Wenndiŋ e Mali Booli fiilii jaaltaaɓe mum 22ɓo ñalnde aaɓnde 20 lewru morso 2026 e nder wuro Wenndiŋ. O wiyetee ko Aamadu Muusaa Ñas. O lomtii ko Jaaltaaɓe Mammadu Demmba Lamiin Aali Daabo lollirɗo Banngali Ñas. E bismaango Yero Aali Ñas, gooto e mawɓe dillere ndee, e innde Fooyre Ɓamtaare, en ndañii fartanŋe tawtoreede kewu nguu e tonngande banndiraaɓe no piilungal ngal yahrunoo.
Ñalnde piilungal
Ñalawma oo fuɗɗorii ko silki Alquraana e gardagol Ceerno Baabooy Ñas, Almaami raatib wuro ngoo. Nde silki oo timmi, Ceerno Abdullaay Mammadu Ñas waɗi duwaaw. Ceerno Muktaar Mbooc jolani joɗnde ndee e ɓure gonɗe e tawtoreede silki Alquraana. Nde duwaaw cakkitto waɗaa, almuɓɓe ɓee ngartiri golle e juuɗe ardiiɓe piilungal ngal.
Ko e oon sahaa kadi woni nde ballal wuro Dabbaano yettinaa e gardagol Demmbaaru Jallo. Hammadi Ayse Jool, Sammba Duungel Saar, Umaar Sammba Jool e Jibi Koorka Joop, yimooɓe pekaan nantuɓe inɗe mumen ena ɗoon ngonnoo, njirwini haa ruuki ko adii nde Dabbaanonaaɓe ngartata e jotondiral hakkunde mumen e Wenndiŋnaaɓe. Ɓe ndowaani konngol maɓɓe, Meer ngalluure Mbaañ Hasan Sek ari ena ardi e lappol teskinngol. Jamaanu nguu, e gooɓe jiile, njuutnii e ɓure makko, kanko meer oo. Nde nele njettinanoo haa timmidi, ñeeñɓe, naalankooɓe, almuɓɓe Ngay e coolooji, gooto fof suppitorii bannge, woni e waɗde fotde mum e ñalawma hee. Caggal ɗum, gure garnooɗe ɗee, wooto heen fof haalanaa jippunde mum e heedooɓe mum. Ɗee ɗoo golle fof mbaɗi ko to galle piileteeɗo oo. Heedde 12w30, jamaanu nguu ɓabbitii, tiindii galle Duggu Ñas to daande-maayo. Ko toon jaaltaaɓe fiiloytee. Jaaltaaɓe Aamadu Muusaa Ñas aroyi e nokku ɗo fiiletee ɗoo ko 13W20. O ari ko e werlaa ɓaleejo, buumaaɗo. Nde o yettii, jaambureeɓe ɓee cajjitii mo, ŋabbini mo dow diwre ɗo fiiletee ɗoo. Geygeyo (jetteteeɗo Gey) heedti mo ñaamo, mbooco(jetteteeɗo Mbooc), jooɗorii mo bannge nano. Saarɓe, Salsalɓe e Woonɓe, catii mo. Wudere folmaat sowtaa, taara-yirilloo duwawuuji waɗaa e mayre, caggal ɗum nde wattindii e juuɗe gooto, fiili nde e hoore Aamadu Muusaa Ñas. Ɗoon tan kelle poɓɓi, gulaali coowti, njahdi e piyanɗe petelaaji e duwawuuji : yo a jogoro jam seydi Ñas!
Ko ɗoo jamaanu nguu seerti, gooto fof fayti jippunde mum, lootii, wottii, fooftii haa takkusaan juulaa. Yimɓe ɓee fof kadi kawritoyi maayo, yeeɓoyde daaydaayre. Kala ko subalɓe mbaawi kewnude e dow laral leydi ngal, so mbaɗaani daaydaayre, anndu won ko heddii e golle mumen. Ganndo maɓɓe e majjuɗo maɓɓe, galo maɓɓe e baasɗo maɓɓe, mawɗo maɓɓe e suka maɓɓe fof poti e mbelemma daaydaayre. Ko ɗoon njiyataa ñaantoriiɗo gaaɓɗi walla dimi ena tiwloo e ndiyam walla ena waɗa gaatulleeje no ɗawaaɗo hakkille tawa tan ko weltaare mehre. Jamma oo ne, wuro ngoo waali ko ɗaanaaki, waaldi ko e iiñcuru mawndu. Ɗo tolnii-ɗaa fof, fijirde nana ɗoon feŋaa, gila e awluɓe, wammbaaɓe, fiyooɓe buubaaji e sabareeje, naalankooɓe, lawɓe, njimri dingire hanki, ekn, ko jiidaa e hiirde yimooɓe pekaan dowluɓe, arɓe nootitaade e kewu nguu. Wuro ngoo deeƴtaani so wonaa e eeraango salaatu. Hay ɗum ne ko woto telɓinde juulooɓe tan. Won nii ɓe ŋofƴaaki hay seeɗa haa Alla weeti.
Leƴƴannde daartiyankeere kewu nguu
Ngam laaɓtinde toɓɓe daartiyankeeje kewu nguu, en njokkondirii e Mammadu Caam, ñeeño wuro ngoo e biyeteeɗo Abuu Banngali Ñas, ɓiyi jaaltaaɓe joginooɗo lefol ngol e tawtoreede Yero Aali Ñas, gooto e mawɓe Ñasɓe, bismiiɗo en e kewu nguu, Kaaliidu Buubu Manngaan, gorko Ƴaga Awgaale, Ɗaahaa Kunna Ñas e Guuroowo May Janel Woon, njaatigeeɓe men e Wenndiŋ.
Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu
