Kuuɓal Dowla Toppitiingal Debbo yiilirde toppitiinde ɓesngu e ɓiɗɗo Ndewaagu e hakkeeji galle, rewɓe e sukaaɓe
Jokkere tonngoode 42
Naamnal : Mbele desaaɗo ina waawi salaade wirnodeede so tawii tottaako teŋe mum tawo ?
Jaabawol :Eey desaaɗo ina waawi salaade wirnodeede e nder dewgal so tawii teŋe dottaaɗe ɗe o foti totteede, tottaako tawa. (kuulal 21). l
Naamnal : So tawii luural arii e tottugol ko foti wonde teŋe ɗe koo, ko adii birnidagol e dewgal, holi potɗo rokkeede goonga hakkunde resondirɓe ɓe ?
Jaabawol: foti rokkeede goonga ko debbo oo (kuulal 25). l
Naamnal : Mbele desaaɗo ina waawi sarɗude wonde jom galle mum fotaani resde debbo goɗ- ɗo, fotaani wayrude galle oo ko ɓuri sahaa dottaaɗo o walla fotaani haɗde ɗum jokkude jaŋde mum walla yahde liggoyoo ?
Jaabawol: desaaɗo ina waawi sarɗude ɗum, baasgol jom galle oo siinude heen huunde e sar- ɗiiji ɗi walla kanji fof ina waawi saabaade ittugol dewgal e ɗaɓɓaande debbo oo, wondude e njeenaari, dottata tolno njeenaari ndi ko Raadi (kuulal 28 e 29). l
Naamnal : hol ko haɗata dewgal ?
Jaabawol: ko geɗe ɗiɗi kaɗata dewgal : – kaɗooje duumiiɗe sabu jiidigal walla enɗam walla kosam walla woonde fawa gondiiɗo mum fijirde. – kaɗooje e mudda iwooje e sahaa nde ko faloto noo ɗum ko iwi yeru: debbo reseede e dow dewgal ngal iwaani tawo, walla reseede e dow edda wondude e ñaw bonngu (kuulal 30 haa 44). l
Naamnal : mbele neɗɗo ina waawi naatde e dewgal tawa ko mudda dottaaɗo ?
Jaabawol: Alaa dewgal e mudda ko huunde harmunde. l
Naamnal : Holi hakkeeji e farillaaji pawiiɗi e dewgal ?
Jaabawol: Farillaaji dewgal e hakkeeji ina mbaawi siforeede ni: 1- jogaade galle mum e waɗde hoɗande 2- reende ndimaagu, hormaade gondiiɗo mum, wallondirde, nafondira (kuulal 55).
Naamnal : Mbele debbo ina waawi wallitde jom galle mum e jogagol galle.
Jaabawol: Eey debbo ina waawi wallitde jom galle mum e jogagol galle. l
Naamnal : mble debbo ina jogii hakke liggaa- de ko wonaa e nder galle mum en, mbele debbo ina waawi taƴde sañ jawdi ndi jey ?
Jaabawol: Eey debbo ina waawi gollaade caggal galle mum, golle fof ko e fawaade noon e sar- ɗiiji sariya lelni. Omo jogi hakke kadi e taŋde sañ e wellitaare e jawdi ndi o jey. Jom galle makko jogii hakke yuurnitaade jey debbo mum tan ko e sahaa nde o teskii wonde oon ina rokkira ko ɓuri tataɓal jawdi mum (kuulal 57 e 58). l
Naamnal : hol potɗo innude ɓiɗɗo?
Jaabawol: innata ɓiɗɗo ko baaba mum so tawii dewgal ina ɗoon (kuulal 69). l
Naamnal : hol dumunnaaji kiiseteeɗi , tawi ko ko ɓuri faamnude heen ko walla ko ɓuri heewde heen ko wonde ɓiɗɗo ko ɓii kaari ?
Jaabawol : jeyde ɓiɗɗo waawi faweede e gorko ko so tawii ko famɗi fof ɓiɗɗo oo jibinaa ko lebbi jeegom caggal dewgal. Dumunna ɓurɗo juutde oo yoo tolno e lewru haa dartoo mo wuuri. l
Naamnal : Mbele gorko ina waawi yeddude wonde ko kañum jibini ɓiɗɗo walla jeyaa reedu jom suudu mum.
