« Pellital men tiiɗngal e wallitde ɓiɗɓe leydi men e artude e leydi mum en e dow teddungal, kam e ñawnduol batte bonanndeeji jowitiiɗi e jaɓɓugol hakkeeji aadee, firtaani abada, e hono no ɓeen cikkirta nii, wuuranaade huunde e jibinannde men e dow heddiiɓe ɓe. Mette maɓɓe kamɓe kala e mette men enen fof, hakkeeji maɓɓe kamɓe kala ko ngoƴa men, etee eɗen mbaɗti heen hakkille sabu enen kala ko en neɗɗo gooto ». Siidi ɓul Seek Abdallaahi.
Ñalɗi Diisnondiral Ngenndiiji e kirjingol ngam gartugol Muritaninaaɓe moolinooɓe to Senegaal e Mali kam e ñawndugol bonanndeeji, njooɗiima e Nuwaasoot ñalnde 20, 21 e 22 noowammbar 2007 e gardagol hooreejo leydi ndi hono Siidi wul Seek Abdallaahi. Jagge leydi ndi keewɗe kam e jagge njuɓɓudi laamu ɓooyɗe, depiteeji, senaateeruuji, hilifaaɓe, ardiiɓe diiwanuuji (waaliiji), pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee, jaayndiyankooɓe yantude e nulaaɓe mooliiɓe ɓe e koye mum en, ummoriiɓe to Senegaal eMali e Farayse, tawtoraama ɗi.
E konngol udditirgol ñalɗi ɗi, mawɗo leydi ndi wiyi : « pellital men tiiɗngal e wallitde ɓiɗɓe leydi men e artude e leydi mum en e dow teddungal, kam e ñawnduol batte bonanndeeji jowitiiɗi e jaɓɓugol hakkeeji aadee, firtaani abada, e hono no ɓeen cikkirta nii, wuuranaade huunde e jibinannde men e dow heddiiɓe ɓe. Mette maɓɓe kamɓe kala e mette men enen fof, hakkeeji maɓɓe kamɓe kala ko ngoƴa men, etee eɗen mbaɗti heen hakkille sabu enen kala ko en neɗɗo gooto ». Ngam heblude joɗnde nde, goomu kalfinanoongu gartugol mooliiɓe kam e ñawndugol bonanndeeji (Goomu hakkunde hilifaaɓe), caggal diisnondiral jaajngal, hollitii ciimtol golle mum kam e miijooji ɗi sakkiti batu ngu. Caggal nde golle ɗe udditaa, tawtoraaɓe ɓe peccitii e tumbuɗi nay :
- tumbudu adanndu fotndu yuurnitaade hol juɓɓule potɗe tafeede haa mbaawa tammbaade gartugol mooliiɓe ɓe ;
- tumbudu ɗiɗmuru ndu fotnoo ko sakkitde peeje no eggingol yimɓe ɓe fotata yahrude ha ɓe njettoo nokkuuji ɗoɓe poti hoɗde ;
- tumbudu tataɓuru ndu yuurnitii ko hol no mooloyinooɓe ɓe mbaawirta naattude e nguurndam leydi ndi ;
- tumbudu nayaɓuru ndu ƴeewatnoo ko hol no batte bonanndeeji jowitiiɗi e hakkeeji aadee ñawndirtee.
Pillitol golle tumbuɗi tati gadani ɗi nanondiraama ko aldaa e caɗeele hay so tawii noon, e nder jeewte he, pelWondire tiisɗe mbaɗii. Caɗeele ɓuri dañeede ko e tumbudu nayaɓuru ndu, nde tawnoo haala mum hebliranooka no ndeya toɓɓere nii. Kono tan, nde tawnoo keewal tawtoraaɓe ɓe ina njiɗnoo ñalɗi ɗi njuumta e dow nanondiral, pillitol kufotinngol ngol waawii yaltinde miijooji nanondiraaɗi. Kibbel Ciimtol Geɗe kuftodinɗe : Tawtoraaɓe ñalɗi ɗi no ndiidorinoo njettii pellital mawɗo leydi ndi, baɗɗo tiiɗtingol ngootaagu ngenndi ndi e mahondiral renndo ngo, ngoƴa mum dowrowo. Ko e ngoon yeeso o holliti, e nder diskuur makko 29 suwee, sunu makko, o duwanii, e innde Muritaninaaɓe kala, denndaangal ɓe bonanndeeji njannoo e ɗeeɗoo kitaale bonɗe, o holliti kadi heɓaare laamu ngu yuɓɓinde gartugol, e nder ndimaagu, denndaangal ɓiɓɓe ɓiɗɓe leydi ndi hollitɓe ndeen yiɗde, kam e ñawndude haa laaɓa bonanndeeji warhooreeji baɗnooɗi. Tawtoraaɓe ɓe kollitii wonde daartol men denndangol, kam e jiidigal men diine gooto, ko kam en mahata ngootaagu ngenndi men. Ko e ngolɗoo daartol denndangol kam e ɗee ɓure diine Lislaam pot-ɗen tuugaade e Yoogde, ngam ñawndude ɗeeɗoo ñawanɗe muusɗe.
