Eɗen njokka ɗo winndannde men wiyeteende Dingiral. Eɗen njaafnoo janngiyankooɓe Fooyre Ɓamtaare ko njow-ɗen winndannde nde e tonngooɗe jawtuɗe ɗe. ɓaɗnoo ɗum tan ko heewreed
SURGA
Eɓe mbaɗi innirteeɓe hirtoo-leloo* : Hirtoo-leloo ko surga mbo heewaani koyɗe e dingiral. O heewi yaltude tan ko nde cuddungu walla lennguru* walla kewu jamma waɗi e wuro. Addani mo wiyeede noon ko sabu so o hirtiima tan, o heewi ko lelaade. Ko fartaŋŋe tan addata mo kanko e nder dingiral. Ina woodi kadi e surgaaɓe ɓe Mbaalu-Allah*.
Mbaalu Allah ko surga mbo heewaani dillere, jooɗotooɗo tan deeƴa wiyataa waɗataa, bonnataa rufataa, ko o surga jooɗotooɗo tan deeƴa. Ooɗoo surga ko naattinoowo muuya mum e nder ɓernde. Nde wonnoo e nder dingiral ko konngol woni ɓetirgal hakkille, mo haalataa ittantaake geɗal. Ina wadi kadi surga lewlewal* :
Surga lewlewal ko surga mbo yaltataa so wonaa lewru daroo haa jamma o waɗta leerde leergol mettannde nagge*. Ina gasa tawa o wonaa cuusɗo reedu, mo suusaa jamma no feewi. Ooɗoo so arii moƴƴii, kono so araani hattetaake. Ina woodi Muunamaana* : Heewi faggaade ndeeɗoo innde ko surga mo finaani faamaani ; tawa kadi ko jaawɗo fiyde sukaaɓe rewɓe. Ko ɗum waɗi sukaaɓe rewɓe ɓe jogonaade mo jimɗi.
E nder gootol e jimɗi maɓɓe, won ɗo ɓe mbiyata : « Ooy muuna-maanaa yoo Miin so mi innii muuna-maanaa mbabba coɓba Hello e hakkille faɗo mukko tes « . « Ooy ñihri mbaalndi yoo Miin so mi anndiino ñihri mbaalndi ina muusa reedu Yoo bone pettine no buude rawane… » Denndaangal ɗeeɗoo inɗe tuugnotoo ko e sifaaji e mbaydi surga oo e nder dingiral. Ina woodi ɓe nganndu-ɗaa ɓee, so ngaraani e dingiral cellaani, e woɗɓe filtooɓe, ɓe nganndu-ɗaa ɓe so ngarii moƴƴii so ngaraani kattetaake.
Geɗe gaddooje surga e dingiral ɗee ina keewi. Ɓee heen ngarata tan ko yeewtude haa Mira leloyoo, ɓee heen ngarata tan ko diwkinaade, ɓee heen ngarata ko ndaarde boombi, ɓeya welata ɗumen ko ngamri e njimri boombi. Kala noon ko surga dañ walla ko ronki e dingiral, fof fawii tan ko e yonteede makko, fulla makko e faayiida makko walla neɗɗaagal makko. Hay ndiga surga waawaa heɓde e dingiral tawa rewi ko e ndoolndoolaagu e supitaare. ɓaɗi noon yiilatee e makko ko pinal makko, peertal makko e kelmeendi dingiral mbiyen sonngaare* makko.
Etee kadi o yiyata baɗe makko e golle makko ko e jimɗi ɗi boombi kettata ina njima yontidiiɓe mumen. E nder ɗiin jimɗi, ɓe njaarata ko yelli maɓɓe, laare maɓɓe walla ɓe njenna jamfiiɗo geɗe renndo e nder kuule dingiral. Ko ɗum waɗi kala surga ina huɗoroo nande jenni walla malli feewde e mum ummiraade e giƴiraaɓe mum. Sabu jennol walla mallol jeyaa ko e njogitaaje boombi tawa ɓe ndewnata ɗum ko e jimɗi maɓɓe. Won ɗo boombi njimata ina mbiya e nder jimol leelii-ngaraa : « Miin koy mi suusaa surga jom bedal, surga jom bedal joom naasoode e hinere » ;iiɗoo rajjaaji ɗiɗi, ina kolla en won ko soklaa e surga ko wonaa bon’de mum e saɗteende mum.
