So neɗɗo nimsaniino jamma Jalludi Jam e leegal Jamaa annoore (Misidin Nuur), ñalnde alkamisa 10 lewru duujal (mee) 2012 ndee, jamma aljumaa jofnde aset oo yoɓii ñamaande haa ɓernde ɓuuɓi ɗo Galle Sukaaɓe keso ɗoo. Jalluɗi Jam yubɓinirnoo ɗii ɗoon jammaaji ɗiɗi ko ngam weltoraade jaltugol lefol mum kesol : Wumɓe Binndol
Jamma gadano oo ko aadi hakkunde fedde ndee e sukaaɓe leegal Jamaa Annoore. Jamma ɗiɗaɓo oo ko ngam ɓe ndañaano hawritoyde e wolde mayre to Arafaat fof ena ngara ɗoon ɗo Galle Sukaaɓe Keso ɗoo, nana, njiya, mbaasa naworde heewndu laakara.
Nootagol : Ko adii yooɗde e jamma oo ko nootagol yimɓe ɓee : hooreejo Fedde Ɓamtaare Pulaar, musiɗɗo Aamadu Umaar Jah, gardiiɗo lannda dawrugol AJD/MR, musiɗɗo Ibraahiima Muktaar … To bannge pelle pine, eɗen cikki tan alaa fedde waalnde e Nuwaasot tawi ko dilloore e pinal nde araani ngam yoɓde teddungal hakkunde mum e ndee ɗoo fedde ngenndiyankoore jokkoore enɗam, tiiɗaande hoore mum wiyeteende Jalluɗi Jam. Eɗen mbaawi wiyde ee oo ɗoo jamma mawnde 11 lewru duujal 2012, Jalludi Jam, fedde jabbunoonde jam, soñii hannde weleende. Terɗe fedde Sifaa Hanki Pinal Hannde, nulaaɓe fedde Timtimol, fedde Pinal e Ɓamtaare, fedde Gayi ɗuumaali, fedde Daraniiɓe Leñol, fedde Dental Doole, fedde Lewlewal Pulaagu, fedde Pellital Arafaat 7, Duɗal Mawɗo Maalik Sih, Duɗal Lewlewal Baduru, Duɗal Jalaalu Ɗiin Bah, e Goomu Muñal, luutaaka jamma oo. Fedde heen fof ne nelaani ko ŋakki terɗe 5.
Dingiral hiirde : Dingiral hiirde ngal weeɓaani sifaade. Ko maa ngonaa baylo dowrowo to bannge tafngo kelmeendi, to bannge tarngo walla karallo peɗɗitiiɗo to bannge njuɓɓudi nde mbaawaa rokkude janngooɓe jubbannde cocre (cetta) e ko feeñninaa e dow maggal koo to bannge ŋardugol golle tabitinaaɗe ɗee. Alla adii wallirde dingiral ngal fof ko to bannge mikoroo.
Jalludi Jam resndi mikoroo ko biyeteeɗo Hammaat Jooр. Fartaŋŋe ɗimmo oo ko daande Ndey Kummba Jah e segene Muusaa Sih, kamalenku Juude Jaaɓi. Woondu Ndey Kummba Jah mehru tan ena weli alaa ko haali nde o fiɓi anniya yimde ngam weltinde Fulɓe haa teeŋti e jimol jaaroore jaambareeɓe waɗnooɓe golle tiiɗɗe, ngol o nanngi ngol. Muusaa Sih ne ko koɗoowo ŋanaa. Ko о baawɗo hoɗdu, belɗo segene. Ɗo o memi tufnde Jeeri Koli e ndoondaagu, o muti e Taara, o suppitii e Duga, hay maayɓe ndillii e nder janaale mumen. Ko ɗoon daande Hammaat Joobel seri. jamaanu moɗti poofaali, heɗtii. O haali haala lefol kesol pul ngol Jalluɗi yaltini e to ɓulno maggol ummorinoo.