Tawtoraaɓe ɓe ina mbeltii e jamirooje ɗe hooreejo leydi ndi rokki laamu ngu, mbele Dowla ina ƴetta denndaangal kuule katojinaaɗe haa ɗee ɗoo caɗeele ndiwtee hankadi.
Tawtoraaɓe ɓe ina mbeltii e juɓɓingol ɗiiɗoo ñalɗi ngenndiyankooji kirjingol. Ɓe njettii kadi golle moƴƴe ɗe Goomu hakkunde hilifaaɓe gollii ɗe. Tawtoraaɓe ɓe ina mbeltii e yiɗde hooreejo leydi ndi yuurnitaade e ñawndude hafeere Muritaninaaɓe artiranooɓe e kewkewe 1989 kam e rokkude ɗum himme mo foti rokkeede o. Tawtoraaɓe ɓe, muum, ina mbeltii e hakilantaagal e deeƴre e udditaare e jurmondiral e kellifuya teskaaɗo e jeewte ɗe e ɗii ñalɗi.
II. Faayiida jeewte ɗe
Binndaaɗe ɗe Goomu hakkunde hilifaaɓe heblunoo ɗe njeewtaama, ndipaa no moƴƴi e nder goomuuji golle nay ɗii kala.
Goomu ngadanu ngu : Tonngol ciimtol ñalɗi ngenndiyankooji diisnondiral e kirjingol ngam gartugol mooliiɓe e ñawndugol bonanndeeji yeewti ko ko fayti e njuɓɓudi potndi toppitaade e huufde gartugol mooliiɓe ɓe.
Goomu ɗiɗmu ngu yeewti ko ko fayti e kaɓirɗe potɗe renndineede. Goomu tataɓu ngu haali ko ko fayti e naattingol maɓɓe e renndo he, nayaɓu ngu yuurnitii hafeere ñawndugol warngooji.
Caggal jeewte bellitaaɗe, juumtuɗe, e pelWondiral miijooji, e nder goomuuji ɗii kala, caggal kadi nde miijooji ɗii fof ndenndinaa e nder joɗnde wootere, njeewtaa kadi, ko ɗeeɗoo geɗe njalti heen : 1°) wonande njuɓɓudi potndi toppitaade e huufde gartugol mooliiɓe ɓe ɓinndaande nde sakkiti ko ndiiɗoo njuɓɓudi : Goomu hakkunde hilifaaɓe, ɗowoowu golle ɗe ; Goomu diisnondiral ngenndiyankeewu; Goomu ngenndiyankeewu keptingol ; Goomuuji diiwaniyankooji, e nder departemaaji kam e nokkuuji ɗi ; e Fedde (Agence) Jaambureere Ballitgol kam e keƴtingol e renndo.
Ɗiiɗoo miijooji kawraama :
- juɓɓule coseteeɗe ɗe ina poti jogaade gardorɗe jiilooje golle, ɗo yimɓe ndiisnondirta, tawa mooliiɓe ɓe ina njogii heen yimɓe mum en, tawa ina mballinoroo yimɓe heptinaaɓe to bannge mbaawka mum en e nuunɗal mum en, tuugoo e njuɓɓudi horo e ɓeto e rewindo moƴƴiri, kuutoroo peeje jiilgol laaɓtuɗe ɗooftotooɗe doosɗe gardagol moƴYol.
- ƴiylaade sifaa njuɓɓudi ɓurndi moƴƴude, koybundi, laaɓtundi, tawa alaa naatnaatondiral juɓɓule. c) ƴaajtinde goomu hakkunde hilifaaɓe ɓe, naatna heen jaagorɗo kalfinaaɗo nehdi e jaŋde, jaagorɗo cellal, jaagorɗo diine lilslaam e jaagorɗo ƴellitaare debbo.
- Yonaaɓe mooliiɓe kam e pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee njeyee e Goomu Ngenndiyankeewu keptingol, tawa ardotoo golle ko anndanɓe sariya.
- ɓallinoraade hilifaaɓe e jom karallaagal en e nder goomuuji nokkuyankooji ɗi e yaajtinde mbaawka majji to bannge keptingol.
