Ittugol soɓe

Banndiraaɓe juulɓe tedduɓe, haa jooni ko e damal laaɓal ngon-ɗen. Mbaɗtee hakkillaaji mon e ko arata koo :

Ine anndaa kala ndiyam e jaati ina waawi ittude soɓe. Heddii ko anndude hol no soɓe ngiwrata ?  Soɓe ngiwrata tan ko e ndiyam ŋellitii-ɗam, laaɓɗam cer, ka sikke alaa e mum. Ittude ñaawoore soɓe haɗoore njuulu sellude ko farilla baɗɗiiɗo, e dow sarɗiyeeji ɗiɗi :

1. hattande : tawa aɗa jogiii ndiyam, kadi aɗa waawi ɗam huutoraade.

2. siftorde : tawa a yejjitaani, ɗum firtata ko so tawii a yejjitii, walla a tinaani walla a hattanaani ittude, nattii waɗɗaade ma.

Teskoɗon ɗoo : so neɗɗo teyii, o juuldii e soɓe (e ɓalndu makko walla e comcol makko walla e nokku juulirdu makko), juulde makko moƴƴaani hay dara etee bonii. Ine waɗɗii mo ittude soɓe ɗee, kadi o filloo njuulu nguu hay so dumunna mum ɓennii.

Kono so tawii noon o yejjit, walla o ronku no o ittiri o juuldi e soɓe he haa o silminii, njuulu makko bonaani, ina yiɗaa tan noon o itta soɓe ɗee, o filloo juulde ndee, so e waktu mayre  ene heddii.

TIISUBAAR E TAKKUSAAN

Waktu tiisubaar e takkusaan gasata ko saanga mutal naange, fawaade he ɗo jamma e ñalawma lomlomtondirta, ko wayi no Afrik e Asi e bannge he Orop, e bannge he Amerik (kono tesko-ɗen wonande goongɗinɓe diine lislaam yiyrooɓe naange kala lebbi jeegom  e jamma kala lebbi jeegom ɓe. Ɓeen ko kañum en taƴanta koye mumen waktuuji mumen njuulu e koorka.

COMCOL JUULOOWO

Comcol juuloowo ko kala ko fawii e ɓalndu makko, ko o ɓoornii walla ko o haddii, walla ko o mojii, walla ko o fiili e hoyre makko, walla paɗe ɗe o ɓoornii.

NOKKU JUULOOWO

Nokku juuloowo, ko kala nokku ɗo terɗe makko memata, ko wayi no juuɗe, koppi, tiinde e hinere. Nokkuuji keddiiɗi ɗii, laaɓal mum en defaaki mo. Ine sella o juula he dow leeso waɗngo soɓe so tawii o fawii dow mum ko laaɓi, ko wayi no sejaade walla leecel tokosel, walla mbajju ekn.

SOƁE SO YANII E JUULOOWO

So soɓe njanii he juuloowo, yo o taƴ juulde makko, o itta soɓe ɗee, o filloo juulde makko.

SO JUULOOWO TINII SOƁE WALLA BALNDU E COMCOL

So juuloowo tinii soɓe e ɗee geɗe limtaaɗe, yo o taƴ njuulu nguu, so wonaa tawa omo anndi heddaaki e waktu njuulu nguu ko omo waawa taƴde o itta soɓe ɗee, walla o daña comcol laaɓngol, o heɓta hay so darnde wootere, tawa waktu oo gasaani. So tawii ɗum alaa, hoto o taƴ; yo o jokku, juulde makko bonaani.

So ɓaawɓaawo yiyii e almaami soɓe, yo o hollu mo tawa o haalaani, so omo ɓadtii… So omo woɗɗi mo, yo o haalan mo ; almaami oo yalta e juulde ndee, lomtina gooto e ɓaawɓaawɓe ɓee, timmina juulde ndee. Ine yiɗaa tawa ko kolluɗo mo oo, so tawii kay ina waawi lomtaade.

So ɓaawɓaawo yiyii soɓe he almaami mum, o deƴƴii haa oon golliima huunde e golle njuulu, nde o fuɗɗii haalande mo,  juulde makko bonii, no almaami oo nii. Oon tuma o waawaa lomtaade almaami oo.

