Ɗum wiyatee asakal kumtiiɗo, so lewru koorka maayii, juulɓe njarii mbeltiima njaltina sadak, ndokka miskineeɓe. Abdallahi Ibnu Umar (JKM) wiyi : Nelaaɗo Alla (JKM) farlinii e dow juulɓe asakal muddu hoore, hamdaat tamarooje walla gawri yaltinantee ko, kala juulɗo ko o waawi wonde fof so debbo so gorko, cukalel walla mawɓo. * Asakal muddu hoore, farlaa ko e hitaande ɗiɗmiire e fergo nelaaɗo (J.K.ɓ), ngam laɓɓinde kooroowo, e ñamminde doofoolo, e wallude miskiino ko ene haɗa ɗum yeloyaade ñande juulde. * No fotata? Hoore kala, yaltinantee ko hamdaat tamarooje, walla gawri walla maaro ekn… kala heen ko woni nguura yimɓe ko heen yaltintee. Hamdaat ko mudduji nay, woni muddu ko keeweendi juɗe ɗiɗi kakindeeɗe, ɗe tamaaka, ɗe mbertaaka, so hiisaama to baŋnge peese, wonata ko 430.08 graam, kala hoore yaltinantee ko mudduuji nay 430,08 ƴ 4 = 1720,32 graam. Ko kilooji ɗiɗi mankuɗi seeɗe, kono yaltinde kilooji ɗiɗi timmuɗi ɓuri hiɓindaade. * Won annduɓe mbiyi: ene selle yaltineede fotde muuɗum to kalis so tawaama ko ɗum ɗuri wonde nafoore miskineeɓe. * Hol mo njaltinantaa? Njaltinantaa ko hoore maa, e jom suudu maa, e sukaaɓe maa rewɓe ɓe ndesaaka, e ssukaaɓe maa worɓe ɓe kellifaaka, e kala mo nguura mum waɗɗimaa. * Hol nde waɗɗotoo? Muddu hoore waɗɗotoo ko mutalnaange ñalawma battindiiɗo e koorka, kala mo asakal waɗɗaaki oon sahaa, waɗɗotaako ɗum caggal ɗuum, ko wayi no:
– Oo neɗɗo maayii ko adii mutal naange, asakal waɗɗaki ɗum.
– So naange mutii e neɗɗo bassɗo mo alaa ko aski, hayso o alɗii caggal mutal naange, askude waɗɗotaako mo, ko yoɗeede tan.
– So keefeero jaɓii Alla caggal mutal naange jofnde juulde, asakal muddu hoore waɗɗaaki mo.
Ko noon ne kadi so cukalel jibinaama caggal mutal naange, o muddantaake. Ko nii woni mbaydi ñawoore ɓurnde lollude e laawol almaami maalik , ko no kadi won e maalikiyankooɓe yahruɓe wonde tesketee ko peeral fajiri wonaa mutal naange. * Hol nde yaltintee? ƴiɗaa ko njaltinaa muudduuji maa, ñande juulde ko adii nde pummoytaa, ene dagoo yaltinde ko adii juulde fotde ñalawma walla balɗe ɗiɗi.
Kala mo asakal hesi haa waɗɗii ɗum, fawtotaako mo, wontanta mo ko ñamaande hay so wonii duuɓi. Ene haɗaa neeɓnude yaltinde mudduuji haa ñande juulde ɓenna, tawa alaa ngantu.
Hol mo waɗɗotoo?
Asakal muddu hoore, waɗɗii ko kala juulɗo jogiiɗo fotde nguura mum ñalawma e mudduji mum kañum e ɓesngu mum ɓe nguura mum en waɗɗii mo.
Yaltinande goɗɗo :
Sellataa muddono ɗaa neɗɗo mo nguura mum waɗɗaakima so wonaa tawa ko kañum wakkilmaa yo a yaltinanɗum, sabu muddu hoore sellataa so wonaa e anniya mo waɗɗii o. ɓiyaama noon so tawii aada yimɓe yahrii muddanaade kala ɗanniiɗo e mum en, oon sahaa, aada o nanngiree no anniya nii.
Hol rokketeeɓe mudduuji?
– Hokketee asakal muddu ko baasɗo tan walla miskiino.
– Ene waawi rokkude mudduuji limti
– limtinɗi miskiino gooto, muddu gooto kadi ene waawi fecceede e miskineeɓe yonɓe.
– Jom suudu so muddaniima hoore mum ene waawi rokkude jom galle mum baasɗo, sabu nguura muuɗum waɓɓaki mo, ko no gorko waawa rokkude mudduuji muuɗum jum suudu mum.
Ceerno Bun Umar LIH