Caggal ɗum o noddi Alasan Saar ngam salmondirde e yimɓe ɓee e famminde ɗumen no geɗe ɗee lelorii, huccitini njettoor keeriiɗo feewde e ngenndiyankooɓe mawɓe arɓe tawtoreede golle ɗee. O anndini ɓe nganndaano wonde so ngamri tiggu yeeɓaama tawat won nannguɗo e balaɓe mum. Fedde ndee ne, so suusii hannde noddude e daraade e yeeso yimɓe, ena laabi won wonɓe caggal mayre. Ɓeen dey ko yoga e ɓee ɗoo ngenndiyankooɓe arɓe ɗoo hannde. O halfini ɓe haa hannde geɗe fedde ndee, nde tawnoo renndi e mayre ko ɓіɓɓе mаɓɓе, waadiгааɓе mаɓɓе е almubɓе mаɓɓе. O haali haala lefol kesol ngol.
Ko weltaaree sunaare kawriti ɗoon e dingiral gootal, wonande fedde ndee. Weltaare ndee ko fedde ndee fiɓiino yaltinde lefol, e ballal Alla, lefol ngol yaltii, nana e juuɗe mayre. Sunaare ndee ko gonnooɗo sabaabu haa ngol fiilaa oо dañaani fartaŋŋe hawritde e jaltugol maggol, hawri ko e Jeynooɗo aranii ɗum, sankiima. Oon woni Baaba Leñol walla mbiyen mo Mammadu Sammba Joop ganndiraaɗo Murtudo. O siimtani banndiraaɓe, kanko Alasan, ko rewdunoo hakkunde Jalluɗi Jam e Murtudo e njennoor Baaba Leñol yennunoo nde haa jarani nde waylude miijo e jogaade fiɓnde laaɓtunde e to bannge. Alasan sakkitorii ko yettude Ceddel Mbay, gawlo mo Alla rokki hannde martabaaji keewɗi. O haali darnde nde oon darii, golle ɗe oon gollii e ballal walli fedde ndee haa teeŋti e juɓɓingol oo ɗoo jamma. O anndini yimɓe ɓee kadi wonde jamma oo waɗaa ko e teddungal makko, kanko Ceddel.
Bookarel Mbay. Nde Alasan rowi, golle ñeeñal puɗɗii. Hurmbiti dingiral ngal e oon fannu ko Jalluɗi Jam, njaatigi jamma oo. Jalluɗi Jam naatiri ko mago ngootaagu ngenndiwu. Adii hollireede ko sukaaɓe ɗiɗo worɓe heccondirɓe ena naamnondira ko fayti e ngootaagu. Mawnaso oo jaabii. Ɓe njeewtidi ko e ɗemngal farayse. Caggal ɗum, hoddu capaato fawaa, Hammee yalti, jeysi haa becce kaaɗi, dartii haa yiyi kosam e mburu e hudusuru ndiyam ena ngoni e nokku laaɓɗo mo alaa deenoowo. O ƴakki, o yari, o yartii, o hamdinii, o fokkiti, o yahi. Lefol Aamadu Koli Mammadu Jaaltaaɓe fawaa, gorko jontaaɗo, ñaantiiɗo, ñaantoriiɗo mukke maraakiis, ma makatuumru silmbaandu e tenngaade, feeñi e dingiral ngal, woni e ñaaƴde ena yahdina e duƴƴe moolo Wul Koli. Haa juuti, o lotti daande, o woni e yimde leele omo yiila hoore haa o sooynii mburu e kosam e loonde ɓuuɓnde e nokku ceniiɗo mo alaa dille, aldaa e deenoowo. Kanko ne, o ƴakki, o yari, o yartii haa reedu heewi, o yahi. Bawɗi e gaaci jolfuɓe ndilli, ceri, cerkiti, jolfo ari ena ñaaƴa haa yiyi, kañum ne ko pullo e capaato oo njiynoo koo. O jooɗii, o waɗiri no ɓe mbaɗirnoo nii, o yakki. Gaaci sooninkooɓe koɗi haa jirwi, gorko sooninke yalti, woni e ñaaƴde haa yiyi kañum ne ko ɓennuɓe ɓee njiynoo koo, waɗiri no yawtuɓe ɓee nii, yahi. Joodii haa juuti, gooto fof miijii wuuntanaade haaranduru ndu woppunoo nduu. Gooto fof woni e artude, ena mooytoo, Alla waɗi, kamɓe nayo fof, ɓe kawriti ɗoon.