SO SOƁE TAKKII KO LES PAƊE JUULOOWO

So tawii soɓe ina les paɗe juuloowo, so o habbirii omo ɓoornii ɗe, so o arii e sujjoyde o ɓoortat ɗe, so o dartiima o ɓoornoo, njuulu makko ene selli, haadi kay ɗe cuudtotaako e koyɗe makko.

So o julii hade koyngal makko ɓamtodaade e majje, yo o ɓoortu ɗe, o joñtoo. Arii e jangtoore Abuu Sayiid Al-kudriyyu :  nelaaɗo Alla (JKM) ene juulnannoo min, ndeen o naatii e juulde o ɓoorti paɗe makko, o fawi ɗe bannge makko nano. Nde yimɓe ɓee njiyi ɗum tan ɓoorti paɗe mumen, ndeen o silminii, o wiyi ɓe “ko duñi on e ɓoortude paɗe mon ? Ɓe mbiyi “min njiyii a ɓoortii paɗe maa tan, minen ne min ɓoortii paɗe amen”. O wiyi ɓe, “miin ko Jibriil ari e am, humpiti mi wonde aɗe mbaɗi soɓe, tan ɓoortu-mi ɗe, so gooto e mon arii e jamaa yo o ƴeew paɗe makko, so o yiyii e majje soɓe, yo o momtu ɗum o juulda e majje”.

MO ALAA SO WONAA COMCOL GOOTOL COƁNGOL

Mo alaa so wonaa comcol gootol coɓngol ; o alaa ko o lootiri soɓe ɗee, yo o juuldu e maggol, so o dañoyii goɗngol, walla o dañii no o lootiri ngol, o filloo juulde ndee, so waktu ene heddii.

SO SOƁE LIMTI-LIMTINII E COMCOL

So soɓe limti-limtinii e nokkuuji, o dañii ndiyam ko waawi lootde heen nokku gooto, ene waɗɗi mo lootde oon nokku. So tawii noon ko o jogii e ndiyam koo timmintaa laaɓal hay nokku gooto, yo o ɗaccu, hoto o fuɗɗo lootde hay nokku oo, ngam fuɗɗaade lootde soɓe tawa timmintaa ko ɓeydaade sarde ɗum.

SO NEƊƊO HEƁII SOƁE TEE O ALAA NDIYAM SO WONAA KO O ITTIRI ƊUM TAN :

So soɓe heɓtiima neɗɗo tee o alaa so wonaa ko ittata ɗum tan, walla ko ina yona sallige tan, yo o loot soɓe ɗee, o taamoo ngam sallige ene jogii lomto, kono ittude soɓe alaa lomto, so o salliginiima kadi o juuldii e soɓe ɗee, ɗum alaa tanaa.

So juuloowo tukkiima ɓamtii hoyre mum yiyii soɓe ɗo tukkinoo ɗoo, yo o luuñcito ɗoon o jokkita juulde makko, so o taƴii kadi o fuɗɗitiima, tanaa alaa heen.

So hunuko juuloowo addii ƴiiƴam nder jamaa, yo o taƴ juulde makko o yalta jamaa. Kono sinno wonaa e jamaa, o taƴataa juulde ndee,  o wukkittu tan haa dartoo, so wonaa noon heewa haa ɓurta.

Gonnduɗo e ñawu mo waawaa nanngude taare, walla masiyu mum so yanii e ɓalndu mum walla comcol mum, ene yaafee, ngam saɗtude lootde ɗum nde juuli fof.

GONNDUƊO E ÑAWU (EMOROYID) :

Gonnduɗo e “emoyid” ene yaafee ko takkotoo e ɓalndu walla comcol, ngam caɗtugol naattugol mum, so duumiima hay so laawol gootol ñalnde kala.

JALTE WALLA TAARE JANOOJE HE MUYNINOOWO

Taare walla jalte janooje he muyninoowo caggal nde waɗi kaaɗdi kattanɗe mum he reentaade, ene yaafaa, omo waawi juuldude heen, kono tan, ene yiɗaa o juulira comcol ngol o muyninirtaa.

Ƴiiƴam seeɗa ena yaafaa tawa ɓurtaani fotde fatere mbuuɗu wonoore e koyngal mbaam puccu.

MBORDI E ƳIIƳIIRE JALTOOJE E UUBE

Mbordi e ƴiiƴam jaltoojam he uube, walla e gaañanɗe, hay so heewii ko ko yaafaa so tawii ko kañum yaltini hoyre mum, wonaa joomum ɓiɗi walla hoɓɓiti. Kono so tawii ko kanko ɓiɗi walla hoɓɓiti, yaafetee heen tan ko seeɗa, fotde fatere mbuuɗu.