- Sosde njuɓɓudi njaambureeri toppittoondi ɗowde golle ɗe e denndaangal daawe mum ;
- Sosde juɓɓule kumpital jahduɗe e golle ɗe, gila dow haa les ;
- Sosde e nokkuuji ɗi, woni e nder Mukaataaji e arondismaaji toɗɗaaɗi ɗi, juɓɓule jokkondirooje e Goomu Ngenndiyankeewu keptingol ;
2°) Wonande njuɓɓudi toppittoondi kaɓirɗe potɗe renndineede ɓinndaande golle nde joopiima geɗe jotondirɗe e keptingol, jolngo, jaɓɓagol e koɗnugol mooliiɓe ɓe.
Ɗee ɗooo geɗe garooje kawraama e jeewte ɗe :
- Mooliiɓe ɓe ina mbaawi feccitoraade nii : aynaaɓe, remoɓe, yimɓe ittaaɓe nder leydi ndi, fokfineeruuji mooliiɗi, foksiineeruuji diiwaaɗi e golle ɗi njaltaani leydi ndi, elewaaji, etijaaji, gollotooɓe heeriiɓe, gollotooɓe faggudu, gollotooɓe e nokkuuji keeriiɗi, rewɓe, sukaaɓe riiwaaɓe ekkol, nayeeɓe, wonduɓe e si’i ….
- Denndaangal kabaruuji goodaaɗi (binndatagol laamu, Ranvec, karneeji HCR, binndatagol laamu Senegaal waɗnoo, e kala kaayit mo sarwiis Muritaninaajo dokkaaɗo kaan mbaawka waɗi) maa kuutore ngam heptinde yiɗɓe artude ɓe. ;iiɗoo kabaruuji ina mbaawi timmitinireede, so ina moti, ceedtagol ngol goomuuji nokkuyankooji ɗi keɓi.
- Laamu ngu ina foti sosde e nokkuuji ɗi njuɓɓudi katojinaandi ngam waɗande ɓiɗɓe leydi toɗɗaaɓe ɓe kaayitaaji etaa siwil, wonande kamɓe e koye maɓɓe e denndaangal ko iwi e maɓɓe, jibinaaɓe e daayo he.
- Nokkuuji jaɓɓorɗi ɗi poti tuugaade ko e iwdi yimɓe artooɓe ɓe (aynaaɓe, remoɓe, maayo, dowri ndi jiimaani e mayo, teeru haa arti e Nuwaasoot e Nuwaadibu -…), kono kadi, e fawaade e yiɗde maɓɓe.
- Ngam newnude gartugol ngol, taccirɗe jonɗe ina poti udditeede. 6.Koɗorɗe ceniiɗe ina poti hebleede ko adii nde gartugol ngol fuɗɗotoo. Wonande naattingol e renndo ɓinndaande gollorde nde ina jopii fotɓe naftoraade tuugnorɗe e eɓɓaaɗe ɗe : mooliiɓe yiɗɓe artude, artunooɓe e nder PSIR walla artirɓe koye mum en, musaffiriin en hoɗɓe daande mayo haa arti noon e wonɓe e nokkuuji toɗɗaaɗi ɗi.
Nokkuuji keƴtinirɗi garwaniiji ko ndema, ngaynaaka, awo, sarwisaaji nokkuyankooji, ñamaale kaalis tokoose kam e golle jeñtinooje. Miijooji tawtoraaɓe ñalɗi ɗi ina kawri e geɗe garooje ɗe :
- Leydi ndi ina jogii humpito to bannge keƴtingol artiranooɓe e hitaande 1989 kam e tuugnorɗe mawɗe baɗaaɗe e ɗii ɗoo duuɓi jawtuɗi, potɗe huutoreede e ɗeeɗoo golle kuccanaaɗe,
- Tuugnorɗe keñoraaɗe poti tuugaade ko e peccitagol ngol no waɗiraa nii kam e njeñtudi mbaawndi heɓeede heen.
Dokkitgol golle ngol ina foti teskaade yiɗde joom mum en kam e mbaawkaaji fotɓe naftoraade ɗum ɓe. Eɗe mbaawi tuugaade e laabi garooji ɗi :
A. Tuugnorɗe keñoraaɗe : ɗe njotondiri ko e jaɓɓagol, e koɗorɗe e nguura
B. Tuugnorɗe ɗe keñoraaka no feewi : Eɗe poti addande waɗanaaɓe ɗum ɓe ñiɓaade e nokkuuji he e rewrude e eɓɓaaɗe ngaynaaka, ndema, cellal, nehdi e jaŋde, dokkitgol ndiyam ceniɗam, golle jeñtinooje, golle ñamaale kaalis tokoose, gollingol sagataaɓe, tuugnorɗe keeriiɗe wonande rewɓe, ƴettitgol foksineeruuji, ƴellitgol golle keeriiɗe e golle mbaylaandi …
Tuugnorɗe keeriiɗe ɗe ina mbaawi siforaade nii :
- tuugnorgal keeringal dokkitgol e/walla lomtingol koɗorɗe e leyɗe ndema gujjanooɗe tawa alaa ko ustanta joomum en ɓe kam e hokketeeɓe ɓe;
- tuugnorgal keeringal wonande etijaaji e elewaaji janngooji, rewrude e dokkugol bursiiji e heblo golle.