E nder renndo men hanki battinii nih e renndo men hannde ngoo e koɗki Fuuta, suudu surga wonata ko sara, lommbataako. ɓaɗataa rido, waɗataa kadi loonde heewaani waɗde hay baafal. Kala ko mawɗo ina sokla fota aran’de wonataa toon. Ɗumɗoo e nder renndiyankaagal ina waawi firtude wellitaare makko. O tottaama geɗal gadanal ngal o fuɗɗotoo yentinde. Kono kadi ko surgaaɓe fof ndenndunoo poti e suudu giƴiraaɓe mumen. Ina jeyaa e jammaaji surga ɓurɗi mawnude, jamma sippiro. Toorankooɓe kuutortoo ko helmere wolof ndee, ɓe mbiya ɗum mbafat*. Mbafat ko jamma sippiro baɗoowo e sahaa fooftere e haaranduru walla e sahaa koorka. So gese conaama naattii tuko-mbammban-belaa* waɗii, tawa galle fof mbo naat-ɗaa doge lacciri ina ɓadii, ɓirdude kosam ina catii, gejje e dimmbeeje, cide ina liirii ; ɗo kirtiiɗo fof arata ko ina feewnitii ; nde wonnoo gila kikiiɗe tawata ko bawɗi ngulnaama ŋeerii. Mbafat ko kawgel sippiro hakkunde wuro e wuro, walla leegal e leegal…
So jamma naatii, kiraaɗe kirtaama ; bawɗi tunngii*, ɗammbii*, cerkitii*, kelle e kuljinaali boombi ceekii deeƴre jamma, ɗo surga wonnoo fof seerat e sago mum. Hay nanatnooɗo mbaggu tuuba mum taƴa, arata ko ina feewnitii. 7urnoo lollinde ooɗoo fannu kawgel e wuro ko lapiteeɓe aratnooɓe e laaɗe salaŋ. Ina waɗi kadi ko wiyetee lappol*. Lappol ko sukaaɓe subalɓe danniriiɓe awo mbaɗata wuro e wuro ; kala ɗo ɓe mballini, be ndikkoo joom wuro en ngoo ngam ɓe cippira. Mbiruuji keewɗi njaltii e ngalɗoo duɗal sippiro. Ina waɗa kadi lapiteeɓe laaɗe yeeyooɓe lamɗam walla bunaa takkotonooɓe ŋore maayo ɗee. Kala wuro ɓe mballini, eɓe keewi nootitaade e sippirooji. Ɓeen noon ko ɓuri heewde e mumen ko waalo-waalo en. No sawru mbaggu woɗɗiroyi e surga, kelle e kuljinaali boombi ngari ɗum dow. So surga weddaama misoor tan ngemmboto sampa mbaggu waɗda heen cekniika wiya : « Suusi ara, huli arda e baaba mum ».
Ɓuri waawde naatnude surga fitina noon, ko jimol ngol boombi njimata ina mbiya : « Mburee waay yoo kaawoo leelii mburee, mburee waay yoo Allah dey waawi koɗo sakkoo waali fawoo dow Saalaali waalaali yoo yan e hoore koɗo Hay so a liɓii hoto bakko ko mingel maa Aan so a liɓaama a hersii ko mingel maa Hay so a liɓii hoto ɓokko ko mingel maa Sippirtaake liɓetaake mbaɗee kelle ngara Hoɗɓe so on kulii tan kootee hoto ngaddee hare Min ngondi ko e Allah min nganndaa piɓi Leewataako sippirtaake hol ko addu maa Mate addu maa ko tunngude bawɗi e fiyde miñum en ɓorɓe ndillee laacel ngelooba toowrii (walla toonii) kebbe Mburee waay yoo kaawoo leelii mburee Mburee waay yoo… » Iwdi ngol ɗoo jimol jimetenoongol e dingire Tooro ma noddi jolfe seeɗa. Beree woni sippiro; kaawoo leeli, noddii sippiro goɓɓe, sabu sippiro haalpulaaren kaawoo (fiyeede yana) heewaani heen. Ngol ɗo jimol so yimaama tan surgaaɓe cummbat, ŋaayelaaji* cowondira e senebaaji* mbiruuji murta, campa bawɗi mbaɗda heen cekniika : « suusi ara huli arda e baaba mum ».
Ndeen dey waɗde, en nganndii boombi ko « isaas » surgaaɓe. Etee luuteede boombi e dingiral ina addana surgaaɓe eɓɓude geɗe cangarte. Sabu kala nde surgaaɓe mbaɗti wujjoyde gertooɗe, heloyde makkaari walla aastoyaade faataato jamma e geɗe goɗɗe bayɗe noon, tawata ko boombi ngaraani e dingiral.
Hammee Aamadu LIH
Haa tonngoode aroore
