E balɗe garooje ɗe, parlemaa Muritani maa woot sariya baɗ- toowo macungaagu e geɗe warhoore. Ɗum ina jeyanoo e geɗe ɗe mawɗo leydi ndi huninoo e nde won ɗiin partiiji politik mee- ɗaani seerde e ɗaɓɓude. Eɗen ciftora tan e hitaande 2001, guwarnama wootiino sariya kaɗoowo njulaagu aadee en (traite de personnes). Ina jaggiraa njulaagu aadee en « naatnugol walla jolnugol walla eggingol yimɓe alaa e sago walla kuutoragol doole, gijagol walla won ɗiin mbaawnoraaji goɗɗi, ko wayi no dahngo maa fuunti, maa won ndiin njiimaandi ngoɗndi paweteendi e dow neɗɗo jogiiɗo tiiɗndi e woɗɓe ngam waawde huutoraade ɓeen « . So neɗɗo waɗii ɗum, kuugal » golle mbaawnoor » (travaux forcés) ngal ɓurataa duuɗi sappo ina waawi faweede e mum.
E lewru mars 2006 joɗnde hakkunde leyɗeele jooɗinoonde ɗo e Nuwaasoot ngam ɓetde batte sariyaaji kaɓotoo- ɗi njulaagu aadee waɗii ooɗoo teskuya : « sariya mo 2003 o firaani ko woni njulaagu aadee ». Hannde e ooɗoo sahaa, eɗen njenanaa kam kimmugol goodaangal sariya laaɓtuɗo, cifotoo- ɗo ko woni njulaagu aadee, ko foti jaggireede macungaagu, ko foti jaggireede kuutoragol aadee.
Oon sariya ina foti joopaade waɗooɓe ɗeen golle, kono kadi wallitooɓe ɗeen golle, walla etiiɗo waɗde walla wallitde ɗe ekn… Aliu Soh e koreeji mum, e denndaangal muuyaaɓe jahral yeeso e haɓantooɓe ɗooftagol jojjanɗe e ndimaagu aadee ina kooɗaa ɗum no feewi.
Bookara Aamadu BAH
