dumunna daɓɓo. E maale ɓurɗe teeŋtude ina waawi wona paawngal, jaltugol ɓuutdi e naafɗe, maa walla e daande, maa walla e dow buhe, walla kadi goddol muusowol, puƴe e ɓanndu, reedu dogooru, hoore muusoore. Ɗee ɗoo maale, ina ɓenna caggal lewru haa e lebbi ɗiɗi. Neɗɗo daaɓaaɗo o leefa caggal dummuna juutɗo seeɗa. E oon dumunna o soomat ñawu ngu e nder makko kono o hollitaa maale ñawu. Ko ɗum waɗi neɗɗo ina waawi soomde ñawu ngu tawa anndaa. Kono, hono no mbiynoo-mi gila adan e nder 100 neɗɗo ñawɗo, heen 95 ina kumpaa.
Neɗɗo ina yaha e koyɗe mun tawa ina soomi ñawu ngu tinaani. E oon sahaa mboros o ina wayi no ko ko ɗaanii nii. O suwaa tawo fuɗɗaade bonnude ɓanndu. E oon sahaa neɗɗo o ina waawi raaɓde, e lelnde, maa walla so o rokkii ƴiiƴam, walla so goɗɗo huutoriima layset mo o huutorii, maa walla pinngu, maa walla boros makko takkuɗo ƴiiƴam. Ko neddo foti waɗde so faayii hoore mum So tawi neɗɗo faayii hoore mum, walla sikitiima raaɓeede, darnde alaa. O fotaani leeltinde. Omo foti yahde opitaal ko yaacci. E oon sahaa, doktoreeɓe ina mbaawi loskude ɓanndu makko. E yeru, so tawii neɗɗo yuwaama pinngu mo neɗɗo goɗɗo huutorinoo, maa walla o femmboriima layset mum, walla so tawii ko o leldiiɗo e makko e omo faayi wonnde oon ina waawi soomde mboros SIDA, omo foti yiyde doktoor e nder balɗe ɗiɗi gadane ɗe. Omo waawi rokkeede safaara kaɗoowo mboros o saraade e nder ɓanndu makko. Doktoor o maa losku ƴiiƴam makko, ƴeewa so mboros SIDA o soomaaki heen, walla kadi mborosaaji goɗɗi ko wayi no mboros gaddoowo ñawu wiyeteengu hepatit .
Hol no Mboros SIDA loskirtee ?
Saanga nde mboros SIDA naati e nder ɓanndu, ƴiiƴam neɗɗo o feewnat kaɓtorɗe ngam falaade mboros o. Nde ƴiiƴam feewnata ɗeen kaɓtorɗe, alaa e sago mboros o naata e banndu. Ɗum firtata ko kala nde ɗeen kaɓtorɗe mboros SIDA tawa e nder ƴiiƴam neɗɗo fof, oon neɗɗo ina soomi mboros o. Hay sinno noon o hollitaani maale ñawu ngu. Ngannden kadi, nde neɗɗo anndetee wondaani e SIDA, alaa e sago ƴiiƴam makko loskee laabi tati e nder lebbi tati, lewru fof laawol gootol. E nder ɗii lebbi tati yo taw kadi alaa ɗo o faayi hoore makko. Sabu neɗɗo ina waawi soomde ñawu ngu tawa ƴiiƴam makko hollitaani tawo. Tawata e oon sahaa ɓanndu ndu suwaa feewnude kaɓtorɗe baawooje hollitde neɗɗo o ina soomi mboros o. Kono tan hay e oon sahaa, neɗɗo o ina waawi raaɓde haa teeŋti noon e lelnde. SIDA Safrotaako Ngannden kadi safaara SIDA woodaani, tee SIDA ko ñawu mbaroowu.
E ñalawma hannde o, pesal mum woodaani tawo. Ɗo yahretee ɗo, SIDA sellataa. Safaruuji gooɗɗi ɗi laɓɓintaa mboros o nder ɓanndu. Eɗi usta keewgol mboros ngam leeltinde neɗɗo o e heɓde ñawu ngu, kono ittataa ɗum haa laaɓa. Refti heen kadi, wonaa neɗo fof waawi ɗum yoɓde. E nder Afrik heewɓe mbaawaa yoɓde ɗiin safaruuji sabu naamnii ko kaalis keewɗo. Safaara SIDA woodani tawo. Leɗɗe dokketeeɗe ɗe cellintaa, yanti heen coggu mum ina tiiɗi. Haa tonngoode aroore njokken.
Doktoor Alhuseyni Sal
