GPS ko tonngol konngol “Global Positioning System”, woni “Njuɓɓudi Kuɓtodinndi Ngonka”. Helmere “ngonka” ndee firata ɗoo ko nokku ɗo huunde woni e leydi men ndii walla faru men oo. Ɗum noon ko karallaagal jammingol. Ko njuɓɓudi adunaari joopagol nokku. Ndi tuugii ko e satelitaaji. Ko famɗi fof 24 satelit taarotooɗi leydi men ndii ina kuutoree heen. Hakkunde men e majji ko hedde 20 200 km. Kañji portilta leydi ndii, ɗi nelda kabaruuji ɗii masiŋaaji kiisotooɗi jolɗe (récepteurs GPS), ɗiin toɗɗoo nokku oo tawa ina kuutoroo kartal winndere men ndee. GPS ina huutoree ngam anndude nokku mobelaaji, laaɗe ndiyam, laaɗe diwooje, misilaaji walla kadi satelaaji ɗi toowaani. Fuɗɗi ɗum ko konu Amerik. Ina waɗi e majji baawɗi joopaade huunde e dow leydi tawa njuumaani ko ɓuri milimeeteruuji seeɗa. E ko ɓuri heewde, satelitaaji tati ina njona ngam joopaade nokku huunde yahoore e nokkuuji ‘bertiiɗi’ (laaɗe diwooje walla ndiyam) : heen gooto hiisoo tooweeki, gooto hiisoo yolnde ummoraade e ŋorol peccol (yolnde ŋoriire : latitude), tataɓo oo, hiisoo yolnde jurol (longitude). Woni ko anndiraa ɓete tati faru ɗee (X, Y, e Z). So tawii noon ko e dow nokku mo wertaaki, alaa e sago wona ko famɗi fof satelitaaji 4, nde huunde ndee moƴƴa.
Bookara Aamadu Bah
