« Won ɗo reedu ina heewa, wonki resndetaake ».
« Won ɗo reedu ina heewa tawa wonki resndetaake ». Ɗum ko GellaayAali Faal (YWM) wiyi noon. Ɗum laataniima caafa nooroo nanngaaɗo ñalnde 26 saawiyee 2008 e nder ngesa Kayhayɗi. Ko e oon ñalawma, capaato gooto, gawoowo, yiynoo oo ɗoon nooro e nder kanaluuji ngesa maaro, ina awa liɗɗe e booti. Law o jokkondiri e jaaltaabe Kayhayɗı, sabu, e miijo makko, ko « jom boru loppata boru mum, ko saami kala hocca », o holliti galleeji subalɓe ko o yiyi e nder caaɗli ngesa ba.
Leelaani fiifiire yuɓɓinaa. Ndee ɗoo noon ko goonga e goonga, sabu eɗen nganndi, ñalnde 28 noowammbururu 2007, gure Tulde e Tantaaji e Gurel Saŋe njuɓɓiniino eyɓinannde fiifiire, sabu ɗum ko ñemtingol tan wonnoo, tawde wonii nooroo tawtoraaka. Ngol ɗoo laawol ko fiifiire goonga e goonga, sabu ko nooroo tigi raddoyaa, subalɓe ndooki nokku ɗo o yiyaa ɗo, ina njogitii deŋnge mum en e saakitaaji mum en. Anniya maɓɓe noon ko nanngude mo, wonaa warde mo.
Ɗoon e ɗoon ɓe ceŋi e makko deŋnge e nokkuuji ɗi mbarataa, ɓe tiri mo e saakitaaji, ɓe kaɓɓi e makko ɓoggi, gooto e maɓɓe fof darii ina sappoo. Gulaali kooti wuro, kelle e kuljinaali rewɓe e sukaaɓe. Nde nelaaɗo Fooyre Bamtaare habraa ɗum, o yahi ha o jiimi e nooroo he, o tawi njuuteendi makko tolniima e 1,8m, teddeendi makko ko 45 kiloo, amo yahra fotde duuɓi joy, omo heewi semmbe, ɗum ina maantini e no o fitortoo nii.
Subalɓe ɓe kollitii wonde, ko ina tolnoo jooni e duuɓi noogaas, mbaroodi maayo yiyaaka e nokku hee. Ngol ɗoo leñol noodi teskaama e nokku he ko ɓooyi seeɗa, ɗi ndewata ko e kanaluuji hee, ɗum ina jokkondira e weendu Ngaañ (fuɗnaange ngesa baa) ina jokkondiroya haa e diƴƴe Fum Gileyta. Annduɓe noodi innirta leñol ngol ko « Kuuli ». Caggal nde nooroo o nanngaa, subalɓe ɓe kolliti mo mawɗo tunndu Kayhayɗi (Haakem), oon yahi haa jiimi e makko, yetti ɓe e karallaagal ngal ɓe kuutorii ha ɓe mbaasi warde mbaroodi ndii, sabu ɗum jeyaa ko e reende e daɗndude sato makko. Won e barooɗe hannde ko jiɗaaɗe daɗndeede sabu ngoni ko e majjude. Laamu nokku o holliti haala kaa kalifu laamu kalfinaaɗo sato, oon neldi toon lappol haa ɓe njiyi mbaroodi ndii, ɓe mbaggini subalɓe ɓee nde ndeenata ndi, mbaasa waɗtude ndi e maayo, laamu nguu maa sakku feere mbele ina waɗtoya ndi e diƴƴe Fum Gileyta, sabu nanndooji mayri keewɗi inan toon nguuri.
E oo ɗoo sahaa, subalɓe ɓee, e nanondirde e kaliifu sato, inan mbaɗi nooroo oo e nder mbalka, aɓe kanndorii ɗum giriyaas, aɓe ñammina ndi haa nde laamu arani ndi fof. Laamu noon ina foti faamde wonde so haɗii jaaltaaɓe ñaamde laaci nooroo, ina foti ƴeewde hol ko lomtinanta ɗum.
Ngeello.
