Abdullaay Sammba Joob lollirɗo Kayyaa Sammba Joob, yiyi aduna ko 1952 to Mbaañ diiwal Barakna. Ko o ɓiyi Sam Budel e Berel Sakayre. O jeyaa ko he galle lawakooɓe Mbaañ, suudu Jasaknaaɓe. O waɗi jaŋde makko lesre ko Mbaañ, jaŋde makko hakkundeere ko Ɓoggee, o janngidii ɗoon e wayɓe no Gurmo Abdul Loh, cukko hooreejo lannda UFP, o jokkoyi to Attaar, o tawoyi toon ko mawniiko Mammadu Sammba Joob lollirɗo Murtuɗo tawi ndeen ina golloo toon e duwaañ hedde 1966.
O golliima he wiiñirdu wayliwal (laboratoire chimique) SOMIMA to Akjuuj, o jeyaano ko e ardinooɓe ngam mbaylaandi kaŋŋe, kiri… Caggal ɗuum o gollanii ko wiiñirdu SNIM to Nuwaasoot ɗo ILOT D ɗoo, sara jehre mawnde ndee, sara laawol Gamal Abdel Naseer. Omo gollodtonoo e tuubaako gooto kuuñɗuɗo e golle makko, ɗum saabii o heewaano fooftere hono “congé”. Kayyaa Joob rewni heen ko golle SONADER, woɗɗaani nokku CNAM. Caggal ɗuum, sabu jibnaaɓe makko, o hooti Mbaañ ngam wallitde ɓe he ndema e golle galle e mbaydi Kuuɓtodinndi.
Kayyaa Joob ko darinooɗo he yoga e pelle Ɓamtaare haa e dawrugol : Afrik Ummital Muusaa Jallo ardii nde ko fedde daraniinde jaŋde, ande heftinaa Senegaal e Muritani, heftinaa ko hedde 1997. Nde liggodiima e Sileymaan Kan, heewɓe keblaama heen, haa teeŋti e leeɗe Nuwaasoot leegal 6/5… Ina e heblanooɓe ɓee Abdarahmaan Bah mo Tulde Dubaango, caggal ɗum fedde ndee waɗtaa fedde nde wonaa laamuyankoore Alpha (fedde hebloore mawɓe) woni Association pour l’alphabetisation des adultes. Ibraahiima Saar ardinaa ɗum, Muusaa Jallo woni koolaaɗo kuuɓal. E nder ɗee golle debbo gooto ina wiyee Huley Mboh gollotonooɗo he FLM ɓe ndañii e mum ko ina wona eɓɓaale 2 haa 3 to Kankoosa e Sehilbaabi, noon kadi e gure 4 daande maayo. Ɗiin heblooji ɓe naworii heen wayɓe no Joob Jibriil Muusaa, Habii Zakariyaa Kontee… Lih Jibril Hammee ardinoo huufo golle ɗee.
Kayyaa Sammba Joob naatii he lannda dawrugol DEKALEM ka Murtuɗo sosi, kadi o ardiima fedde AIP hono fedde winndereyankoore Pulaar (Association Intenational du Poular).
Kayyaa Joob ko neɗɗo kadi pinal. O seerndataa ɗum e jaŋde ndee. Ɗum saabii kanko ardinoo goomu pinal Mbaañ ngam hirjinde pinal e jaŋde. Ndee fedde nawii mo nokkuuji keewɗi he Fuuta rewo e worgo maayo ngoo. Nde Murtuɗo arti he Muritani 1992, ɓe njahdi Senegaal wondude e Abdullaay Hammadi Saar hono Ablaay Konko Jaayndiyanke Rajo Teccaan to Ndakaaru. Ɓe mbaɗii heblooji he nokkuuji keewɗi he Senegaal, hawriti ko e Mammadu Ndooy ina woni Jaagorgal Jaŋde mawɓe (alphabétisation), wiyi kala mo ɓe kebli maa rokku ɗum seedantaagal, sabu ko Senegaal ɓe mballata. Ɗee golle nawi ɓe haa Gammbi haa nii ɓe naatoyi Burkinaa Fasoo, o wondi toon e Murtuɗo lebbi 6, Murtuɗo arti kanko o ɓeydi toon duuɓi ɗiɗi goɗɗi. Ko he oon sahaa kadi o hawriti toon e Abuu Sih winndiyanke mo Tulde Dubaango.
Abdullaay Sammba Joob golliima e CENI, kanko ardinoo Ayyuun hitaande 2007 wooteeji hooreleydaagal. Ndeen o anndondiri e Usmaan wul Biijel mo Bahbahɓe Looti, o sakkitorii ko CENI Eeleega e hitaande 2019. Kadi ko o yeewtiyanke dingire, o yahanii ɗum nokkuuji keewɗi nder Senegaal e Muritani.
Ko o joom jokkondire jaajɗe, kono ɓe o ɓuri jotondirde ko e pulaariyankooɓe. Darnde makko wattindiinde e dawrugol o yahdi ko e mooɓondiral CVE/VR e lappol Ibraahiima Saar e Jallo Muusaa.
Ko feewti e wuro Mbaañ alaa ko ina dilla tawa darnde makko alaa heen, sabu omo jotondiri e mawɓe, tee omo faamondira e sukaaɓe. O dariima to bannge geɗe leydi, pinal, jokkere enɗam. Omo jeyaa e adduɓe fedde NANK nde Baaba Maal he nder wuro Mbaañ e gardagol Joob Hammadi Tapsiiru gollotonooɗo he SNIM, gonɗo hannde e fooftere duumiinde.
Kala e wuro ngo e taariindi mum jogodinoongo caɗeele e laamu, o darodiima e mum haa ɓiltii to bannge jawdi makko e peeje makko. Abdullaay Sammba Joob ko yimiyanke, daartiyanke, koɗoowo gitaar, jannginoowo pulaar kaaɗtudi, baawɗo celluka, mo tampataa, haaɓataa yeewtere. Ina jeyaa eɓe o janngini to Madiina Gunaas wayɓe no Ceerno Pappa Bah, Ceerno Jalaalu Diin Bah, Joob Aamadu Leñol…
Kayyaa ko neɗɗo kaaraysire kaaɗtudi, guurnooɗo e doole mum haa teeŋti e ndema. Seerndi mo heen tan ko maayde. Oo rafi nawtuɗo mo e joomiiko, fiyi mo ko ñalnde 6 juko 2023 to o juulatnoo takkosaan, o yani o nawaa Kayhayɗi, o ɓenninaa Nuwaasoot ko ina abboo e hitaande. Ko e sahaa Daakaa Madiina Gunaas, tawi heedii o yaaɓani Madiina ngam tawtoreede ndee lulnde Alliyankoore nde o luutetaake. Ko caggal mum rafi o iirtii, o nawaa Tammbaa Kunndaa, ɗoon o sankii ñalnde 24 korse 2024. O artiraa, o wiraa Mbaañ ñalnde 26 korse. Juuli mo ko Ceerno Mammadu Maalik Bah, gooto e Almameeɓe Mbaañ. Cuddiiɗo, o acci ko Hapsatu Sek ganndiraaɗo Kummba Sek. O dañii noon sukaaɓe worɓe e rewɓe.
Yo Alla yurmo mo, yaafoo mo, haarna mo aljanna. Aamiin.
Joob Aamadu Leñol lollirɗo Aamadu Sammba Joob
