Rogere ɗiɗmere mooliiɓe yettiima Baak Rooso, taccinii ñalnde 13 mars rogere ɗiɗmere Baak Rooso, taccinii ñalnde 13 mars rogere ɗiɗmere Muritaninaaɓe moolinooɓe to Senegaal e to Mali. Ɗo Rooso ɗo, Muritaninaaɓe moolinooɓe to Senegaal e to Mali.
Ɗo Rooso ɗo, yimɓe heewɓe njaɓɓii ma ɓe : hoohooɓe laamu ngu, Pelle ɗe ngo yimɓe heewɓe njaɓɓii ma ɓe : hoohooɓe laamu ngu, Pelle ɗe ngonaa laamuyankooje ngenndiije e adunankooje, yonaaɓe partiiji naa laamuyankooje ngenndiije e adunankooje, yonaaɓe partiiji politik. Ko pooye 61, e 249 neɗɗo. Nde ɓe njettii tan ɓe cara e politik. Ko pooye 61, e 249 neɗɗo. Nde ɓe njettii tan ɓe cara e nokkuuji maɓɓe jaɓɓorɗi, nokkuuji ɗi ɓe koɗnoo, yettiima Baak Rooso, taccinii ñalnde 13 mars rogere ɗiɗmere Muritaninaaɓe moolinooɓe to Senegaal e to Mali. Ɗo Rooso ɗo, yimɓe heewɓe njaɓɓii ma ɓe : hoohooɓe laamu ngu, Pelle ɗe ngonaa laamuyankooje ngenndiije e adunankooje, yonaaɓe partiiji politik. Ko pooye 61, e 249 neɗɗo. Nde ɓe njettii tan ɓe cara e nokkuuji maɓɓe jaɓɓorɗi, nokkuuji ɗo ɓe koɗnoo. No janngo mum nii, ɗo ngar-ɗaa e nokkuuji hee fof, ko gootum njiyataa : tillisaaji daneeji ina poŋtaa sara kuɓeeje kelɗe (ɗo ɓe koɗnoo), yah-ngartaa worɓe e rewɓe e sukaaɓe : gooto kala ina wagga e golle koɗtugol. Eɗen teskoo kadi kippuuji HCR e PAM e njuɓɓudi laamu ngu, arɓe adduɓe balle e hoɗnude artuɓe ɓe. Yimɓe wayrondirɓe duuɓi keewɗi njitondirii, calmondirii, kabrondirii … njeewtidii e weltaare mum en kulhuli mum en. Yonaaɓe huunde e partiiji politik ina njeyaa e yilliiɓe ɓe e nokkuuji maɓɓe.
Ammaa ɗum, lappol depiteeji e gardagol Siidi Muhammed wul Maham yilliima tuddule Mediina Salaam kikiiɗe alkamiisa 13 mars. Ndeen ɗoon tuddunde ina waɗi galleeji 7 jeyaaɗi e gidinooɗi artude ɗi. Depiteeji ɗi keɓii humpitaade nguurndam maɓɓe gila ɓe ngarti. Ɓe teskiima caɗeele maɓɓe. E ooɗoo sahaa ɓuri maantinde e ɗeen caɗeele, ko hafeere leyɗeele maɓɓe ɗe ɓe cuwaa tawo heɓtu. Eɗen teskoo tan, won ɓeen rokkanooɓe leyɗe mooliiɓe, kam en kam ngartitiima, ndokkitii joom mum en jeyi mum en, yeru mum ko depitee biyeteeɗo Kaasem wul Bellaal. Jooɓnaaɗo konngol mooliiɓe o noon hollitii depiteeji ɗi wonde ɓe ngalaa caɗeele to bannge ndiyam, to bannge jaŋde sukaaɓe maɓɓe, e naattugol maɓɓe e renndo he.
Bookara Aamadu Bah,
Ƴoogirde AMI
.
Nokku Ngenndi Kalfinaaɗo Jaɓɓagol e Koɗnugol Mooliiɓe (ANAIR : l’Agence Nationale d’Accueil et d’Insertion des Réfugiés). E wiyde Muusaa Faal, gardiiɗo ndii ɗoo njuɓɓudi, ANAIR sosraa ko ngam tabitinde ko mawɗo leydi ndi huninoo ko e ko ñalɗi diisnondiral ngenndiyankooji kawrunoo ko. ANAIR ina tottaa fotde miliyaaruuji ɗiɗi ugiyya e nder daawal duuɓi tati. Daawal gadanal tuugnorgal nokku o, fuɗɗiima. Ngal wiyetee ko PAIR. Ko kanngal hiisotoo ko soklaa ngam artirde mooliiɓe ɓe. PAIR hiisiima 24 000 mooliiɗo potɗo artireede. E nder ɓeeɗoo 24 000, heen 11 000 neɗɗo kollitii yiɗde mum en artude. Ma en ngartoy e ndiiɗoo njuɓɓudi e ko fayi, ngam faamde hol ko ndi halfinaa tigi-rigi