Jaabawol: alaa, ɗum waawi aaɓnaade tan ko so tawii ñaawoore waɗii fawiinde e peeje jedditagol tawi ko laawɗinaaɗe (kuulal 68). l
Naamnal : Hol batte ɓinngu ndewngu laawol jogii ?
Jaabawol: ɓinngu ndewngu laawol ina rokka hakkeeji, fawa farillaaji ko wayno: wuurnude joomum, hakke jowitiiɗo e ndonu e hadde dewgal fawiinde e jiidigal walla enɗam (kuulal 70). l
Naamnal : Hol no luural hakkunde resondirɓe walla reenooɓe mumen tawa ko ko yowitii e kaake galle, ñaawirtee ?
Jaabawol: so tawii resondirɓe walla ronooɓe mum en luurdi ko yowitii e kaake galle, tawi kadi seedantaagal laaɓtungal dañaaka, hakke rokki ko yoo fawe e haala debbo oo caggal nde woondi, so tawii kay kaake ɗe jeyaa ko e kuutorɗe rewɓe gaadoraaɗe. Ko wonaa ɗeen kaake fof noon, hakke rokki ko yoo haala gorko walla ronooɓe mum teske caggal nde ngoondi (kuulal 73). l
Naamnal : Holi sarɗiiji to bannge njuɓɓudi laa- mu pawaaɗi e dewgal ?
Jaabawol: dewgal humetee ko e yeeso ofisee walla gollantooɗo Etaa siwil potɗo waɗde kaayit o. E nder kaayit seedantaagal dewgal ɗee geɗe ina poti winndeede heen : 1 – Rubuƴ teŋe ɗe 2 – Inɗe e jettooɗe resondirooɓe ko adii, so ina woodi e sahaaji nde ɗeen dewle mbonii (woni ko maayde addi ɗum walla ko ceergal). 3 – Ko nanondira e dewgal he. Kaayit dewgal ina foti waɗeede e nder lajal ngal fotaani diwtude lebbi tati caggal nde dewgal ngal humaa. So tawii joomum en mbaɗaani ɗum e nder lajal laawɗinaangal ngal, kuuge ina mbaawi faweede e mum en. Dewle Muritaninaaɓe wuurɓe caggal leydi ina poti winndeede no wiira e nder sarɗiiji Etaa-Ciɓil wonde dewle poti ko holliteede yeeso laamu taƴngu sañ e nder leydi njaatigeeri. Caggal ɗuum winnditoyee to ambasaduuji walla koysulaaji (kuulal 75 haa 79).
Naamndal: hol mbaydiiji no dewle pirtortoo?
Jaabawol: dewgal firtotoo ko e ceergal e ɓoora- gol, e wakilaagu, e cuɓagol walla ittugol dewgal (kuule 82 à 110).
Naamndal: Hol ko woni ceergal ?
Jaabawol: ceergal ko pirtagol dewgal tawa ummorii ko e feere gorko maa woni ko e yeeso qaadi walla masloowo potɗo sarɗude geɗe ɗe ɗum jibinta e nanondiral hakkunde resondirooɓe ɓe (kuulal 83). l
Naamnal : Mbele debbo ceeraaɗo ina jogii hakke wullitaade to sariya ngam ɗaɓɓude hakkeeji mum jotondirɗi e ceergal.
Jaabawol: eey debbo ceeraaɗo ina waawi wullitaade to sariya ngam ɗaɓɓude hakkeeji jotondirɗi e ceergal ko wayno nafeede, njeenaari ekn.. (kuulal 84). l
Naamnal : Hol ko woni ɓoorordi , mbele ina far- lina e debbo nde tottata e nder fannuuji baaɗi nii kala ɓoorordi ?
Jaabawol: ɓoorordi ko ceergal tawa ina wondi e nafaŋŋe mo debbo walla jonaaɗo mum foti tottude gorko, walla debbo oo yaafoo hakke mo joginoo e dow gorko oo. So tawii noon sariya dallinii wonde debbo oo ɗaɓɓiri ceergal gondungal e ɓoorordi ko mbele ina dannda hoore mum e leɓte walla koɗdigal bonngal, ceergal ngal ina sella tawa aldaa e ɓoorordi kadi yoolotaa hakke parlinaaɗo e gorko (kuulal 92e 93). l
Naamnal : Mbele rokkude debbo hakke waki- laagu, jeyal walla cuɓagol, ina rewi laawol ?
Jaabawol: eey ina rewi laawol (kuulal 93 haa 95).