- tuugnorgal keeringal wonande nehooɓe jawdi ɓe nganndu-ɗaa lorliino no feewi; ltuugnorgal keeringal wonande yimɓe leefɓe walla wonduɓe e si’i; ltuugnorɗe pinal e renndo ngam huufde mooliiɓe ɓe kam e tawaaɓe ɓe, to bannge pinal e renndo e hakilantaagal;
- tuugnorgal kumpital rewrude e jaayɗe e jumaaji e jamaaji e batuuji nder leeɗe, pijirlooji pinal ballitooji jaɓɓagol moƴYol, mbele artooɓe ɓe ina ñiɓoo e nokkuuji he tawa ina ngondi e ndimaagu mum en e nder potal.
4°) Wonande ñawndugol warhooreeji
Caggal gostondiral miijooji ɗo yimɓe cuuɗondiraani naafɗe, gooto kala haali ko woni e becce mum wondude e teeyre e kellifuya, tawtoraaɓe ɓee kala ina kawri e ɗee geɗe garooje :
- jojjugol ñawdugol ooɗoo gagga tawa noon ko e yeeso yiɗde mahtaade e tiiɗtinde ngootaagu ngenndi ndi kam e deeƴre leydi ndi; ljojjugol Yoogde e nder paarnorɗi men e
- ɓure men ngam dañande oo gagga safaruuji juumtuɗi tawa hakke loraaɓe walla ronooɓe mum en ina hisnee ;
- sabu caɗtugol ooɗoo gagga, o mo foti rokkeede daawal jonngal, mbele diisnondire ina mbaawa jokkeede ngam dañde safaara nanondiraaɗo mbele ñawannde nde na safree haa sella;
- safaara o ina foti teskaade wonde ina waɗɗii ngenndi ndi waasde yejjitde e jogaade ɓernde waawde yaafaade.
- Ɓe bonnannde yettii ɓe ina njogii hakke e ñaawoore sariya e lomtinaneede;
- ko dañaa e ɗeeɗoo jeewte ko, ko huunde mawnde fotnde wallitde ɓesngu ngu waawde golloraade demokaraasi e jaɓondiral.
Tawtoraaɓe ñalɗi ɗi mbagginii peeje tati ngam ñawndugol ooɗoo gagga :
- Cosgol goomu njaambureewu tawa terɗe mum ko yimɓe anndaaɓe e leydi ndi kala, seedtanaaɓe mbaawka e nuunɗal e ngenndiyankaagal;
- Cosgol goomu ngenndiyankeewu hono no winndaande goomu hakkunde hilifaaɓe ngu wagginiri nii;
- Naatnugol yonaaɓe loraaɓe ɓe kam e pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee e hoohooɓe jaambureeɓe e Goomu kaalaangu ngu.
Ko waawi heen wonde fof, kala njuɓɓudi mbaawndi soseede ina foti liggodaade e loraaɓe ɓe walla ronooɓe mum en, tee ina foti, tuggi hannde, ummanaade kaaldigal baawngal yuumtude e ñawndugol haa sella ɗeeɗoo ñawanɗe.
III. Wasiyaaji kuftodonɗi :
Tawtoraaɓe ɓe mbaɗii ɗiiɗoo wasiyaaji:
- lelnugol sariya potɗo tuugeede ngam gartirgol mooliiɓe ɓe e ñawndugol bonanndeeji ɗi;
- Ɓeydugol manndaa Goomu ngenndiyankeewu keptingol caggal gartugol mooliiɓe to Senegaal e to Mali, ngam waawde toppitaade mooliiɓe wonɓe e leyɗe goɗɗe e nder winndere nde;
- Ɓeydugol manndaa Fedde (Agence) nde duuɓi tati (3) goɗɗi mbele ina wallita ñiɓagol artuɓe ɓe;
- Cosgol booñ ballal tawa kala jiɗɗo wallitde ina waawi nawde toon ballal mum. Nuwaasoot ñalnde 22 noowammbar 2007 Tawtoraaɓe ɓe
Firo : Bookara Aamadu Bah