ƳIIƳAM ŊATGOL ƁOWƊI

Ƴiiƴam njaltojam e ŋatgol ɓowɗi ko ko yaafaa no fotiri, kono ƴiiƴam ɓowɗi e koye numen wayi tan kono ƴiiƴe keddiiɗe ɗee nii; yaafetee heen tan ko seeɗa, fotde fatere mbuuɗu.

Nokku hommbitorde walla pesanɗe laaɓirta tan ko momtude ƴiiƴam mum, ngam ɗum lootetaake so wonaa sella.

Ko paɗe njaɓɓata walla ko yanata e comcol walla ɓalndu.

Tawa ummii ko e loopal toɓo walla ndeeɓalon mbeddaajii tawa ena mbaɗi soɓe, ene yaafee haade soɓe ɗee njaalaaki he ndiyam ɗam, walla kati soɓe ɗee fuŋŋinaaki.

CEƁE COMCOL DEBBO JUURTINGOL NGAM SUURAADE

Tawi wonaa faarnoraade, so nguubiima he soɓe caggal ɗuum ɗe nguubiima e leydi laaɓndi, ɗum laɓɓinii ɗe. Arii to deftere Muwaɗɗaa Imaam Almaami Maalik, wonde debbo gooto naamninooma Sokna Ummu salamata, jom suudu nulaaɗo Alla (JKM) o wiyi mo “miin ko mi debbo juurtinoowo ceɓe, tee miɗo yaha e nokkuuji ɗi laaɓani”. Sokna Ummu salamata, jaabii mo: « ko mbirtoto-ɗaa caggal mum koo, laɓɓinii ɗum”.

SO NEƊƊO SIKKITIIMA SOƁE E COMCOL MUM, waɗɗii mo tan ko wiccude ɗo o sikkitii ɗoo. Seydinaa Umar (WWM) meeɗii sikkitaade maniyyu e comcol mum wiyi “mi lootat ko njiy-mi koo, mi wicca ko mi yiyaani koo”.

SO WOODI KO YANI E MA, A SIKKITIIM KO ƊUM SOƁE WALLA WONAA: ɗuum hay wiccude jaraani, ko ko yaafaa.

SOƁE JANOOWO E KORSOOWO TAARORƊE : soɓe janooje e korsoowo taarorɗe e liggotooɗo e nder jaañce coɓɗe e ko takkata e huttooɓe ekn; ko ko yaafaa.

Ngol newnugol tuugnii tan ko e wonde won annduɓe yahruɓe wonde ittugol soɓe waɗɗii tan ko baɗɗogol sunnaaji, wonaa baɗɗagol farillaaji, ko ɗum ibnu Rusdi e ibnu yuunus njahri. Won e annduɓe kadi njahri wonde kala ko itti soɓe ene sella e dow ɗuum, hay so maniyyu yanii e comcol maaɗa, yoorii, so a morñitii ɗum haa iwii tan, laaɓii.

Yumma Aysata wiyi : « mbeɗe moññatnoo maniyyu e comcol Nelaaɗo Alla (JKM) so yoorii, mi wuppaa ɗum so ene leppi ». Arii e jangtoore (so gooto e mon yaɓɓirii paɗe mum soɓe, maa leydi laɓɓin ɗuum.

TESKO : ittude soɓe ko dewal Alla, kono naamnaaki anniya. Kala kadi ko wiyaa ene yaafee, firti ko so a juuldii e mum, caggal ɗuum a dañii ko ɓuri ɗum laaɓde, a fillotaako ngam a waɗii ko  yamiranoo.

Wiyeede won e soɓe ene njaafee, ko ngam yiɗde lislaam newnande juulɓe dewe mumen Alla tan, ittani ɗum en teddeendi ñaawooje ittugol soɓe. Kono lislaam kay nehdi mum ko hirjinde e laaɓal timmunggal, to laaɓal aada e laaɓal ñaawooje, islaam waɗi laaɓal ko feccere… goongɗingol, tee kadi ittude soɓe woɗɗina ɗum laabi yimɓe njahata ko e cate goongɗinde jeyaa.

Jibriil Muusaa joob
Tel : 34466447 | 46 56 51 10  |36565110