Jubbannde e nguurdam Halifaaɓe Kuuɓal Mbammbiloor
Banndiraaɓe, pille mawɗe mbeeɓaani hawrude nde tawnoo wonaa ñalnde fof ɗe mbaɗata. Kono so Geno rokkii ma fartaŋŋe hawrude e heen, hay so ko wootere, waannjito nde e kelle taariik. Oo ñalawma...
Jaagordu geɗe renndo e cukaagu e ɓesngu : Ɗemɗe neeniije ciftoraama
Gollordu diisnondiral paatungu e kuccam paandaale (concertation sur les orientations stratégiques) ngam ƴellitaare jaŋde gaggaaji waɗii tuggi alarba 10 haa alkamiisa 11 marse 2024 to Kayhayɗi, to duɗal toppitiingal Jaŋde Ndema e...
Ƴoƴre tafaande e baɗte mum
Ƴoƴre tafaande (ƳT) (Intelligeance artificielle -IA- he Farayseere) ko masiŋaaji jogiiɗi ƴoƴre ñemtinoore ƴoƴre neɗɗo. Ko wayi no ordinateruuji baawɗi waɗde kiisorɗe e miijoraade no neɗɗo nii. Oo fannu feeñi ko e...
Hare Diên Biên Phu dañii duuɓi 70
Hare Diên Biên Phu (Jen Biyen Fu) ko nanngondiral wolde hakkunde konu Farayse e konu Viêt Minh. Ngal waɗi ko hakkunde 13 seeɗto (mars) e 7 duujal (mee) 1954. Ko konuuji Viêt...
Ballal mon e mahngo Galle Pulaar
Galle Pulaar (Joɗnde Fedde Ɓamtaare Pulaar he Muritani)
Ko e hitaande 1979 Fedde Ɓamtaare Pulaar he Muritani (F.Ɓ.P.M.) heɓnoo boowal ngal 3 600m2 wertallo, ɗo mukaata Sebka nder Nuwaasoot....
Puɗi ine ɗaanoo jamma ?
Eɗen nganndi puɗi ko kulle guurɗe, keewɗe nafoore e nder sewlo (tago). Mbele kañji ne eɗi ɗaanoo so jamma arii, no kulle goɗɗe ɗee nii ?
Ko idii fof nguurndam...
Karallaagal ballowal e Kisal Nguura
Ɓamtaare ko ɗo ɓesngu leydi fof dañi jam, selli, hisi, ñaami haari, hakkille deeƴi, dañi fartaŋŋe yahde ene arta e haajuuji mum. Ɓuri moƴƴude e ɓamtaare noon, ko duumiinde ndee. Ciftinen, Pulaar...
14 mbooy, Ñalawma Winndere Hiisiwal
Geɗe fof mbaɗanaama ñalɗi, alaa ko haali hiisiwal. E wiyde UNESCO, faandaare ndee ko hollitde darnde teeŋtunde hiisiwal darii ngam ciynugol Paandaale ƴellitaare duumotoonde (ODD) ɗe Ngenndiije dentuɗe ndotti, kañum e tiiɗtingol...
Maale baylagol ngonka weeyo
Fedde aduna toppitiinde ngonka weeyo (Organisation météorologique mondiale (OMM)), he nder ciimtol mum kesol ko ɓooyaani, woytiima ɓeydagol tolno gaasuuji ɓeydooji nguleeki, ɓeydagol nguleeki dow leydi, e dijjiɗgol maaje, ƴerngo maaje e...
Laaciire Yummum golwe (laaciire jinne)
Ndee laaciire (hoodere laaci) wiyeteende « Yummum Golwe » (Mère des Dragons) wayri yillaade ɗaŋre men ndee ko e hitaande 1954. Ɗum noon, ko huunde nde heewaani waɗde, yiyotoonde hannde he asamaan...
Juuraade he Lewru : Japon joyɓitii
Ñalnde aset 20 siilo (saawiyee) 2024, laana weeyo Japon, inniraaka SLIM ((Smart Lander for Investigating Moon), juuriima he Lewru, hay so tawii ka jogoraani juutde balɗe, nde tawnoo aka wondi e caɗeele...
KAALDEN GOONGA : Fooɗantooɓe laamu huuɓnuɓe geɗe
Mi meeɗaani tawo laamaade hay leegal saka leydi. Kono mi yenanaama kam jappeere laamu ndee ene foti ɗaatde e welde jooɗaade. Ko Alla tan noon anndi, holi dakamme e jarabi mo waɗi...
