Fedde ƴellitaare Muritani Muritani (Association pour le Développement de Mauritanie) anndiraande Fedde Halayɓe, yuɓɓinii ñalɗi safaara ñalnde 15 e 16 saawiyee 2010 e ballondiral e Fedde Dowlingol Cellal Renndo (Association pour la promotion de la santé communautaire), nde nganndu-ɗaa wonaa hannde fuɗɗii ɗee golle. Ɗee ɗoo gure mbaɗanoo tuddule : Calgu, Bakaw e Sahrendoogu. Doktoreeɓe heewɓe, jeyaaɓe e nokku he e ɓe njeyaaka heen kala, gila e safrooɓe gite, haa e safrooɓe ñiiye, safrooɓe sukaaɓe, safrooɓe ɓerɗe ekn… cafririi yimɓe ɓee sabi Alla. Won heen nii, cafraama, ndokkaa leɗɗe kadi.
Tawaama ñawbuuli ɓurɗi toon heewde ko ñawbuuli foofaango kam e ɓuuɓri e jontinooje. Ŋeero (Taasiyoŋ) ina tawee toon kadi, walla ndeen muuso keeci e ɗaɗi e jalɓi e muuso jokkorɗe, haa teeŋti noon wonande jom duuɓi en. So artii e jibinirgol, ñawbuuli njogoram keewɗi teskaama heen. Ɗum jiidaa e gite ñawɗe e kataraktuuji ekn.
OMS wallitirii laapol ngol leɗɗe keewɗe, World Wision to Ɓoggee wallitii 200 liiteer isaas, ɗum jiydaa e balal sukaaɓe nokku o wonɓe to Dental Amerik. Fedde doktoreeɓe ndee noon, wonaa hikka fuɗɗii ɗee golle, sibu ko gila 2005. Nde yuɓɓinii, tuggi ndeen fayde jooni ko ina wona lappi 8 haa sappo. Heen ɗiɗi ko ngam nootitaade e ñawu koleraa nde yillii diiwaan o e hitaande 2006. Hannde eɗen mbaawi wiyde alaa majjuɗo ɓe e diiwaan o, tuggi Cidee haa Ŋoral Gidaala.
Ardii fedde nde gila sosaa feewde jooni ko Maamuudu Abuu Mbooc. Ko ɓe ndaɗndi e pittaali ina heewi. Ma en ngartoy e golle maɓɓe so Alla jaɓii e tonngoode men paade.
